Ollan seurusteltu jo 3 vuotta :Kaverini on kyllä hellä ja huumorintajuinen mut ongelma on se et mies menee omia menojaan ja tuntuu ettei halua mukaan omien kavereidensa luokse.Eli kävikö tässä niin et minusta tuli vain kodinhoitaja ja rakastaja jotta hän saisi mennä niinkui haluaa.Ehdotin takas seurusteluun siirtymistä mut ei vaan tunnu tajuuvan.En mä halua tuhlata koko elämääni kaveriin ja huomata yx päivä olevani yksin kun se onkin löytänyt sen elämänsä rakkauden ja emohahmo saa mennä.
Olenko vain
äidin korvike
1327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lopultakin,ensihuuman haihduttua, ehdit näköjään kysyä, mihin Sinua, ihan oikeasti, tarvitaan parisuhteessanne.Olethan jo analyysisi suorittanut ja vastauksenkin tunnut tietävän.Aavistelusi saattavat hyvinkin osua oikeaan.Todennäköisesti haet täältä vaan vahvistusta jo tekemääsi päätökseen, seurustelusuhteeseen muuttamisesta.Ethän paljoakaan menetä, jos juttunne loppuu siihen. Jos taas löydätte toisenne, oli temppusi tekemisen arvoinen. Kokeile rohkeasti. Ei se ota, jos ei annakaan.