Tämän aamun punnitustulos: 74,9 kg. Viime viikosta on pudonnut 400 grammaa. Ihan hyvä pienen jumituksen jälkeen.
Kokonaistulos vuoden alusta: -2,7 kg. Hitaasti, mutta varmasti alaspäin mennään.
Kokonaistulos vuoden alusta: -2,7 kg. Hitaasti, mutta varmasti alaspäin mennään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
heips,
jumittaa edelleenkin 89.5:ssä ja pikkainen epätoivo ja epäusko omiin "metoodeihin" alkaa hiipii minuun mutta periksi ei anneta.
Aloitin tänään ruokapäiväkirjan pidon sillä vaikka olen syönyt hyvin, en omasta mielestäni ole sortunut ylilyönteihin ja olen liikkunut ahkerasti. Ansaitsisin omasta mielestäni iloisen hypähdyksen alaspäin vaalla mutta sitä ei vain näy...joten on vain katsottava faktaa silmiin, syön yhtä paljon kun kulutan...
Nyt siis kirjataan joka suupala vihkoseen, ainakin 3 viikon ajan (talvilomaan asti) ja katsotaan josko syy löytyisi sieltä, tai syynhän on löydyttävä sieltä, mutta josko voisin keksiä jonkun kaavan sille milloin niitä ylimääräsiä kaloreita tulee ja oppia siten omasta syömisestäni lisää.
Pitää tietenkin muistaa että olen tiputtanut jo 19.2 kg:tä viime vuoden tammikuusta joten jumitus ja tasapainoilukin varmaan kuuluu asiaan ja haluan epätoivoisesti pitää kiinni "elämäntapamuutos" ajatuksesta enkä sortua mihinkään pikakuureihin tai kikkailuun...lihoomisesta (takasin) ja ruokailutottumuksien hallitsemattomuudesta on tullut minulle pieni mörkö, jotenkin ahdistaa etten ole (vielä) saannut enemmän tulosta aikaan (tammikuun alusta).
Toisaalta taas yritän katsoa asiaa siltä kannalta että ruokailutottumuksissa on ilmeisesti vielä rutkasti parantamisen ja tehostamisen varaa ja se mikä hitaasti on tullut lähteekin hitaasti...ja olen jo muuttanut elämääni paljon perusterveellisempää suuntaan.
Mutta faktahan on myös että jos painoni pysyy tällä syömisellä tasapainossa ja liikun paljon niin normaalipainoisena lihoisin. Miten vähän te normaalipainoiset oikein syötte??? ;-)
Ei, lippu korkealle ja leuka yläkenoon siskot...kyllä tämä tästä...tsemppiä kaikille ensi viikkoon!
Ruokapäiväkirjan pitäminen on varmaan hyvä idea, mutta varoittaisin ankarasti kiristämästä liikaa tai väärästä paikasta. Uskon nimittäin Patrik Borgia ja hänen "koekaniinejaan" Piiraisen pariskuntaa, jotka todistavat, että tiukemmasta otteesta seuraa jumittaminen ja painonnousu.
Tiukemmalla otteella tarkoitan sitä, että syö vähemmän, en sitä, että syö oikein. Liian vähäisestä syömisestä on seurauksena hillitön nälkä ja himo kaikkeen "kiellettyyn". Jossain vaiheessa itsehillintä pettää ja sitä syö kaksin käsin ja huomattavasti enemmän kuin on ollut tarkoitus.
Syö tarpeeksi kasviksia (ml. hedelmät ja marjat), kuitupitoisia viljatuotteita, proteiinia (pitää parhaiten nälkää) ja kasvisrasvoja, niin eiköhän paino siitä vähitellen ala pudota.
Oletko muuten mitannut vyötärönympärystä? Usein se pienenee, vaikkei vaaka näyttäisi pudotusta.
heippahei Jojo ja muut kanssa,
olen samaa mieltä sinun (ja Patrick Borgin) kanssa syömisestä ja hitaasta laihtumisesta...ja yritän toteuttaa sitä syömällä paljon vihanneksia ja hedelmiä ja kohtalaisesti terveellistä kotiruokaa. Uskon todella sen olevan avain sekä terveelliseen syömiseen että terveelliseen painonhallintaan mikä pitkän päälle varmaan on kaikkein tärkeintä, se että voi elää normaalia elämää ilman että tuntuu että ruoka tai suhde ruokaan on mitenkään hallitseva.
Mutta turhauttaa kun ei synny tuloksia, sentti on lähtenyt vyötäröltä ja housuissa tuntuu pikkasen (tai ehkä se on toiveajattelua) mutta paino ei vaan ota laskeakseensa. Toki minulla oli parin viime viikon aikana useampia tilaisuuksia jolloin syötiin ulkona (ja silloin on niin paljon vaikeampaa hallita syömistasapainoa) mutta yritin silloinkin valita lautasmallin mukaan. Ja pienessä mielessäni ajattelin että pari rääkkitreeniä kyllä korvaa mahdolliset ylitykset...
noh, nyt mennään toista päivää ruokapöytäkirjaa pitäen ja uskon että se on ihan hyvä asia. Tulee pari viikkoa dokumentoitua tätä syömiskäyttäytymistä ja sieltä voi sitten poimia niitä virheitä joita tulee tehtyä. Minä en esim. pidä herkuttelupäivää viikossa vaan syön jonkun kevyehkön (mikä tarkoittaa mahdollisimman kevyeeksi säädetyn, esim. rahkapohjaisen tai hedelmillä ja marjoilla höystetyn) jälkkärin illallisen päälle joka päivä. Näin minulle ei synny niitä himoja että pakko saada jotain hyvää...mutta voi tietenkin miettiä sitä pitäisikö minun muuttaa sitä tapaa (esim. laskea viikon jälkkäreiden yhteiskalorit tai jotain ja katsoa miten iso konkurssi siitä tulee)...
lopettaminen voi olla hankalaa kun en halua kieltää avokilta herkkuja mutta ehkä minun pitää totutella ottamaan kuppi teetä ruoan päälle ja antaa hänen mussuttaa rauhassa...
Kertoilen sitten ensi viikolla miten ruokapäiväkirjan pito edistyy...tsemppiä kaikille!
Heh, justhan mä tänne (tai siis edelliseen) kirjotin, olisko ollu eilen, kun huomasin sen liian myöhään. Nyt en oo vaa-alla käyny, eilen kävin, ensviikolla sitten taas. Eilen oli siis 102,3 kg.
Tavoitetta siis ei oo asetettu, enkä varmaan oo siihen ryhtymässäkään.
Ärm, kauhee nälkä. Pelottaa vaan että jos meen jääkaapille niin tarttuu mukaan jotain... no, extroja ;) Aattelen aina vaan "haukata jotain kevyttä", mutta sitten tuleekin syötyä kaapit tyhjiksi.
Hienostihan sulla, Jojo! Toi tahti olis mulle huippunopee, on miun keho vaan tällanen (joo, kuulostaa selittelyltä, mutta se on koetti monta kertaa: hitaasti laihtuu tämä täti). Viime viikolla en vaa-alla käynyt niin paha sanoa että mikä viikkomuutos tai onko muutosta ollenkaan, luulisin kuitenkin että hiukka olis tippunu. Tai sitte junnaa samassa.
Kiitos kannustuksesta, gunnille!
En malta olla hehkuttamatta "systeemiäni", koska syön niin paljon kuin haluan (ja oikeastaan mitä haluan, koska mieliteot esimerkiksi makeaan tai sipseihin ovat hävinneet jonnekin), en kärsi nälkää enkä ajattele syömistä koko ajan.
Luin Patrik Borgin kirjan "Rentoa painonhallintaa", ja oivalsin jotain, minkä tavallaan olen tiennyt ennenkin, mutta en vain ole lähtenyt toteuttamaan. Borg todistaa, kuinka kilot saa pudotetuksi rennosti (joskin hitaasti, mikä on vain hyvä, koska mitä nopeammin paino putoaa, sitä enemmän menetetään lihasta eikä rasvakudosta) ja pinnistelemättä.
Avainsana on kasvikset (ml. hedelmät ja marjat): niitä kun lisää, saa vatsan täyteen vähemmillä kaloreilla. En laske kaloreita, enkä ole kieltänyt itseltäni varsinaisesti yhtään mitään. Lauantaina ostin pienimmän sipsipussin, jonka löysin (40 g), ja söin siitä puolet. Enempää ei tehnyt mieli.
Toinen avainsana on säännöllinen syöminen, noin 3-5 tunnin välein, kunnon aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Silloin ei verensokeri ehdi laskea liian alas, jolloin ei tule nälkä eikä mielitekoja.
Olen ihan ihmeissäni, "voiko se olla näin helppoa", enkä oikein vieläkään uskalla uskoa, että nuo pari kiloa olisivat "oikeaa" laihtumista. Painoni vaihteli viime vuoden aikana neljä kiloa (siis ensin putosi ja sitten tuli takaisin), joten uskon varmaan olevani matkalla normaalipainoon vasta, kun kiloja on pudonnut viisi. Toisin sanoen ehkä joskus pääsiäisen jälkeen...
Paino on samasssa, kuin viime viikolla eli 82.4kg. Kokonais pudotus kesäkuusta 2006 on -22.6kg. Olen ollut koko viikon kipeänä on korvatulehdus ja antibiootti kuuri päällä. Olo on ollut kurja koko viikon enkä ole jaksanut kuntoilla enkä paljon muutakaan. Eiköhän tuo ensi viikko ole parempi. Hyvää viikkoa kaikille.