...aloilla joiden työt voidaan teettää tehokkaammin Suomen rajojen ulkopuolella.
Tuotanto lähtee, palvelut jää.
Onneksi saadaan ulkomailta palvelutöiden tekijöitä kun eivät tunnu palvelualan paikat suomalaiselle "herrakansalle" kelpaavan.
Tuotanto lähtee, palvelut jää.
Onneksi saadaan ulkomailta palvelutöiden tekijöitä kun eivät tunnu palvelualan paikat suomalaiselle "herrakansalle" kelpaavan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
huoria olisi syytä saada lisää,alkaa jo venakot tympimään ja suomalaiset ovat hinnoitelleet itsensä ulos kuvioista.
Onko työnantajilla todellisia tarpeita palkata ammattitaitoista henkilökuntaa osaksi menestyväää yritystä?
Onko työvoimahallinon/valtionhallinnon/työmarkkinajärjestöjen toimesta rakennettu halpatyöläisautomaatti epäterveitä yrityksiä varten ?
Jos on ,niin onko tätä järkevää ylläpitää ?
Mutta todellisuudessa on myös työvoimapulaa osaajista joita ei markkinat tavoita.
Ihmetyttää vain työvoimapulaa potevien yritysten kyvyttömyys saada näkyvästi esille avoimia työpaikkojaan.
Ovatko kyseiset työpaikat tavoittelemisen arvoisia ?
Osaako suomalainen yritys tehdä itsestään haluttavan ?
Onko nämäkin asiat yritettävä korjata yhteiskunnan toimesta /varoin ?
2/3 palvelualan työpaikoista muodostuu palvelujen myynnistä teollisuudelle.
Kun teollisuus lähtee, pienenee myös palvelujen kysyntä.
Hallituksen "tuottavuusohjelman" ideana on vähentää valtion palveluksessa olevien määrää kymmenillä tuhansilla. Siis lähinnä supistaa palvelusektoria.
Yksityissektori tehostaa myös. TietoEnatorin pääjohtaja Matti Lehti arvioi, että vuoteen 2010 mennessä teknologia syö palvelualalta noin 160 000 duunia.
Ainakin 1990-luvulla, yhteenlaskien kaikki palvelusektorin työpaikat, ne vähenivät yhteensä 89 300 työpaikkaa. Ans kattoo, mikä tulee olemaan saldo tämän vuosikymmenen lopulla.
Alueellinen epätasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä on pysyvä iso kysymys.
Teollinen jalostus siirtyy perinteisistä teollisista maista edelleen uusiin teollisuusmaihin. Palvelutyöllisyyden ja tietoalojen osuus kasvaa maailmanlaajuisesti.
Korkeinkaan osaaminen ei välttämättä takaa menestymismahdollisuuksia, koska osaaminen kehittyy kaikkialla. Vaaditaan pitkälle menevää erikoistumista.
Teknologinen muutos, globalisaatio, työllisyyden ja työttömyyden vaihtelut sekä elinkeinorakenteen ja tuotantoprosessin muutos vaikuttavat monella tapaa työelämän kehitykseen, työelämän suhteisiin ja myös koko työmarkkinajärjestelmän perusteisiin. Tähän liittyy useita tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät tulonjakoon, uusien työpaikkojen syntymiseen rakennemuutoksessa, työssä jaksamiseen, työaikajärjestelyihin, koulutukseen sekä perheen ja työelämän yhdistämiseen.
Kansainvälisen talouden tapahtumat heijastuvat yhä laajemmin myös Suomen talouteen.
Alueellinen epätasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä on pysyvä iso kysymys.
Teollinen jalostus siirtyy perinteisistä teollisista maista edelleen uusiin teollisuusmaihin. Palvelutyöllisyyden ja tietoalojen osuus kasvaa maailmanlaajuisesti.
Korkeinkaan osaaminen ei välttämättä takaa menestymismahdollisuuksia, koska osaaminen kehittyy kaikkialla. Vaaditaan pitkälle menevää erikoistumista.
Teknologinen muutos, globalisaatio, työllisyyden ja työttömyyden vaihtelut sekä elinkeinorakenteen ja tuotantoprosessin muutos vaikuttavat monella tapaa työelämän kehitykseen, työelämän suhteisiin ja myös koko työmarkkinajärjestelmän perusteisiin. Tähän liittyy useita tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät tulonjakoon, uusien työpaikkojen syntymiseen rakennemuutoksessa, työssä jaksamiseen, työaikajärjestelyihin, koulutukseen sekä perheen ja työelämän yhdistämiseen.
Kansainvälisen talouden tapahtumat heijastuvat yhä laajemmin myös Suomen talouteen.
Johan julkisuudessa on sanottu, että jo keskipalkkaiselle pk-seutu alkaa olla liian kallis. Ne työpaikat ovat siellä. Yksinäinen ei elä, perheellisellä on aina se toinen puoliso, joka on usein töissä.
Vaikka elinkin jonkun aikaa ilman tuloja, silti olisi ollut sairasta lähteä pk-seudulle; Olisin joutunut kokonaan luopumaan perheestäni. Ajattele vaikka näin: Nettopalkka tonni, siitä vuokraan muutama sata, matkoihin kerran viikossa reilu nelisen sataa junalla, tai sitten perhettä olisi pitänyt nähdä harvemmin. No olisihan siitä pari kolmesataa jäänyt käteen, mutta mitä järkeä lähteä? Olen jo kokenut sen, että minkä tahansa työn ottaminen ei CV:ssä paljon paina. Itse pitäisin tällä tavalla perheensä jättävää henkilöä minäkeskeisenä ja itsekkäänä, enkä palkkaisi paskiaista. Minäkeskeiset tyypit ovat kusipäisiä työkavereita.
Tuo tonnikin on varmaan ylimitoitettu sellaisiin paikkoihin, joihin voisi kuvitella varmasti pääsevänsä.
Täällä pääkaupunkiseudulla on paljon työpaikkoja, mutta myös paljon työnhakijoita.
Monet kehä 3:en ulkopuolella asuvat luulevat että tänne kun muuttaa, työpaikka järjestyy kuin Manulle ilallinen. Ei se enää niin mene.
Toki, esimerkiksi rakenuksille voi päästä nuori ja ammattitaitoinen paremmin kuin maaseudulla.Monet käyvät täällä töissä pitkien matkojen takaa.
Aika useat Virosta; se kannattaa kun ei taravitse veroja Suomeen maksella ja oman maan hintataso on edullinen ja laivalla pääsee muutamassa tunnissa.
Tosiaan, se asumisen ja elämisen kalleus vie usein työssäkäynnin taloudellisen hyödyn pois.
No, luulen että asuntojen hinnat ovat täällä saavuttaneet huippunsa ja alkavat laskea.
niin hyvä paikka ole asua kuin annetaan ymmärtää eli oikean ratkaisun olet tehnyt.
Asuminen täällä on sairaan kallista.
Turhaa byrokratiaa vastaan.
Työn ja oikeuksien puolesta.
Siksi:
http://www.adressit.com/tyovoimatoimiston_lopettaminen