Jimi Hendrixin kitarat

Pete Townshend oli joskus pamauttanut Telecasterin päin kaiutinkaappia sillä seurauksella että kaappi meni nätisti halki, mutta kitara ei mennyt edes epävireeseen.

putos seinältä eikä tullu muuta kuin kolhu pari. oli siis mexicolainen strato. olenko mä nyt henkka ?

Jos olet nähnyt vanhan Kummeli-sketsin "Janne Henriksson ja Kokemus", niin huomaat että mitä sähkökitara kestää kun se on kunnon puuta. Lattialle pudottaminen ei tee vielä mitään ja talttakin raapaisee vain pintaa.

*
Strato on aikanaan kestävä ja nämä 60-luvun lopun leveälapaiset eivät olleet muutenkaan mitään huippuvuosikertaa, joten niitä sai suruitta piestä paskaksi. Kaula kestää lyömistä siinä kun kirvesvarsi. Koppakin oli umpipuuta, ainoastaan kaulan ruuviliitos repesi ensin ja koppa pyöri kielien varassa kun pässin munat.

Nyt voisi tulla itku jos mättäisi 57-mallista Stratoa kaapin kulmaan

Aivan normaaleja stratocastereita hän käytti.

joo,

tein itse joskus aikoja sitten sähkökitadan ja pikku päissäni kehuin että kestää mitä vaan. No heittekinkin sitä sitten seinään ja pikkuisen virityskoneisto vääntyi. No ei siinä muuta kun uutta osaa tilalle ja taas soittelemaan. Kyllä täys lautakitara kesti pienet kolhut.

Olikohan se Montrealin keikka missä paukutti Straton paskaksi ja poltti sen ? Pisti kuitenkin silmään että joutui hakkaamaan kitaraa monta kertaa lavaan olkansa yli ennenkuin kitara suostui antamaan periksi, varmaan 3-4 kertaa ja vielä Hendrixin pään yläpuolelta kunnon voimalla.

.....

.....

Jimi oli hullu kun hajotti kitaroita. Mutta jos rikkoo, niin se pitää tehdä kunnolla. Viulistit paiskokoot s-variuksia ja sähkärit 50-luvun stratoja. Halpispaskan rikkominen ei tunnu kenestäkään miltään.