Olen seurustellut poikaystäväni kanssa 3 vuotta ja risat. Hänellä on useita miespuolisia ystäviä ja melkein kaikkien kanssa olen aina tullut hyvin toimeen, kerran kuukaudessa lähdemme illanviettoon heidän kanssaan ja minä olen yleensä ainut nainen siinä joukossa, kun kaikki ovat sellaisia 20-25v sinkkumiehiä, joita ei vielä seurustelut kiinnosta. Eräs näistä kavereista on aina ollut tosi mukava minua kohtaan ja olen vain ajatellut, että hän on sellainen kaikille.
Tässä kuitenkin viimekuussa tapahtui eräs asia, mikä pisti plasmat sekaisin. Olimme baarissa ja minä olin aika lujaa humalassa ja juttelin tämä edellä mainitun kaverin kanssa kahdestaan, olkoon hänen nimensä vaikka Antti. Juteltiin kaikenlaisia asioita, ihan tavallisia juttuja. Mutta kovasti hän aina kehui minua joka ikisessä asiassa.
Sitten siihen tuli yksi kolmas ystävämme, olkoot hän Matti, ja hän kertoi jotain Antille ja taisi luulla että olen niin kovaa känässä etten kuule mitään. Baarissa oli menossa kiinni ja siellä soi illan viimeiset hitaat ja kuulin kun tämä Matti sanoi Antille kuiskaten, että no niin, siitä nyt sitten vain annat mennä ja vinkkasi hieman minuun päin. Antti tönäisi häntä ja sanoi kiukkuisesti, että hiljaa nyt. Olin niin ihmeissäni, että en tajunnut sanoa mitään, istuin vain tyhmänä paikoillani.
Tuo Matti lähti pois, jäin kuitenkin istumaan paikalleni vielä vähäksi aikaa ja siinä kun olin lähdössä pois, niin Antti otti minua kädestä kiinni ja yritti suudella minua. Pelästyin niin lujaa, että huudahdin vähän liiankin lujaa ja hän pelästyi sitten minua ja päästi kädestäni irti ja minä lähdin äkkiä pois sieltä, että pääsisin poikaystäväni näkyville.
En voi muuta ajatella kuin sitä, että Antti ja Matti on keskenään puhuneet ennenkin minusta ja en tajua sitä kun he ovat tunteneet poikaystäväni lapsista saakka? Nyt on niin kumma olo koko ajan kun mietin, että mitä se Antti mahtaa minusta ajatella ja miksi ihmeessä juuri minua? Maailma on täynnä vapaita naisia ja se tietää, että en kuuna päivänä alkaisi pettämään poikaystävääni kenenkään ja varsinkaan hänen kavereidensa kanssa.
Tuli tosi paska olo näistä tyypeistä ja voitte uskoa, että ei paljon kiinnosta enää mennä minnekään, missä nuo tyypit ovat, mutta mitenpä sen sitten sanoisin poikaystävälle? Hän pitää heitä kavereina.
En ole mikään upea luomus, tavallisen naisen näköinen ja kokoinen. Onko se niin, että kun olen jonkun toisen oma, niin sitten sitä pitää kadehtia ja yrittää rikkoa välit? Kertokaa miehet ja naiset, oletteko te koskaan olleet ihastuneita parhaan kaverinne tyttöystävään/poikaystävään ja mitä siitä seurasi? Olisiko parempi vain olla niinkuin mitään ei olisi tapahtunut vaiko sanoa jotain?
Naljailut ei kiinnosta, eli asiallisia vastauksia odotan, kiitos.
Tässä kuitenkin viimekuussa tapahtui eräs asia, mikä pisti plasmat sekaisin. Olimme baarissa ja minä olin aika lujaa humalassa ja juttelin tämä edellä mainitun kaverin kanssa kahdestaan, olkoon hänen nimensä vaikka Antti. Juteltiin kaikenlaisia asioita, ihan tavallisia juttuja. Mutta kovasti hän aina kehui minua joka ikisessä asiassa.
Sitten siihen tuli yksi kolmas ystävämme, olkoot hän Matti, ja hän kertoi jotain Antille ja taisi luulla että olen niin kovaa känässä etten kuule mitään. Baarissa oli menossa kiinni ja siellä soi illan viimeiset hitaat ja kuulin kun tämä Matti sanoi Antille kuiskaten, että no niin, siitä nyt sitten vain annat mennä ja vinkkasi hieman minuun päin. Antti tönäisi häntä ja sanoi kiukkuisesti, että hiljaa nyt. Olin niin ihmeissäni, että en tajunnut sanoa mitään, istuin vain tyhmänä paikoillani.
Tuo Matti lähti pois, jäin kuitenkin istumaan paikalleni vielä vähäksi aikaa ja siinä kun olin lähdössä pois, niin Antti otti minua kädestä kiinni ja yritti suudella minua. Pelästyin niin lujaa, että huudahdin vähän liiankin lujaa ja hän pelästyi sitten minua ja päästi kädestäni irti ja minä lähdin äkkiä pois sieltä, että pääsisin poikaystäväni näkyville.
En voi muuta ajatella kuin sitä, että Antti ja Matti on keskenään puhuneet ennenkin minusta ja en tajua sitä kun he ovat tunteneet poikaystäväni lapsista saakka? Nyt on niin kumma olo koko ajan kun mietin, että mitä se Antti mahtaa minusta ajatella ja miksi ihmeessä juuri minua? Maailma on täynnä vapaita naisia ja se tietää, että en kuuna päivänä alkaisi pettämään poikaystävääni kenenkään ja varsinkaan hänen kavereidensa kanssa.
Tuli tosi paska olo näistä tyypeistä ja voitte uskoa, että ei paljon kiinnosta enää mennä minnekään, missä nuo tyypit ovat, mutta mitenpä sen sitten sanoisin poikaystävälle? Hän pitää heitä kavereina.
En ole mikään upea luomus, tavallisen naisen näköinen ja kokoinen. Onko se niin, että kun olen jonkun toisen oma, niin sitten sitä pitää kadehtia ja yrittää rikkoa välit? Kertokaa miehet ja naiset, oletteko te koskaan olleet ihastuneita parhaan kaverinne tyttöystävään/poikaystävään ja mitä siitä seurasi? Olisiko parempi vain olla niinkuin mitään ei olisi tapahtunut vaiko sanoa jotain?
Naljailut ei kiinnosta, eli asiallisia vastauksia odotan, kiitos.
Vastaukset 4
Vanhimmat
erityisen hyvät välit miehen kavereihin, VARSINKIN kun ovat tunteneet lapsesta asti. Ovat aivan ilmiömäinen peili miehelles. Jos hänet maailmassa kaikkein parhaiten tuntevat ihmiset ovat sitä mieltä, että suhteenne on sitä tasoa, että sitä voi tulla loukkaamaan, niin...
Tarkkaile tilanteita. Pysy lähellä tätä miehesi porukkaa, vaikka hieman vaivautuneita tapahtuman takia olisivatkin. Kyllä se ohi menee. Osaat kyllä luovia :)
Älä ole sinisilmäinen miesten suhteen, etenkään omasi. Kerro sille, että näin kävi ja huomaa kuinka hän asiaan suhtautuu; vähätellenkö? Että no ei kai se iso juttu ole, jos yrittää pussailla varattuja tyttösiä?
Vai syyttääkö sinua siitä, jos menee välit kireiksi tähän rajansa ylittäneeseen ajattelemattomaan nuorukaiseen...
Puhu asiasta, rakkaussuhde on hyvä, kun asiat voidaan jakaa. Ja jos tilanne tulehtuu, niin ainakin tiedät tehneesi parhaasi.
Ja pidähän jatkossakin itsestäsi huolta!
Harva osaa enää olla yhtä arvonsa tunteva kuin sinä. Good for you.
Tämä Matti oli yllyttämässä.
Antti olisi ehkä voinut pitää asian
omana tietonaan. saattaa olla tosi pahoillaan
ja häpeissään nyt?
Suotaneen hänelle tämä heikko hetki.
Eihän sille mitään voi jos ihastuu vaikka
kaverinsa naiseen. Se vaatii lujaa luonnetta
pitää sisällään...ja humalassa joo...
No, nyt suosittelen että sinä pidät tämän
omana tietonasi. Jatkat entiseen malliin kuin
mitään ei olisi tapahtunut.
Anna Antille mahdollisuus palata entiseen ja
huomata että voit olla kaveri.
Jos peli jatkuu ja yritystä riittää niin sitten
sanot Antille ja vaikka Matillekkin että
sori pojat raja on ylitetty.
Ehkä ei ainakaan vielä kannata kertoa tapahtumasta, vaan pitää omana tietona.. Jos moinen peli jatkuu, niin sitten kerrot poikaystävällesi.. Mutta kaverin tyttöystävään voi ihastua, ja uskon, että humalatila on osaltaan vaikuttanut Antin käytökseen.. Älä hätäile! Ja voipi olla, että Anttia saattaa nolottaa tapahtuma, joten anna hänelle mahdollisuus olla kaveri.. Jatka elämääsi vaan entiseen malliin :)
Hei ja kiitos vastauksistanne! Oli mukava lukea neuvojanne :)
Minä nyt kuitenkin tein jotain vähäsen tämän asian eteen. Tai itseasiassa Antti teki. Hän lähetti minulle eilen tekstiviestin ja pyysi anteeksi. Oli ottanut numeroni jostain tietoonsa, sillä hänellä ei sitä ole ennen ollut. Tai mistäpä minä sitä tiedän vaikka olisi ollutkin.
No kuitenkin, hän sanoi olevansa pahoillaan ja lupasi ettei sellainen tule toistumaan ja pyysi, etten kertoisi poikaystävälleni mitään, koska hän ei halua mitään riitoja hänen kanssaan, koska hän on kuitenkin tärkeä ystävä ja niin päin pois. Minäpä olin nokkela ja soitin hänelle takaisin. Viestejä kirjoitellessa on niin hyvä miettiä, että mitäpä siihen kirjoittaa, puhuessa on eri asia. Sanoin, että voin tämän unohtaa jos hän lupaa myös lakata minusta juoruilemisen Matin kanssa. Hän meni ihan hiljaiseksi ja lopulta kysyi, että mistä minä tiedän ja sanoin vaan, että on mulla silmät päässä ja korvatkin vielä, mies hyvä.
No hän pyyteli anteeksi noin 100 kertaa. Yritin kuulostaa koko ajan kovin tyyneltä ja vähän kiukkuiseltakin. Oikeastaan minua vähän nauratti. Nauratti se oma vauhkoilu ja nyt se että Antti häpeää silmät päästään ja pelkää, että paljastan hänen töppäilyt. Mutta sanoin, että tämä jää meidän väliseksi asiaksi, mutta jos jotain pientäkin saman suuntaan vielä tapahtuu, niin kerron kaiken poikaystävälleni.
Luulenpa että homma meni jakeluun. Ja toivottavasti saan unohtaa tämän koko homman!