Mun poika kuoli 2- vuotta sitten.Edeleen tunnen syyllisyyttä mun poikani Markuksen kuolemaan.Mun suruni ei unhdu milloinkaan, vaikka mun elämäni jatkuu.Mä näen tosi paljon unia .Viime yönäkin näin unta hänestä, tuli hengitys vaikeuksia oikein.Kumpa olisin voinut estää mun poikani kuoleman.Markus oli minulle kaikki kaikkessa.Ja se näkyi...mä olin ehkä liiankin paljon nokkineen mun poikani asioissa.Nyt ei ole ketään kuka musta välittää...exmies kyllä välittää,käy katsomassa välillä suomen ja puolan välillä,että olenk mä hengissä. Tukee mua ja antaa fyrkaa... haaveilee kuten minäkin yhteistä elämästä.
Mä taisin nukahtaa
mailamkauneinnainen
202777
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
mut ei se minnuu haittoo.Oun aika uus tulokas tälläkkii palstalla,jotta ihan kyssyy pittää,mihin tauttiin/sairrautteen se sinun Markus kuol?Itekkii äitinä ymmärrän,jotta se siun tuskas on loputon!!!!
Voinhan mä sen kertooki,mun poika Markus kuoli ,kun rattijuoppo ajoi sen päälle.Mun poika oli just saanut uuden mopon.Markus oli sellainen vauhtia rakastava poika oli jo varhain isin mukana rallissa mukana.Mun poika Markus eli viellä muutaman päivän teholla leikkauksen jälkeen.En tiedä kuinka kauvan jaksan elää, tätä mun elämääni. Mulla on ikuinen tunne tuska mun poikani kuolemasta. Jos en olis ostannut mopoa ,niin mun poika eläis viellä.Kuka tälläistä tuskaa jaksaa kantaa.????
syyllistä ihttees-kuolema on niin kumma juttu,jotta se ei kato,kuka sen "mopon" on ostanna,se kuolema vain tulloo...!Kunpa voisin siulle anttoo osan ees tästä hiipuvasta elämänvoimasta,mikä miulla on,sinulle-ja vain siulle!Anna elämän kanttoo-ei kukkaan huomisesta tiiä!!!
Oi ,kiitos!
Mä vaan syytän itseeni mun rakkaani poikani Markusen kuolemasta.Markus oli vaan ,niin ihana poika.Se oli monien äitien unelma vävy jo 15 vuotiiana.Oli jo tyttöystävä, joka jäi suremaan.
ei kukkaa äiti oman lapsesa kuolemmoo halluu-miullakkii on vain yks laps,joka on kaikkeni-en tiijä,miten sie tuon surun ja mänetykses kanssa pärjjeet?Jotennii vain tunttuu,jotta Jumala on ottanna sinut enkelliin siippiin suojjaan-nuku rauhassa vain-Markus on vierelläsi!!!
Kiitos paljon.! kumpa voisin voisin elää,niin etten syyllistäis itseeni.Olen rukoillut ja pyytännyt anteeksi jumalalta ,kun poikani kuoli, se oli joenkin mun syy, kun en poikaani perään katsellut.Yleensä olin ,sen elämässä aika paljon.Markus sanoi,että hän haluu elää omaa jo omaa elämää ilman äitiä.Markus oli sellainen huolihtiva poika, oli sitä jo pienenä.Se oli ihanan herttainen oikein aurinko.se elää mun sydämessä aina sellaisena.Markus rakas mä rakastan sua! Mä en olis halunnut mnettä sua.Toivottasti pian nähdään.
-miten miusta alako tuntummaan,jotta kaikki ei oo,niinku pitäs olla...!!!
Nyt 4- viikoa sit menettin lähiomaisen, joka oli mun Pojalle tosi läheinen. Nyt jo haudattu mun poikani Markuksen vierelle.Markuksen oma huone on edelleen samalla lailla kuin silloin Markus eli oli Puolassa.Mä olen palkkatomalla lomalla täällä hoitamassa hautais asioita ja jäin toistaiseksi tänne.Mun exmies on nyt täällä luonnani. huomenna käydään haudoilla.... elämä on tosi raskasta.Ehkä mulla on viellä tarkoitus jatkaa elämääni tai tarkoitus elää,kun jumala ei ole ottanut mua pois.Mä haluan toisen lapsen ja ollaan jutteltu asiasta mun ex miehen kanssa.
En ole ottanut mitään.Mun suruni on tässä on päällä edelleen,josta ei taida koskaan selvitä.Arvaa onks kivaa,kun poikani huone on tyhjä..ym muistot jotka kohtaan suomessa tai puolassa- onneksi ne on iihania muistoja.
Mä olin jo laitoksella huolehtiva äiti, mutta miks mä päästin mun poikani just silloin menemään ajelemaan sillä mopolla.Mua sieppaa se edelleen...mä olisin sen äitinä pystynyt siirtämään.
jos uuven lapsen tiet,jotta hän ei oo Markus,vaan uus immeinen-oma perssoonasa,omalla sielulla varustettu...???
Aivan, se on aina muistettava, mutta aina se lapsi saa saman huomion ja rakkauden.Olen rukoilut , että saisin lapsia, jota voisi rakastaa ja hoivata.
Hei!
Kiitos sinulle! Jaksannut tukea, arvostan sitä paljon.sanat eivät riitä kiittämään siintä.
Elämän täytyy jatkua,niin kuin Markus sanoin eläissä.Mä haluan kiitää sua ja toivottaa sinulle kaikkea hyvää! Olkoon Suolelus enkelis mukana siellä missä sinä ja lapsesi kulkee ja jumalan siunaus!Kiitos!
siullekii,jotta jaksoit surusi keskellä tänne kirjutella-nyt miun laps tunttuu entistä tärkkeemmältä-Jumala sinnuu auttakkoon-mie en siihen pysty!!!
Joo,mä rukoilen ,että saisin voimaa jaksaa eteen päin.Olen iloinen ,siintä ,että sinä saat nauttia lapsestasi.Jokainen päivä on ilon päiviä.Niin se oli minullekin,Markus oli ihana lapsi.Mä toivotan hyvää talven jatkoja rakkaudella.T: [email protected]. TÄSSÄ OLI SÄHKÖPOSTI OSITE ,JOS HALUAT KIRJOITTELLA.
ainut lapsesi-eikö siulla ole muita lapsia???
Markus oli ainut lapsi.Oli silloin myös lapsia hoidossa,jotka odotti sijaiskotia tai lapsikotia.markus kantoi huolta monestisti niistä nuorista ja lapsista ,joita meillä oli ja hän halusi jatkaa sitä auttamis työtä.Monesta nuoresta tuli Markuksen parhaita ystäviä.
Mie näin unen,jossa sie ja Markus keräsittä kukkia kaunniilta niityltä-mitähän tää uni tarkottaa?
No ihan hyvin tässä on mennyt,kiitos kysymästä!
En osaa tulkita unia,muttei toi uni varmaan mitään pahaa tiedä.Hyvää kevään odotus aikaa sinulle!
Jumala ottaa, kenet enkeliks tahtoo. Minulta otti 3 sisarusta. Toivon, ettei äitini ole tuntenut syyllisyyttä.
Toivon sinulle voimia! Jospa yrittäisit sen miehesi kanssa uudelleen...
KIITOS!jos jumala suo, niin lapsi tulla saa ja se voipi olla exmieskin jonka kanssa menemme yhteen.Jos se on joku muu mies niin olkoon.Rakkautta se lapsi tulee samaan.Kiitos!