Olen ajatellut ryhtyä opiskelemaan musiikkia ihan ammatiksikin, mutta opettajani pistää kampoihin... Olen harrastanut jo kauan musiikkia ja luulen kyllä tietäväni mihin ryhtyisin..
Opettajan mukaan työtilanne on huono yms... Hän sanoo että harkitsisi vielä uudelleen jos nyt saisi päättää että mitä tekisi ammatikseen.
Puhuuko hän vain omasta katkeruudestaan vai??!!
Pitäisikö minun kuunnella häntä vai tehdä niin kuin itsestä tuntuu?
Opettajan mukaan työtilanne on huono yms... Hän sanoo että harkitsisi vielä uudelleen jos nyt saisi päättää että mitä tekisi ammatikseen.
Puhuuko hän vain omasta katkeruudestaan vai??!!
Pitäisikö minun kuunnella häntä vai tehdä niin kuin itsestä tuntuu?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sanoisin, että kannataa suhtautua vakavasti.
Ihan rehellinen toi sun ope kuulostaa.
No, mutta jos olet aivan luotu musiikille, erittäin lahjakas, vahvahermoinen, suhteitä riittää, vanhemmat tukee - niin, mikäs siinä.
Aina voi kokeilla!
Musiikista saat todella paljon hyvää!
allekirjoitan täysin tuon edeltävän kommentin: musiikki antaa todella paljon ja on hieno elämäntapa. Mutta on aika paljon akateemisia keikkatyöläisiä, joilla on aika vähän hommia, vaikka ovat taitavia soittajia. Kukaan ei hae kotoa ja koesoittoja on harvoin.
Ryhtykää putki- ja panomiehiksi. Saatte ison palkan ja homma on paljon seksikkäämpi kuin joku pimputtajan homma. Pimputajat heiteään tässä maassa kohta helvettiin. Siitä kannataa olla tietoinen. Kulttuuri on jo tyhjäksi kuohittu eli kulttuurista on tehty valtajärjestelmän perseennuolentaa samalla tavalla kuin neukkulassa ja natsisaksassa. Valtajärjestelmän persettä nuolevilla taiteilijoilla ei tee mitään. Ne ovat täysin arvottomia, korruptoituneita, myyneet sielunsa paholaiselle, salaseuroille, pahimmillaan rappareille.
En usko että olet pimputtaja, ja varmasti et panomies. Oletko siis putkimies?
siltä,
että on putki päällä. Tuskin panoa alla.
Jos sinulla on palava into ja kutsumus niin että olet valmis tulemaan toimeen vähemmälläkin maallisella mammonalla niin ilman muuta. Ehtiihän sitä elämässä sitten myöhemmin suuntautua uusille urille jos ei onnistakaan sillä saralla.
Jos sinulla on muitakin kiinnostuksen kohteita niin "turvallinen siviiliammatti" joka tuo toimeentulon ja aktiivinen musiikin harrastaminen on myös hyvä vaihtoehto. Sellaista alaa en suosittele opiskelemaan mihin ei ole motivaatiota.
Vuosia ei pidä tuhlata. Maailmassa on paljon hyviä ammatteja. Musaa tehdään jo liikaa. 99% musasta silkaa paskaa. Musiikkibyrokraatiksikin kannattaa lähteä pikemmin kuin muusikoksi. Byroille maksetan liksaa. Muusikoille vain satunnaisesti.
vähän liiankin aktiivinen harrastaja, mutta tunnen kyllä useita ammattimuusikoita. Hirveän köyhiä he ovat, ja monet myös melko katkeria kun ura ei "urkennutkaan". Toisaalta kelpottelevat päivästä toiseen ja ovat tyytyväisiä, että saavat olla muusikoita eikä esimerkiksi byrokraatteja. Ylitarjontaa muusikoista on (riippuen intrumentista), vaikka Rondossa kyllä väitettin pari kuukautta sitten, että maakuntien orkestereissa on paljon paikkoja auki ja tulevaisuudessa yhä enemmän kun soittajat ovat suht samanikäisiä ja jäävät eläkkeelleekin yhtäaikaa. Sinne siis eikä Helsinkiin, tulee työkokemusta ja paikka ehkä Helsingistäkin jos se nyt mikään taivas on!
..siinä missä papinkin ammatti. Kannattaa kyllä miettiä tarkkaan mihin ryhtyy. Jos et voi elää ilman musiikkia, et tee sitä rahan takia ja rakastat musiikkia sen itsensä takia, niin lykkyä tykö. Muuten kannattaa ryhtyä lääkäriksi. Palkat ja palkkiot voivat nimittäin olla tosi huonoja. Jos haluat julkisuutta, sun pitää olla aina parempi kuin edeltäjät ja erottua joukosta. Tänä päivänä vain erityisen poikkeuksellisilla lahjakkuuksilla on mahdollista pärjätä kansainvälisesti, esimerkkinä vaikka laulajat ja pianistit.Solistisilla taiteilijoilla kilpailu on kovaa, musiikinopettajilla ja esim. kanttoreilla työnsaanti helpompaa. Sun kannattaa miettiä omaa motivaatiotasi enemmän kuin opettajan motivaatiota, pieneksi vinkiksi vain.
Nimimerkillätyöelämään siirtynyt
...vaan useimmat "en aio ikinä opettaa" -tapaukset joutuvat ottamaan lusikan kauniisti kätöseensä ja alkamaan opettamaan, koska siitä tulee sentään jotain rahaa. Muusikkous yhdistettynä opettajuuteen voisi olla turvallisin ratkaisu, mutta ei silläkään varsinaisesti rikkaiksi tulla. Ainoastaan huiput voivat keskittyä pelkkään musisointiin.
Mistäs tommosia keksit?
Satun olemaan ammattimuusikko ja bruttopalkkani on 3400 kuukaudessa, plus keikkaliksat päälle. ei se minun mielestäni ole ollenkaan huono. Hyvin olen pärjännyt. :)
Jos koet olevasi kyllin lahjakas niin mikä estää kokeilemasta muusikon uraa. Kyllä minäkin rupeaisin jotain soittamaan jos olisin lahjakkaampi.
Oma isäni aloitti vasta 20-vuotiaana eräässä konservatoriossa opiskelaan musiikkia. Sitten pääsi soittamaan Sinfonia Lahteen. Hänellä kyllä on rahaa kuin roskaa.=)
Jos ei ura musiikin parissa aukeakkaan niin aina voi miettiä muuta. Tämä maa tarvitsee lisää musiikin ammattilaisia.
Pyydä vielä jonkun toisen opettajan mielipide asiaan. Kannattaa harkita aika tarkkaan. Itse koen, ettei tuloksettomatkaan vuodet musiikin parissa ole hukkaan heitettyjä. Jos teet työtä esim. soitonopettajana, se on ihan mukavaa hommaa.
Kansainväliselle uralle vaaditaan tietysti suurta lahjakkuutta, ja ajattelisin, ettei se välttämättä ole edes niin herkkua ja glamouria, miltä ehkä kuulostaa. Pitemmän päälle muusikon työ on myös fyysisesti raskasta, koska kunto soittamisessa saattaa alkaa rapistua helpostikin jos ei ole aikaa harjoitella.
Muusikon työ on siis raskasta ja henkisiä ja fyysisiä voimavaroja kuluttavaa. Muusikkopiirit ovat myös joskus riitaisia työpaikkoja, aika moni pettyy viimeistään siellä. Kuitenkin jos sinulla on kova halu soittaa/laulaa, senkun lähdet alalle!
Riippuu siitä, mistä musiikinlajista on kysymys ja mitä instrumenttia soitat ja minkä ikäinen olet.
Voisiko olla niin että opettajasi mielestä et ole tarpeeksi lahjakas/ahkera eli sinulla ei ole mitään edellytyksiä alalle?
Ammattimuusikoksi ryhtyminen vaatii aivan hirvittävän määrän työtä eikä siltikään välttämättä pärjää.
Mutta tsemppiä sulle kuitenkin!
Käsittääkseni on aika vaikea elättää itseään musiikkia tekemällä ellei ole musiikinopettaja. Tai en tiedä sitten vaikka musiikkipedagogin tilanteesta.
Korjatkaa, jos olen väärässä. Ihan omasta mielenkiinnosta kysyisin, millainen on työllisyystilanne koulun musiikinopettajilla. Entä instrumentinopettajilla? Luulisi, että ainakin pianonsoitonopettajille löytyy töitä. Tuntuu, että moni haluaisi piano-opetukseen, mutta tilaa kursseille ei ole. Eli voisiko kuvitella, että koulutettu musiikkipedagogi antaisi soittotunteja kohtuuhinnalla ja näin tienaisi?
Voi rakas, sullahan on sama kriisi kuin mulla!
Mullekin sanoi soitonopettaja, että musa-alalla on huonosti töitä. Niinpä kai. Mutta ei se nyt vastustanut, että menen musiikkia opiskelemaan. Lähinnä se (rivien välistä) tyrmäsi mun solistihaaveet. Olen aina ollut aika hyvä instrumentissani, mutta tietysti huiput on huippuja...Mä en oikein tiedä, mitä mä tekisin.
Jos sulla on palavan tulinen rakkaus ja kutsumus musiikkiin, etkä pärjää ilman soittamista, niin totta kai, mene opiskelemaan musiikkia! Nuo kyyniset talousrealistit ovat epäromanttisia unelmanlyttääjiä... Jos sä vielä tiedät, mihin ryhtyisit, niin hyvä! Varmaan itse osaat myös lahjasi arvioida, jos tietysti opekin.
PS. ei ole mitenkään mahdotonta, että soitonope on myös itse vähän katkeroitunut...