Mä en oikein taas usko todeksi tätä... Olen raskaana 19-viikolla. Mies on koulussa viikot ja tulee viikonlopuiksi kotiin. Lähti taas baariin kavereita kattomaan!!!
Mua nyt vituttaa rankasti, kun meillä olis vain nämä viikonloput aikaa olla yhdessä niin onko ne kaverit tärkeämpiä kuin minä?? Okei, kyllä mä ymmärrän, et joskus, mut et JOKA VIIKONLOPPU! Alkaa ymmärrys loppua...ja vielä vauva tulossa!
Nyt pitäis olla yhdessä kun nähdään harvoin ja ennen ku vauva syntyy niin olla kahdestaan...mut ei...mikä siinä on? Luuleekohan se, että sama jatkuu ku vauva syntyy, mä jään kotiin viikonlopuiks vahtimaan lasta ja tämä painaa baariin...mä en jaksa tätä enää. Ei sitte jos ei kiinnosta mun kans olla, ei sit. Kyllä mä vähän enemmän haluan mieheltä aikaa ja huomiota.
Mitä mun pitäis tehdä?
Mua nyt vituttaa rankasti, kun meillä olis vain nämä viikonloput aikaa olla yhdessä niin onko ne kaverit tärkeämpiä kuin minä?? Okei, kyllä mä ymmärrän, et joskus, mut et JOKA VIIKONLOPPU! Alkaa ymmärrys loppua...ja vielä vauva tulossa!
Nyt pitäis olla yhdessä kun nähdään harvoin ja ennen ku vauva syntyy niin olla kahdestaan...mut ei...mikä siinä on? Luuleekohan se, että sama jatkuu ku vauva syntyy, mä jään kotiin viikonlopuiks vahtimaan lasta ja tämä painaa baariin...mä en jaksa tätä enää. Ei sitte jos ei kiinnosta mun kans olla, ei sit. Kyllä mä vähän enemmän haluan mieheltä aikaa ja huomiota.
Mitä mun pitäis tehdä?
Vastaukset 31
Vanhimmat
siinä käy, että ei kahdestaan ja vielä vähemmän kolmestaan.
ensimmäiseksi aikuistua.
Mitä tarkotit tolla.. mutta että pitäiskö mun olla niinku koira kotona, viikot odottaa, että tulee kotiin ja vielä viikonloppunaki, että millon olis aikaa mulle?! Joo ei... Sitäpaitsi miehellä oli tilillä 100e, josta paljon menee bensaan, matkat kun on pitkiä... No, eipähän tarvi multa lainailla rahaa, kun on ensin ryypänny omansa..
Ja mä en tiedä, ootko edes nainen, mutta jos oot, niin et oo tainnu raskaana olla...tässä on muutenki sen verran herkillä, että tuntee vähemmästäki olonsa tarpeettomaksi ja unohdetuksi...
sitä aikuistumista tarvis. Onneksi kaikki miehet ei oo tollasia. Jos kerran on miestä tekemään lapsi niin kyllä sitä vastuuta on otettava heti alusta lähtien.
alkaa näyttää siltä että useista nykymiehistä ei ole vastuunkantajiksi. Lapsia kyllä pistetään alulle juu se on kivaa mut loppu jääkin naisen harteille ja sit erotessa unohdetaan lapset viimeistään ja tapellaan vielä elatusmaksuista ku ei viitsittäs kantaa vastuuta enää niistäkään ku eihän ne mun kanssa asu ni paskaaks niistä.
Onneks tuttavapiirissä on muutama vastuuntuntoinen ja rakastava isä jotka toivottavasti antavat MIEHEN mallia lapsilleen.
Tilanteesi on hankala, mutta ei lainkaan toivoton.
Olette miesystäväsi kanssa varmaankin suhteellisen nuoria. Miehellesi baareissa juokseminen on selvästi tärkeämpää kuin sinä ja tuleva lapsenne, ja on vaikea sanoa, ymmärtääkö hän ollenkaan, millainen vastuu hänellä on edessään. Pakeneeko hän baariin tätä vastuuta peläten, vai onko hän täysin välinpitämätön asialle?
Jos näette vain viikonloppuisin, ja tämä tulee jatkumaan, niin sinun on ehdottomasti haettava tukea myös muilta ihmisiltä tässä tilanteessa. Asuvatko vanhempasi lähellä? Onko sinulla ystäviä, jotka voivat tukea sinua? Tämä on paljon tärkeämpää kuin se, että jatkuvasti mietit, mitä baareissa juokseva miehesi seuraavaksi aikoo. Älä pistä enää energiaa tämän miettimiseen. Hanki itsellesi jonkinlainen turvaverkko, ja hae ulkopuolista apua, jos muu ei auta. Sinua ymmärretään jo varmasti ihan neuvolassa, et varmasti ole ainoa ihminen tällaisessa tilanteessa.
Sinun ja miesystäväsi on myös ehdottomasti pstyttävä sopimaan asioista. Tehkää se tilanteessa, jossa miehesi on selvin päin kotona eikä ole syöksymässä seuraavaksi baariin. Sopikaa jonkinlaiset pelisäännöt, että saatte tämän yhteisen asianne hoidettua kunnialla loppuun. Ja jos mies ei sinua kuuntele, hänestä ei todennäköisesti ole isäksikään.
Pidä pää kylmänä ja ala miettiä, miten voit parantaa nykyistä tilannetta. Sinä ja tuleva lapsesi olette tärkeimmät. Ja kuten sanoin, tilanteesi ei ole lainkaan toivoton, selviät kyllä! Tsemppiä!
Kunnon ripitys äijälle vastuunottamisesta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Baareilun vähentäminen ja rahan säästäminen on syytä aloittaa viimeistään nyt. Eikä kaverien tapaaminen ole todellakaan mikään puolustus baari-iltojen puolesta.
Lapsenhankinnan pitäisi olla aina suunniteltua, niin, että molemmat vanhemmat tietävät ja kantavat vastuunsa. Ei millään pahalla, mutta jos mies/poikaystäväsi on vielä niin nuori, että baarit ovat pääasia elämässä, eikä sitoutumis/vastuunkantokykyä vielä ole, niin kysyn vaan että miksi helvetissä olet antanut hänen laittaa sinut paksuksi??
kun tunteet veivät...
sen pienen etusijalle kaikessa. Olen kolkyvuotta sitten ollut samassa tilanteessa. Olin sua vieläkin nuorempi. Mun mies kyllä otti vastuun heti, onneksi. Nyt on lapset maailmalla ja yhdessä elellään. Sulla on varmaan läheisiä muitakin(toivottavasti), jotka tukevat sua. Tsemppiä.
Turhaa ruikuttaa jälkeenpäin. Lapsella ei saa ketään väkisin sidottua yhtään mihinkään.
Jos jollain on baari harrastukset tärkeämpää niin on varmasti vieläkin tärkeämpää lapsen tultua maailmaan. Tunteilla ei voi selittää järjen vähyyttä.
Käsittämätöntä naisen syllistämistä taas! Voisivat ne pojatkin huolehtia ehkäisystä jos eivät lapsia halua tehdä. Pilleritkään eivät ole sataprosenttinen ehkäisykeino. Jos panet niin otat vastuun mahdollisesta jälkikasvusta!
Käsittämätöntä naisten leväperäisyyttä. Nainen tahallaan teetättää itsensä paksuksi heti kenellä tahansa äijänpuolikkaalla saadakseen tämän ruotuun ja jos ei niin ainakin saa elarit perättyä. Juu ja naiset pääsee ihan kuin koira veräjästä. Miksi nainen ei viisaampana käytä ehkäisyä? Ja miksi eivät poika lasten vanhemmat valista poikiaan niin etteivät työntele paljaalla keneen tahansa naiseen? Naisethan laittaa kaiken epäsosiaalisen käyttäytymisensä sen miehen piikkiin. Miehessä on vika jos ovat olleet hyvä uskoisia.
Pillerit eivät todellakaan ole sataprosenttisia, mutta se prosentti on todella suuri. Jos miehen kanssa on sovittu, että ehkäisykeinona on pillerit ja luovutaan kumista, niin silloin nainen on vastuussa. Ei mies.
Olet yhdeksännellätoista viikolla raskaana... ja mies juoksee baarissa. Mies on juossut baarissa varmaan ennenkin. Teit sen perinteisen virheen, kun yrität pitää miehen kotona lapsella. Sinulla oli 12 viikkoa aikaa tehdä abortti. Ja varmasti olisi järkevästi ajatellen kannattanut. Todella epäkypsää toimintaa olla noin vastuuton.
Mies halusi lapsen alunperinkin.. kyllä toki itsekkin, mutta mies sitä itse ehdotti...
Kun olisin tämän tienny niin.......
No sillä on "lopun ajan meininki", koska se tietää JOUTUVANSA kohta isäksi...pitää nyt olla vielä "willi ja wapaa" kun voi nääs...
ne rikkonaiset perheet versoo.
Vanhemmuuteen tarvitaan vastuuta ja rakkautta. Liian moni lapsi jää ilman ehjää kotia, itsekkäiden vanhempien takia.
kerro miten koet asiat ja mitä toivoisit miehltäsi,jäkättäminen ja raivoominen tuskin auttaa.Kannattaa varmaan keskustella ns."bilettämisestä"etukäteen jo, kuinka sitten kun vauva jo maailmassa.Kantsii tehä sopimus että käytte myös yhdessä,erilleenkin , muttei koko aikaa.
Nauttikaa raskausajasta ja vauvastanne täysin rinnoin yhdessä ,ota myös miehesi "asiaan" mukaan,(neuvolakäynneille ja yms.)...ne lapsukaiset ovat niin vähän aikaa pieniä.
Hyvää kevättä toivotellen mamma-39
ei se mies kotiin jää vaik teil tulos vauva.. tyhmiä ootte ku hankitte noita saatanan kersoja ilman enempiä ajatteluja.. kyl se mies jää sun kans kotiin jos haluaa.. vietä aikaa omien kaveries kanssa äläkä sitä äijää mieti.. muutenki tollanen tyhmää et akat luulee et se äijä jää koti jos hankkiutuu paksuks
Moni ämmä kuvittelee kersoilla sitovansa heikon suhteensa/äijänsä kotiin. Moni ressukka ämmä/huora kuvittelee pitävänsä jonkun äijän retaleen kakaroiden avulla. Ja ihan turha haukkua ketään huoraksi kun itse on pahimpia niitä.
juuri näin!!!!
loistaa tänne asti. Varsinainen Einstein sinä siellä. Tai ehkä toinen nainen, joka tuollaisia laskettelee lävestään ulos.. Ja mistä lävestä, mietin vaan.
Ehdotan että puhut tästä miehesi kanssa (tai jos olet jo tehnyt niin, niin puhu uudestaan). Tuo kuullostaa tukahduttavalta, sillä itse ainakin ajattelisin helposti että enkö olekaan tärkeä miehelleni, vaan ovatko kaveri se tärkein. Jos näkee harvoin niin onhan se suotavaa että joskus antaisi aikaa toiselle. Miehet saattavat helposti pitää meitä naisia itsestään selvyytenä, mutta älä anna periksi, vaan pyydä aikaa ja huomiota! Sillä sinulla on kyllä oikeus saada sitä! (jo lapsenkin takia)!
nimittäin tiedän miehesi tapaisen "äijän" joka tekee tuota samaa ja on tehnytkin. eikä se ajan kanssa ole parantunut.
olisiko sinun parempi lapsen kanssa 2sistaan?? ja mahdollisesti joku vastuullisempi isä hahmo:)
mutta tämän takia mimulla ei ole lapsia. Miehiin ei oikeesti voi tässä asiassa luottaa jos ovat vähänkään menevämpää (baariin yms.) tyyppiä. Ei se, vaikka vuosia kertyisikin lisää, miksikään muutu.
Aseta miehelle selkeät ehdot ja jos ei pysty niitä mukisematta noudattamaan, niin teillä on lapsen kanssa parempi kahdestaan (yksi huollettava siis vähemmän). Älä anna periksi missään. Miehet ovat kuin koiria. Kerran annat periksi niin mitään mitä sanot sen jälkeen ei oteta enää tosissaan.
Olen itse tässä tilanteessa (siis antanut liian monta kertaa periksi), ilman lasta (kiitos siitä). Mutta olenkin nyt tehnyt päätöksen lähteä, kun asiat eivät miksikään muutu.
Mies voi ymmärtää "arvosi" kun sanot että homma ei näin toimi ja lähdet jos asiat eivät muutu. Tai toinen vaihtoehto on se (esim. minun kohdallani) että et ole hänelle tarpeeksi tärkeä.
Lapsen syntymä on suuri asia, siinä on kaikki tunteet kovasti pinnalla. Ja kun mies on vastuuntunnoton on se äidille todella surullista.
Älä jää yksin surusi ja murheesi kanssa. Yritä etsiä tukihenkilöitä itsellesi esim. omista tai miehesi vanhemmista. Ehkä luottavainen suhde miehen äitiin saisi hänet rauhottumaan. Joka tapauksessa et voi tehdä muuta kuin antaa ajan näyttää miten käy. Yrität nyt vaan keskittyä itseesi, hoidat terveyttäsi ja laitat kotia kaikesta huolimatta.
Yleensä anoppeja morkataan, mutta itse näkisin tässä sinun tilanteessa anopin liittolaisena. Minä ainaskin hakisin miehen äidin tukea. Ihana vauva kun hurmaa isovanhemmat, niin voi mieskin asennoitua lapseen positiivisemmin.
Juu, kiitos kaikille vastauksista. Haluan vielä tarkentaa meidän tilannetta, ettei jää epäselvää.. Niinhän se siis oli, että mies itse halusi lapsen. Tottakai itsekkin olin aikaisemmin puhunut lapsen hankkimisesta ja molemmille on ollut selvää, että nuorena lapset tehdään. Olemme 22 ja 23 -vuotiaita. Takana on pitkä suhde, liki 8 vuotta yhdessä... Lasta ehdimme panna alulle puoli vuotta eikä se lopulta ihan itsestään onnistunut. Lapsettomuushoidossa käytettäviä lääkkeitä jouduin käyttämään. Lapsi siis on molempien taholta toivottu ja odotettu.
Ongelma ei ole se, että mies ei lasta haluaisi. On aivan innoissaan (joskaan ei vielä oikein käsitä, että se on tosiaan tulossa..), neuvolassa on ollut mukana aina kun pääsee. Siis siinä suhteessa on ollut aivan ihana. Opiskelee monen sadan kilometrin päässä kotoa ja on siksi vain vkloput kotona. Yhteistä aikaa ei paljoa ole..
Pian kaksi kuukautta on takana ja vain pari viikonloppua on mies ollut selvinpäin. Nyt sovittiin, että mies vähentäis juomistaan pariin kertaan kuukaudessa. Mut ollaan me ennenki sovittu asioita, et oon aika skeptinen..ja kun tuota miestä näyttää alkoholi vievän..ei pysty lopettamaan ku on alottanut. Mut toivotaan nyt et tämä pitäis.
saa useammankin miehen melko levottomaksi raskausaikana. Tulin ikäisenäsi raskaaksi ja ihan juuri noin meilläkin eteni. Viikonloppuisin kun tuli opiskelupaikkakunnalta kotiin miehellä oli koko ajan menoa. Miehelle se vastuu lapsesta tuntuu konkretisoituvan vasta kun vauvan näkee livenä.
Ymmärrän kyllä tunteesi, olen kokenut saman. Mutta kun mies oli käynyt oman epävarmuutensa läpi, niin hyvä ja rakastava isä siitä kuoriutui. Kun vauva syntyy on tärkeää, että annat myös miehen hoitaa vauvaa, muutoin mies kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Samalla kun ihailset vauvaa, ihaile miestäsi. JOs se on poika, pitele sen käsiä, katso mioestäsi ihailevasti ja sano esim "tulispa pojallesi yhtä miehekkäät kädet juin sinulla". Tuntuu vanhanaikaiselta, mutta noilla pienillä sanoilla ja teoilla on iso merkitys miehellesi ja sinä kannat siitä hedelmää.
Viimiset menot ennen lapsen tuloa maailmaan, ehkä ihan ymmärrettävää. Kun toivotat lämpöiseen syliisi ja kotiin tervetulleksi miehen, niin kyllä se pian huomaa kummassa on mukavampaa: baarissa vai perheen luona.
;)
tsemppiä! Ja onnea odotukseen.
sun pitänyt ajatella asiaa ennen lapsen hankkimista... en ymmärrä tuollaista systeemiä varsinkaan, kun koulut on kesken eikä asuta yhdessä. Selvästikin miehesi ei ole edes valmis tulemaan isäksi.
Mutta nyt kun tilanne on jo niin pitkällä, niin ei auta muu kuin jutella asiasta. Tuntui hänestä miltä vaan, niin tilanne on se että hänestä tulee isä ja prioriteetit elämässä on muututtava. Hänellä ei ole vaihtoehtoja.
Lapsellekin parempi, jos on onnellinen yksinhuoltaja kuin riitaisat vanhemmat.
miehen kanssa, joka oli ihan lapsi itsekin. Puhutaan alle kaksikymppisistä. Mies kävi viikonloput ryyppäilemässä kavereitten kanssa, sekoili toisten nuorten muijien kanssa ja oli täysin vastuuton. Mies kusetti ja lähti viimeisillä ruokarahoilla dokaamaan. Eihän siitä mitään tullut. Meidän sukulaisten oli pakko puuttua ja takoa nuorelle naiselle järkeä päähän. Otti eron tästä jätkästä ja jo loppui hyväksikäyttö. Sitten aloitti opiskelut, hoiti lasta ja tapasi uuden kunnollisen kumppanin, joka käy töissä ja on muutenkin kunnon mies. Että silleen. Mieti nyt, että onko miehestä isäksi vai ei.
Karjalainen vanha sananlsku sanoo: "Ruoka on munasta kiinni" Siinä on ihan jujua...