Voin muusikkona vahvistella. Kun mietin itse miksi olen soittanut , niin suurimmaksi tekijäksi tulee huomionkipeys.Hei huomatkaa miten hyvin soitan instrumenttiani...Millään muulla oikeasti ei ollutkaan väliä.Koin Saatanan käyttäneen tätä ominaisuutta minussa hyväkseen.Alkoi henkisesti ahdistaa kun ennen ja jälkeen keikkojen puhe oli vaan aploodeista. Kerran viritin niin pieleen kun soittimeni sain ja soitin niin huonosti kuin kehtasin- lopputuloksena (hengellisessä kokouksessa) valtaisat aploodit. Meinasin oksentaa siihen lavalle - teki tosi pahaa. Herra kuitenkin pysäytti ja nyt olen sanonut konsertti pyyntöihin ei ihan siitä syystä että ne eivät ole tulleet ylhäältä. Alan soittaa taas jos Herra ilmoittaa sen olevan tarpeen. Siihen asti odotan.
Miksi soitan?
G-Muusikko
4337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielenkiintoista itseanalyysiä. Älä odota liian kauan, voi taito ruostua. Miten erotat konserttipyynnöt, jotka tulevat ylhäältä (Jumalalta) niistä jotka tulevat alhaalta (ihmisiltä) Ihminen nyt kuitenkin on narsisti soitti sitten hengellisessä kokouksessa tai markkinatorilla. Oliko mielestäsi oikein yleisöäsi kohtaan tietoisesti naruttaa ja soittaa pieleen ajatellen, että eihän tuo tyhmä jengi mitään tajua. Ehkä on sittenkin parasta olla soittamatta julkisesti niin kauan, että opit arvostamaan yleisöäsi.
Arvostan yleisöä - kysymys ei ollutkaan siitä että olisin ollut ylimielinen jengiä kohtaan. Lähinnä oli kyse olikin henk. koht. kapinasta omaa asennetta vastaan. Halusin että porukka vähintään heittelisi irtotavaroilla. Homma toimi tasan päinvastoin. Kyllä Jumalan äänen erottaa - olen kokenut muutamia kertoja ennen geissiä...odotetaan ! Muutamia keikkoja on pakko vetää kun ne on luvattu, mutta uutta ei kalenteriin merkitä ellei ...
Kannattaa miettiä mitä apostili Paavali tarkoittaa, kun hän kertoo erilaisista motiiveista, joita ihmisillä on evankeliumin julistamisen taustalla:
Fil. 1:17-18
..."nuo toiset taas julistavat Kristusta itsekkyydestä, epäpuhtaalla mielellä..." ..."Mutta ei sillä väliä! Minä iloitsen siitäkin, kunhan Kristusta vain kaikin tavoin julistetaan, oli tarkoitus vilpitön tai ei."
Hän sanoo, että silti on parempi, että Kristusta julistetaan - vaikka epäpuhtaista motiiveistakin - kunhan vaan julistetaan Kristusta.
Ajattelen niin, että ilman muuta on hyvä tutkia motiiveitaan, katua Herran edessä ja pyytää anteeksi, kun huomaa jotakin itsekästä. Mutta en usko, että Jumala haluaisi, että ihmiset siksi sulkisivat suunsa, kun huomaavat, että osa julistamisen motiiveista on vääriä.
Ihminen on syntinen loppuun saakka ja perin juurin, eikä sitä syntiä saa ihmisestä pois tämän elämän aikana. Se riippuu meissä kiinni, kuten Roomaalaiskirjeessä sanotaan.
Mutta juuri siksi on niin tärkeää, että me syntiset ihmiset kerromme siitä yhdestä, joka voi auttaa ja pelastaa meidät. Jos kukaan ei uskalla oman syntisyytensä vuoksi kertoa evankeliumia - sanomaa siitä, että Jeesus on maksanut syntivelkamme - silloin ihmiset jäävät pimeyteen oman syntisyytensä kanssa.
Itselle tulee tästä mieleen, että soita rakas ystävä Herran kunniaksi vaikka oletkin syntinen -tai juuri siksi. Mutta pidä huoli siitä, että sen musiikin välityksellä kerrotaan syntisten Vapahtajasta.
"...kunhan Kristusta vain kaikin tavoin julistetaan, oli tarkoitus vilpitön tai ei." (Fil1:18)
Itse en ole kokenu noin. Soittotaito on armolahja ja sitä tulee käyttää niin kuin se on annettu.
On totta, abloodit tulee vaikka ei olisi putkeen mennykkään, mutta itse kun olen kuulijana niin en "taputa" aina taidolle, vaan Jumalan työssä olevalle musiikille.