Jumala ota minut pois täältä mailmasta

minä PYYDÄN!! Saat kyllä lisää voimia kantaa taakkaasi ja pikku hiljaa se alkaa keventyä...

kädessä hetken matkaa, voit tukeutua minuun, minulla on vahvat olkapäät ja kestävä kunto...

Hissi ei sitten nouse kaikilla ihan ylös.

Mutta alkaa tuntua kun lukee noita sun kirjoituksia, että tarvit terapeutin apua ja pian! Tietty on oma aikansa surulle mutta jos jämähtää siihen eikä pääse eteenpäin on haettava apua.

Kyllä sinullakin on täällä merkitystä. Luoja ottaa meistä toiset aikaisemmin pois kuin toiset. Kaikella on aikansa ja tarkoituksensa. Suru on selvä asia ja on hyvä, että saat sitä purettua. Emme muut voi sitä tuskaa sisälläsi vähentää, mutta muista luottaa Vapahtajaamme ja rukoilla häneltä voimia. Emme ole yksin ja poikasi näet jälleen viimeisenä päivänä. Elä ja nauti elämästäsi ja ole reilu itsellesi ja ystävä läheisillesi. Osanotto suruusi.

Hei Maailmankauneinnainen,

Elämä on muutosta: kaksi puuta kasvaa vierekkäin, salama iskee toiseen ja toinen jää ilman sen suomaa vilpoisaa varjoa, auringon kovan paahteen armoille. Puu haluaa tuon toisen takaisin, kuinka se voi elää ilman toista, tässä auringon kiduttavassa paahteessa, se on tuskaa! Ei saa jatkua näin ei! Mutta toinen puu on ja pysyy salaman iskemänä, aikaa ei voi kääntää takaisinpäin. Aika kuitenkin liikkuu eteenpäin ja aurinko jatkaa polttamista, 'voi', puu toivoo 'voi salama, iske maahan minutkin! Kärsin, en jaksa, iske maahan minutkin!' puu vaikeroi. Mutta salama ei iske - ja siitä ovat kovin onnellisia kaikki pienet taimet jäljelle jääneen puun varjossa. Siitä ovat onnellisia kaikki nekin taimet, joita suojaamaan kasvavat joskus puun siemenistä alkunsa saaneet uudet puut.

Rakkaiden poismenon jälkeen elämä on kovin vaikeata. Kenen tuoksua nuuhkia tyynystä, kenen naurua kuunnella? Kenen kosketus viipyy muistoissa enää koskaan toistumatta? Se on niin epäreilua, niin väärin!

...Mutta, Maailmankauneinnainen, kaikelle on tarkoituksensa. Aivan KAIKESTA seuraa jotakin hyvää. Sitä ei vain heti näe, etenkään tuskan lävitse.

Jää luoksemme, löydä uteliaisuutesi jälleen: ehkä ne taimet siellä puun juuressa kasvavat vielä hyvinkin vahvoiksi ja sillä välin puu itse on oppinut kestämään auringonpaisteen kivutta.

Ja muista aina: he eivät ole jättäneet sinua. He eivät ole "siellä" - he ovat siinä, vain ajatuksen päässä. He ovat heränneet, kun sinun unesi vielä jatkuu - he kuitenkin vartioivat untasi.

Voimia sinulle, Maailmankauneinnainen.

- Enhörnikkä.

Jeesus voi antaa sinulle tulevaisuuden ja toivon.

Turvaudu häneen koko sydämestäsi.

"Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan Sanan kautta..."

sinut pois,silloin kun katsoo sinun täyttäneen tehtäväsi täällä maan päällä.

En tiedä kauanko on poikasi pois menosta aikaa, mutta sen tiedän että sinun elämäsi on arvokas onko sinulla muita lapsia tuttavia ystäviä ketä tahansa he tarvitsevat sinua. Se on luonnollinen kokemus että kaipaa läheisiään ja kaipaa sinne missä he ovat mutta sinun aikasi ei ole vielä sinulla on vielä tehtävää täällä. Kaipaan itsekin isäni ja veljeni poismenon jälkeen sinne missä he ovat, sillä minun on heitä ikävä sillä kuolema on meidät erottanut. Mutta en voi vielä lähteä sillä minulla on ihmisiä jotka tarvitsevat minua, sitä ei vain ole helppo huomata silloin kun suru musertaa meidät alleen. Surua en voi sinulta pois ottaa enkä itseltäni, surun tie on kuljettava läpi, vaikka se on synkkä pimeä raskas tie mutta sen tien päässä paistaa aurinko, joskus se tie on hyvin pitkä mutta sekin tie päättyy parempaan huomiseen. Jos suru tuntuu sinusta liian raskaalta kantaa käy keskustelemassa lääkärin kanssa.