OECP kyykyttää

OECP:ltä ovat tulleet kyytysmääräykset Suomelle. Meitäkin on muistettu: pitkäaikaistyöttömien etuja karsittava.

OECP osoittaa aivovaurionsa sillä ettei mihinkään niiden dokumentteihin päässyt käsiksi. En minäkään tuollaista ilkeäisi esitellä.
7372
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Kerrohan ihmeessä lisää mitä olet asiasta kuullut? Tämä kiinnostaa varmaan monia!

370euroa ei ole kovin kummoinen etu kuitenkaan ja sekin voidaan mielivaltaisesti ottaa määräajaksi pois tai jopa kokonaan.

Kaasukammioon meidät työttömät pitäisi laittaa niin ongelma ratkeasi.

Äänestä
  • Vaikea löytää alkuperäistä uutista mistään, mutta näitä OECP:n möhläyksiä löytyy enemmänkin:


    http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=227440&search=oecd
    Teollisuusmaiden järjestö OECD alentaisi nuorten alimpia palkkoja Suomessa. Järjestö pitää minimipalkkoja korkeina ja palkkaeroja liian pieninä.

    http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=230988&search=oecd
    Ratkaisuksi ehdotetaan opintolainaan pohjautuvaa opintotukijärjestelmää.

    Tämä taitaa olla hakemani uutinen:
    http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=235530&search=oecd
    Järjestö patistaa Suomea poistamaan esteitä työllistymisen tieltä ja edistämään uusien työpaikkojen syntymistä.

    (Tämä oli laimennettu versio siitä että työttömyysetuudet nähdään liian suuriksi)

    Äänestä

  • Teillä tuntuu itsellänne olevan jo niin alistunut ja pessimistinen, itseänne väheksyvä ja halveeraava asenne, että ihme, ettei jo partakoneenterät ranteillanne käy !

    Pää pystyyn, ihan samanlaisia ihmisiä me työttömätkin olemme kuin ne työssäkäyvät, tämä voi olla vain väliaikaista. Ei työttömyys voi määritellä ihmisarvoa.

    Äänestä

  • Ikityötön kirjoitti:

    Vaikea löytää alkuperäistä uutista mistään, mutta näitä OECP:n möhläyksiä löytyy enemmänkin:


    http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=227440&search=oecd
    Teollisuusmaiden järjestö OECD alentaisi nuorten alimpia palkkoja Suomessa. Järjestö pitää minimipalkkoja korkeina ja palkkaeroja liian pieninä.

    http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=230988&search=oecd
    Ratkaisuksi ehdotetaan opintolainaan pohjautuvaa opintotukijärjestelmää.

    Tämä taitaa olla hakemani uutinen:
    http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=235530&search=oecd
    Järjestö patistaa Suomea poistamaan esteitä työllistymisen tieltä ja edistämään uusien työpaikkojen syntymistä.

    (Tämä oli laimennettu versio siitä että työttömyysetuudet nähdään liian suuriksi)

    Varmasti moni nuori ekonomisti runkkaa tätä lukiessaan ja vanhemmat lappovat suuhun viagraa:

    http://216.239.59.104/search?q=cache:umCv4KSxqHUJ:www.oecd.org/dataoecd/57/27/36917849.pdf OECD työttömät&hl=fi&ct=clnk&cd=1&client=opera

    Työmarkkinoille osallistumisen ja työnhaun esteiden poistaminen
    Vero- ja sosiaalietuuksien uudistukset yhdistettynä hyvin suunniteltuihin
    ”aktivointimenettelytapoihin”
    ovat
    osoittautuneet
    tehokkaiksi
    parantamaan
    työmarkkinoille osallistumista, vaikka näiden uudistusten täytyy olla hyvin suunniteltuja
    ja toteutettuja, etteivät ne tule liian kalliiksi yhteiskunnan kukkarolle.
    Yksi tapa suosia työkannustimia on leikata sosiaalietuuksia ja niiden kestoa. Uudet
    todisteet antavat kuitenkin ymmärtää, että jos ”aktivointimenettelytavat” ovat hyvin
    suunniteltuja ja tehokkaasti toteutettuja, ne voivat auttaa tasapainottamaan näitä työtä
    jarruttavia vaikutuksia ja parantaa uudelleentyöllistymismahdollisuutta työttömien
    kohdalla, ja saavuttaa samaan aikaan sosiaaliset tavoitteet. Aktivointimenettelytapoihin
    kuuluu toimia, joita johdetaan tehokkaan ja hyvin varustetun julkisen työvoimapalvelun
    kautta, jotta varmistetaan, että työttömät etsivät aktiivisesti töitä ja heitä kannustetaan
    hankkimaan uusi työ. Tehokkaisiin aktivointimenettelytapoihin kuuluu porkkanan ja
    kepin yhdistelmä, joka voidaan toteuttaa julkisten tai yksityisten työvoimapalvelujen
    kautta, jotta varmistetaan, että työttömiä tuetaan riittävästi heidän työnhakuyrityksissään
    ja että he puolestaan etsivät aktiivisesti töitä. Heitä voidaan tukea veroetu-uudistuksilla,
    mukaan lukien työhön liittyvillä eduilla, kuten rahallisella kannustimella työskennellä
    samalla kun työssäkäyvien köyhyyttä lievennetään.
    Joissain maissa tällaista lähestymistapaa ollaan laajentamassa muihin etuisuuksiin,
    jotka eivät liity töihin, kuten sairaus-, työkyvyttömyys-, sosiaali- ja yksinhuoltajan
    etuuksiin. Tämä on olennaista. Joissain maissa kyseisiä etuuksia saavien ihmisten
    lukumäärän lisääntyminen on kulkenut käsi kädessä työttömyyden vähentämisen
    kehityksen kanssa. Samoin maat ovat tarkastamassa myös eläkejärjestelmiään
    varmistaakseen että työntekijöillä on kannustin työskennellä pidempään heidän eläessään
    kauemmin.
    Perheitä suosivat politiikat, kuten lasten hoitotuen saatavuus ja esteiden poistaminen
    osa-aikaiseen työskentelyyn voi auttaa tiettyjen ryhmien osallistumisessa ja edistää
    siirtymistä tukien varasta työelämään.
    Työllistämismääräysten ja palkanmääräytymistapojen tarkistaminen ja
    tuotemarkkinoiden kilpailun edistäminen
    Vaikka vero- ja etuuksien uudistukset auttavat työmarkkinoille osallistumisessa, on
    yhtä tärkeää, että politiikka sallii työvoiman kysynnän kasvaa niin, että se mahdollistaa
    suuremman tarjonnan.
    Ensiksikin keinot edistää joustavia työaikajärjestelyjä ja osa-aikatyötä – toteutettuna
    työnantajien ja työntekijöiden välisellä sopimuksella – voivat auttaa varmistamaan
    työntekijöille suuremman valinnanvapauden työaikataulujen suhteen ja auttavat myös
    edistämään tiettyjen työvoimaryhmien osallistumista, kuten nuorten vanhempien ja
    iäkkäämpien työntekijöiden.
    OECD EMPLOYMENT OUTLOOK - 2006 EDITION: BOOSTING JOBS AND INCOMES ISBN-92-64-023852 © OECD 2006 –
    2Page 3

    Toiseksi liian tiukka lainsäädäntö estää työvoiman liikkuvuutta, vähentää talouden
    dynaamista tehokkuutta ja vähentää työpaikkojen syntymistä. Innovatiivisia
    uudistuslähestymistapoja
    on
    kuitenkin
    löydetty
    juurruttamaan
    suurempaa
    työmarkkinadynaamisuutta samalla kun työntekijöille tarjotaan riittävä turva. Tähän
    kuuluu laillisten menettelytapojen tekeminen ennustettavimmiksi ja ”joustavaksi &
    turvalliseksi”, eli lähestymistapa, joka helpottaa palkkaus- ja erottamispäätöksissä, mutta
    myös tarjoaa tehokkaat uudelleentyöllistämispalvelut ja ansiotuet työnsä menettäneille.
    Osittaiset uudistukset, kuten määräaikaisten työsopimusten turvan vähentäminen samalla
    kun vakituisten työntekijöiden sopimukset jäävät koskemattomiksi voi pahentaa
    kaksijakoisuutta ja sosiaalista epätasa-arvoa sekä alentaa tuottavuuden kasvua.
    Kolmanneksi reaalipalkat tulisi mukauttaa joustavasti reaktiona tarjonta- ja
    kysyntäpuolen paineisiin. Tässä suhteessa raportissa tulee esille, että sekä hajautetun että
    keskitetyn sopimuksen tekeminen johtaa usein parempaan työllisyystilanteeseen kuin jos
    sopimus on sektoritasolla. Viimeaikainen kehitys antaa ymmärtää, että kohtuullinen
    laillinen minimipalkka ei yleensä heikennä työllisyyttä, vaan myös että riittävät
    avustukset palkkoihin kyseisen tason alapuolella nuorille ja mahdollisesti muille
    haavoittuville ryhmille ovat olennaisia. Minimipalkat tarjoavat käytännöllisen
    täydennyksen työssäkäyvien etuihin auttaen saamaan työstä voittoa, jos viimeksi mainittu
    on hyvin suunniteltu.
    Neljänneksi on vankkoja todisteita siitä, että korkeat ennakonpidätykset ja
    sosiaalimaksut vähentävät työllisyyttä merkittävästi, erityisesti matalan tuottavuuden
    aloilla. Verouudistus, joka tukee matalapalkkaisten kannustimia, tulisi toteuttaa
    erottamattomana osana tervettä taloudelliseen kasvuun johtavia valtiontalouden ja
    verorakenteita.
    Lopuksi yhtenäinen empiirinen löydös on ei-kilpailullisen tuotemarkkinoiden
    sääntöjen kieroutunut työllisyysvaikutus. Tällaiset toimet ehkäisevät uusien liiketoimien
    syntymistä sektoreilla, joilla on mahdollisuus vahvaan kasvuun. Yleistettynä ne pitävät
    hinnat keinotekoisesti ylhäällä ja alentavat siten keskitason reaalipalkkoja koko
    taloudessa. Lisäksi laillisiin esteisiin ja hallinnollisiin hankaluuksiin keskittyminen uusien
    yritysten perustamiseksi tukisi yrittäjäilmapiiriä.

    Äänestä

  • jollei kissa itse ? kirjoitti:

    Teillä tuntuu itsellänne olevan jo niin alistunut ja pessimistinen, itseänne väheksyvä ja halveeraava asenne, että ihme, ettei jo partakoneenterät ranteillanne käy !

    Pää pystyyn, ihan samanlaisia ihmisiä me työttömätkin olemme kuin ne työssäkäyvät, tämä voi olla vain väliaikaista. Ei työttömyys voi määritellä ihmisarvoa.

    Rankkaa tekstiä Ikityöttömän linkeissä! Viedään sitten tuhkatkin pesästä ja köyhää rangaistaan entistä enemmän.

    "Ei työttömyys voi määritellä ihmisarvoa."
    No ei mutta jos ei ole rahaa kovin paljoa käytössä niin kyllä sitä aika eriarvoisessa asemassa on. Sitten jos ei ole yhtään rahaa niin alkaa vaihtoehdot olla vähissä. Puistokemistit hankkivat itsensä vankilaan talvelta suojaan esimerkiksi. Mitäs kun oikeasti ei saa euroakaan, kaikki tuet leikataan niin ettei ole edes varaa hakea töitä?

    Omalla alallani työpaikkoja ei kertakaikkiaan ole ja en hae astronautin jobia vaan ihan tavallista yleistäkin yleisempää työpaikkaa, vaan eipä ole tarjontaa. En tiedä miksei ole, näin vain on tilanne.

    Äänestä

  • Ikityötön kirjoitti:

    Varmasti moni nuori ekonomisti runkkaa tätä lukiessaan ja vanhemmat lappovat suuhun viagraa:

    http://216.239.59.104/search?q=cache:umCv4KSxqHUJ:www.oecd.org/dataoecd/57/27/36917849.pdf OECD työttömät&hl=fi&ct=clnk&cd=1&client=opera

    Työmarkkinoille osallistumisen ja työnhaun esteiden poistaminen
    Vero- ja sosiaalietuuksien uudistukset yhdistettynä hyvin suunniteltuihin
    ”aktivointimenettelytapoihin”
    ovat
    osoittautuneet
    tehokkaiksi
    parantamaan
    työmarkkinoille osallistumista, vaikka näiden uudistusten täytyy olla hyvin suunniteltuja
    ja toteutettuja, etteivät ne tule liian kalliiksi yhteiskunnan kukkarolle.
    Yksi tapa suosia työkannustimia on leikata sosiaalietuuksia ja niiden kestoa. Uudet
    todisteet antavat kuitenkin ymmärtää, että jos ”aktivointimenettelytavat” ovat hyvin
    suunniteltuja ja tehokkaasti toteutettuja, ne voivat auttaa tasapainottamaan näitä työtä
    jarruttavia vaikutuksia ja parantaa uudelleentyöllistymismahdollisuutta työttömien
    kohdalla, ja saavuttaa samaan aikaan sosiaaliset tavoitteet. Aktivointimenettelytapoihin
    kuuluu toimia, joita johdetaan tehokkaan ja hyvin varustetun julkisen työvoimapalvelun
    kautta, jotta varmistetaan, että työttömät etsivät aktiivisesti töitä ja heitä kannustetaan
    hankkimaan uusi työ. Tehokkaisiin aktivointimenettelytapoihin kuuluu porkkanan ja
    kepin yhdistelmä, joka voidaan toteuttaa julkisten tai yksityisten työvoimapalvelujen
    kautta, jotta varmistetaan, että työttömiä tuetaan riittävästi heidän työnhakuyrityksissään
    ja että he puolestaan etsivät aktiivisesti töitä. Heitä voidaan tukea veroetu-uudistuksilla,
    mukaan lukien työhön liittyvillä eduilla, kuten rahallisella kannustimella työskennellä
    samalla kun työssäkäyvien köyhyyttä lievennetään.
    Joissain maissa tällaista lähestymistapaa ollaan laajentamassa muihin etuisuuksiin,
    jotka eivät liity töihin, kuten sairaus-, työkyvyttömyys-, sosiaali- ja yksinhuoltajan
    etuuksiin. Tämä on olennaista. Joissain maissa kyseisiä etuuksia saavien ihmisten
    lukumäärän lisääntyminen on kulkenut käsi kädessä työttömyyden vähentämisen
    kehityksen kanssa. Samoin maat ovat tarkastamassa myös eläkejärjestelmiään
    varmistaakseen että työntekijöillä on kannustin työskennellä pidempään heidän eläessään
    kauemmin.
    Perheitä suosivat politiikat, kuten lasten hoitotuen saatavuus ja esteiden poistaminen
    osa-aikaiseen työskentelyyn voi auttaa tiettyjen ryhmien osallistumisessa ja edistää
    siirtymistä tukien varasta työelämään.
    Työllistämismääräysten ja palkanmääräytymistapojen tarkistaminen ja
    tuotemarkkinoiden kilpailun edistäminen
    Vaikka vero- ja etuuksien uudistukset auttavat työmarkkinoille osallistumisessa, on
    yhtä tärkeää, että politiikka sallii työvoiman kysynnän kasvaa niin, että se mahdollistaa
    suuremman tarjonnan.
    Ensiksikin keinot edistää joustavia työaikajärjestelyjä ja osa-aikatyötä – toteutettuna
    työnantajien ja työntekijöiden välisellä sopimuksella – voivat auttaa varmistamaan
    työntekijöille suuremman valinnanvapauden työaikataulujen suhteen ja auttavat myös
    edistämään tiettyjen työvoimaryhmien osallistumista, kuten nuorten vanhempien ja
    iäkkäämpien työntekijöiden.
    OECD EMPLOYMENT OUTLOOK - 2006 EDITION: BOOSTING JOBS AND INCOMES ISBN-92-64-023852 © OECD 2006 –
    2Page 3

    Toiseksi liian tiukka lainsäädäntö estää työvoiman liikkuvuutta, vähentää talouden
    dynaamista tehokkuutta ja vähentää työpaikkojen syntymistä. Innovatiivisia
    uudistuslähestymistapoja
    on
    kuitenkin
    löydetty
    juurruttamaan
    suurempaa
    työmarkkinadynaamisuutta samalla kun työntekijöille tarjotaan riittävä turva. Tähän
    kuuluu laillisten menettelytapojen tekeminen ennustettavimmiksi ja ”joustavaksi &
    turvalliseksi”, eli lähestymistapa, joka helpottaa palkkaus- ja erottamispäätöksissä, mutta
    myös tarjoaa tehokkaat uudelleentyöllistämispalvelut ja ansiotuet työnsä menettäneille.
    Osittaiset uudistukset, kuten määräaikaisten työsopimusten turvan vähentäminen samalla
    kun vakituisten työntekijöiden sopimukset jäävät koskemattomiksi voi pahentaa
    kaksijakoisuutta ja sosiaalista epätasa-arvoa sekä alentaa tuottavuuden kasvua.
    Kolmanneksi reaalipalkat tulisi mukauttaa joustavasti reaktiona tarjonta- ja
    kysyntäpuolen paineisiin. Tässä suhteessa raportissa tulee esille, että sekä hajautetun että
    keskitetyn sopimuksen tekeminen johtaa usein parempaan työllisyystilanteeseen kuin jos
    sopimus on sektoritasolla. Viimeaikainen kehitys antaa ymmärtää, että kohtuullinen
    laillinen minimipalkka ei yleensä heikennä työllisyyttä, vaan myös että riittävät
    avustukset palkkoihin kyseisen tason alapuolella nuorille ja mahdollisesti muille
    haavoittuville ryhmille ovat olennaisia. Minimipalkat tarjoavat käytännöllisen
    täydennyksen työssäkäyvien etuihin auttaen saamaan työstä voittoa, jos viimeksi mainittu
    on hyvin suunniteltu.
    Neljänneksi on vankkoja todisteita siitä, että korkeat ennakonpidätykset ja
    sosiaalimaksut vähentävät työllisyyttä merkittävästi, erityisesti matalan tuottavuuden
    aloilla. Verouudistus, joka tukee matalapalkkaisten kannustimia, tulisi toteuttaa
    erottamattomana osana tervettä taloudelliseen kasvuun johtavia valtiontalouden ja
    verorakenteita.
    Lopuksi yhtenäinen empiirinen löydös on ei-kilpailullisen tuotemarkkinoiden
    sääntöjen kieroutunut työllisyysvaikutus. Tällaiset toimet ehkäisevät uusien liiketoimien
    syntymistä sektoreilla, joilla on mahdollisuus vahvaan kasvuun. Yleistettynä ne pitävät
    hinnat keinotekoisesti ylhäällä ja alentavat siten keskitason reaalipalkkoja koko
    taloudessa. Lisäksi laillisiin esteisiin ja hallinnollisiin hankaluuksiin keskittyminen uusien
    yritysten perustamiseksi tukisi yrittäjäilmapiiriä.

    http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/ShowArticle.asp?intNWSAID=26936&intToPrint=1&LAN=FI
    Saksan hallitus jatkaa kiisteltyjä työttömyys- ja sosiaaliturvauudistuksia

    "Kansalaiset ovat protestoineet uudistuksia vastaan mm. mielenosoituksin, joihin osallistui esim. 9.8. jopa 40 000 ihmistä. Mielenosoituksia on järjestetty erityisen aktiivisesti entisen itä-Saksan kaupungeissa, jotka kärsivät työttömyydestä kaikkein pahimmin."

    ...ja mitäs tähän OECP:


    "Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD totesi äskettäin ilmestyneessä Saksaa käsittele-ässä raportissaan, että sosiaali- ja työttömyyskorvausten yhdistäminen voi parantaa merkittävästi maan sosiaalijärjestelmän tehokkuutta. OECD on ilmaissut tukevansa Saksan hallituksen koko agenda 2010-nimellä tunnettua työelämää, terveys- ja eläkesektoria sekä verotusta koskevaa uudistusohjel-maa. Kokemukset muista OECD-maista ovat osoittaneet, että vastaavanlaiset uudistukset ovat lisän-neet työllistymistä. OECD:n mukaan uudistuksia pitäisi kuitenkin toteuttaa nopeammin ja tehokkaammin."

    Äänestä

  • Ikityötön kirjoitti:

    http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/ShowArticle.asp?intNWSAID=26936&intToPrint=1&LAN=FI
    Saksan hallitus jatkaa kiisteltyjä työttömyys- ja sosiaaliturvauudistuksia

    "Kansalaiset ovat protestoineet uudistuksia vastaan mm. mielenosoituksin, joihin osallistui esim. 9.8. jopa 40 000 ihmistä. Mielenosoituksia on järjestetty erityisen aktiivisesti entisen itä-Saksan kaupungeissa, jotka kärsivät työttömyydestä kaikkein pahimmin."

    ...ja mitäs tähän OECP:


    "Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD totesi äskettäin ilmestyneessä Saksaa käsittele-ässä raportissaan, että sosiaali- ja työttömyyskorvausten yhdistäminen voi parantaa merkittävästi maan sosiaalijärjestelmän tehokkuutta. OECD on ilmaissut tukevansa Saksan hallituksen koko agenda 2010-nimellä tunnettua työelämää, terveys- ja eläkesektoria sekä verotusta koskevaa uudistusohjel-maa. Kokemukset muista OECD-maista ovat osoittaneet, että vastaavanlaiset uudistukset ovat lisän-neet työllistymistä. OECD:n mukaan uudistuksia pitäisi kuitenkin toteuttaa nopeammin ja tehokkaammin."

    Eivätkös nuo OECD:n herrat aikoinaan 90-luvulla käyneet pyörähtämässä myös Suomessa ja totesivat ykskantaan suomalaisesta päivähoitojärjestelmästä, että onpas se ihmeellistä, että naiset hoitavat toisten naisten lapsia?

    Ilmeisesti nämä herrat olivat niitä Bushia kannattavia peruskonservatiiveja, joiden mielestä naisen paikka on hellan ja nyrkin välissä. Näin ollen koko OECD on amerikkalaisen suurpääoman tapa välittää suosituksia ja ajaa tiettyjä poliittisia tavoitteita ulkomailla...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ikityötön kirjoitti:

OECP:ltä ovat tulleet kyytysmääräykset Suomelle. Meitäkin on muistettu: pitkäaikaistyöttömien etuja karsittava.

OECP osoittaa aivovaurionsa sillä ettei mihinkään niiden dokumentteihin päässyt käsiksi. En minäkään tuollaista ilkeäisi esitellä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu