Luin päivällä lehdestä kun tuolla Yläsavossa isoinen oli herätellyt riparilaisen pieraisemalla nukkujan nokkaan. Hän ei saanut siitä syytettä, mutta melko halpamaistahan tuo oli.
Semmosta lupsakkuutta siis tuolla Savon mailla.
Itsekin kummastelin aikoinaan joidenkin työtovereitteni käytöstä Pohjois-Savossa ryhmäurakassa.
He pitivät pierukilpailuja työaikana ja tietenkin kaikki pahimmat hajut takana työskelevän nokkaan.
Siitä vaan ilmapistoolit käyttöön ja hajuja hajoittamaan.
Mitä väkevämmät hajut työtoverin nenille, sitä makeammat naurut työtovereilla.
Vapaa-aikana minun puolesta vaikka kukin suolensa työntäisi tiskin reunalle, tai seisoisi päällään päivät pitkät niin se ei minulle kuulu, mutta työaikana se ei sovi.
Kun siitä aikanaan koetin kauniisti asian ilmaista ettei sellainen sovi yhteistyökuviohin, niin minusta tehtiinkin se kiusaaja ja huumorintajuton tosikkko.
Tämmöistä oli aikuisten miesten hiekkalaatikolla Savon sydämessä keskellä työpäivää.
Semmosta lupsakkuutta siis tuolla Savon mailla.
Itsekin kummastelin aikoinaan joidenkin työtovereitteni käytöstä Pohjois-Savossa ryhmäurakassa.
He pitivät pierukilpailuja työaikana ja tietenkin kaikki pahimmat hajut takana työskelevän nokkaan.
Siitä vaan ilmapistoolit käyttöön ja hajuja hajoittamaan.
Mitä väkevämmät hajut työtoverin nenille, sitä makeammat naurut työtovereilla.
Vapaa-aikana minun puolesta vaikka kukin suolensa työntäisi tiskin reunalle, tai seisoisi päällään päivät pitkät niin se ei minulle kuulu, mutta työaikana se ei sovi.
Kun siitä aikanaan koetin kauniisti asian ilmaista ettei sellainen sovi yhteistyökuviohin, niin minusta tehtiinkin se kiusaaja ja huumorintajuton tosikkko.
Tämmöistä oli aikuisten miesten hiekkalaatikolla Savon sydämessä keskellä työpäivää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Savolainen "lupsakkuus" tosiaan taitaa olla aika karkeaa lupsakkuutta. En minäkään sitä järin ymmärrä. Ei oikein hienotunteisuus istu niihin kuvioihin, mutta ole iloinen ettei tarvitse enää todistaa moisia pierukilpailuja, niin olen minäkin siitä ettei tartte olla ilmainen orja jota nöyryytetään kaikkien edessä ja siitä jopa nautitaan.. :( mutta, pitää yrittää silti olla katkeroitumatta muiden ihmisten ikävän käytöksen takia.
Kaikkein eniten minua suututtaa ja jurppii ne perättömiä levittävät juorut, joita ukot levittelivät ja revittelivät.
Muistan ikäni sen sairasleikkaamon juoru-ukon,jonka hädin tuskin opin juuri ja juuri tuntemaan.
Hänellä ei ilmeisesti ollut lainkaan omaa elämää kun päätyönään näytti olevan juoruilu.
Hän oikein keksimällä keksi jutun aiheita ja niitä revitteli osastolta osastolle.
Kerran sanoin hänelle totuuden ja siinä silmänräpäyksessä hän meni punaiseksi kuin paistetu rapu ja sen siliän tien hävisi näkyvistä.
Sen kummemmin en ukkoa ole nähnyt.
Hankkikaa savolaiset oma elämä! Silloin ei tarvitse puuttua toisten asioihin.