tekijät, kasvakaa aikuisiksi, avatkaa silmänne, ne pienet perheyritykset on niitä kamalampia
vaihtoehtoja ja jos vaan muuhun on mahdollisuus
niin pian pois pienestä perheyrityksestä.
Ei ihan oikeesti ole tervettä ole työskennellä
kenenkään kotona, äiti, isä ja poika ja muut
mopot kaupan päälle, hei haloo...
Te johtajat, vai mitkä lie, katsokaa te vuorostanne peiliin, ei aina vika voi olla
toisissa ja miksiköhän ei tulosta synny.
Tavoitteet ja ne päälliköt, toinen vähän pehmeä
ja toinen holisti ja toinen niin niin kova
nuoleskelija että oksettaa, voi kun voisin
kertoa kenen puolesta puhun, en ole kyseinen
teillä työssä ollut vaan hänen hyvä ystävä
ja näen miten te olette häntä kohdelleet,
ihminen joka on aina kantanut vastuun teoistaan
ja työstään, sitä ei arvosteta, miksi. vastaa
minulle poika ja isä.
vaihtoehtoja ja jos vaan muuhun on mahdollisuus
niin pian pois pienestä perheyrityksestä.
Ei ihan oikeesti ole tervettä ole työskennellä
kenenkään kotona, äiti, isä ja poika ja muut
mopot kaupan päälle, hei haloo...
Te johtajat, vai mitkä lie, katsokaa te vuorostanne peiliin, ei aina vika voi olla
toisissa ja miksiköhän ei tulosta synny.
Tavoitteet ja ne päälliköt, toinen vähän pehmeä
ja toinen holisti ja toinen niin niin kova
nuoleskelija että oksettaa, voi kun voisin
kertoa kenen puolesta puhun, en ole kyseinen
teillä työssä ollut vaan hänen hyvä ystävä
ja näen miten te olette häntä kohdelleet,
ihminen joka on aina kantanut vastuun teoistaan
ja työstään, sitä ei arvosteta, miksi. vastaa
minulle poika ja isä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joo. Olen ollut kahdessa perheyrityksessä töissä, kummassakin yli 3 vuotta. Näissä maksettiin just taulukon mukaan. Koeajan palkkaa ei alkulupauksista huolimatta korotettu laisinkaan. Ainoat korotukset jotka vuosien aikana tulivat, olivat yleiskorotukset. Eli koeajan palkka on sitten se lopullinen liksa. Töitä kyllä sai sitten paiskia oikein urakkavauhdilla ja sekin tuntipalkalla. Ylitöistä ei aina muistettu maksaa, eikä niitä teetettykään sitten enään jos vaadit osasi. Jos ei sitten juuri nyt ollut tekemistä, harjattiin lattioita. Työsuojelusta ei ollut tietoakaan. Henki on hyvä siiten saakka kunnes avaat suusi jostakin puutteesta. Kaikenlisäksi näissä firmoissa on tapana, että nuoret alle armeijaikäiset klopit esiintyvät työnjohtajina.
Perheyrityksissä joutuu myös helposti puheistaan mustalle listalle, jonka jälkeen tunnet olevasi jo lankulla kävelemässä.
Näiden perhefirmojen välissä sain onnekseni olla suuressa tehtaassa asentajana vaativissa töissä.
Koeajan palkka oli nimensä mukainen, jota sitten nostettiin huomattavasti. Kolmen vuoden aikana palkka nousi kaksinkertaiseksi koeajan palkkaan nähden. Urakoista maksettiin kunnon korvaus, samoin ylitöistä. Oli jopa viikonloppuylityötä jolloin palkka nousi ministeritasolle.
Tässä tehtaassa kaikki pelasi, oli terveydenhoito, lomapaikat ja huoltokassat ja oma kunnon ruokala. Työsuojelu- ja ay-liike toimi. Puhua sai vaikka mitä joutumatta mustille listoille. Niissä oli myös aidot kokeneet työnjohtajat, eivätkä mitkään kloppipojat. Henkikin oli hyvä johdon ja tekijöiden välillä.
Kun tuotanto loppui sain ansiosid.p-rahaa joka oli suurempi kuin seuraavassa paikassa, perheyrityksessä, maksettu liksa vaikka työnvaativuus oli samaa luokkaa. Ja taas kolme vuotta koeajan palkalla urakkavauhdilla. Työtahti sairaan hikinen. Eikä mitään ed. mainittuja etuja.
Nämä perheyritykset olivat suorastaan järkytys. Kaikkea ei kuitenkaan parane yleistää. On niitä reilujakin olemassa. Mutta missä?