niin miten olette hoitaneet eron vanhan kanssa. Pystyykö tarpeeksi kauan teeskentelemään,ettei mitään uutta ole,jotta saisi eron hoidettua 'siististi'?
Kuinka pian eron jälkeen voi uuden kanssa lyödä hynttyyt yhteen,ettei vanha ala epäilemään?
Haluan välini vanhaan pysyvän asiallisina,jotta suhteeni lähes aikuisiin lapsiini säilyisivät myös hyvinä ilman turhia riitoja ja syytöksiä.
En myöskään halua uutta rakastani pidettävän kodinrikkojana miltään taholta,sillä sitä hän ei totisesti ole,vaan vanha liittoni on ollut jo pitkään vain 'kulissi'.
Kuinka pian eron jälkeen voi uuden kanssa lyödä hynttyyt yhteen,ettei vanha ala epäilemään?
Haluan välini vanhaan pysyvän asiallisina,jotta suhteeni lähes aikuisiin lapsiini säilyisivät myös hyvinä ilman turhia riitoja ja syytöksiä.
En myöskään halua uutta rakastani pidettävän kodinrikkojana miltään taholta,sillä sitä hän ei totisesti ole,vaan vanha liittoni on ollut jo pitkään vain 'kulissi'.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Onpa sinulla hieno elämä. Ensin avioliitossa teeskentelet että teillä menee hyvin. Nyt teeskentelet uuden suhteen takia että pysyisit väleissä lastesi ja sukusi kanssa. Sitten teeskentelet seuraavaksi sun uuden suhteen kanssa.
Herää pahvi, et sinä teeskentelemälä onnelliseksi tule.
kyllä avioliittomme ensimmäiset vuosikymmenet olivat ihan teeskentelemättömät,sitten vaan tuli asioita,jotka rikkoivat yhteyden.
Meitä on kyllä ollut kaksi teeskentelijää,ei ole tullut vaan erottua,kun paremmastakaan ei ole ollut tietoa. Olen edelleen valmis teeskentelemään,jotta 'kitumisvuodet' eivät ole olleet turhia. En myöskään halua rakkaani joutuvan kärsimään omien tekemisteni takia. Uusi rakkauteni on kuitenkin aivan teeskentelemätöntä ja aitoa.
Piiri pieni pyörii... sori. Tuli vaan mieleen, kun luin lauseesi
" avioliittomme ensimmäiset vuosikymmenet olivat ihan teeskentelemättömät.."
ja
"Uusi rakkauteni on kuitenkin aivan teeskentelemätöntä ja aitoa."
Niinhän se on aina "aluksi kyllä rakastin, sitten rakkaus loppui". "Sitten taas rakastuin ja jälleen rakkaus loppui"... jne jne
Eli siis tuo teeskentely astuu kuvaan silloin, kun ei osaa ratkoa ongelmia ja niitä tulee aina, joka suhteessa. Ne voivat olla erilaisia ongelmia, mutta yleensä uusissa suhteissa ei päästä pakoon vanhan suhteen ongelmia. Älä vaan yritä teeskennellä, ettei näin olisi.
ei se aina ole kyllä sen lähtijän syy, liitossa on aina kaksi. Alkuperäinenhän ei tuossa selvittänyt mitkä tapahtumat ovat johtaneet aikaisemman suhteen karikoitumiseen.
uudessa suhteessa tulee uudenlaisia/samanlaisia tapahtumia - ihan varmasti - jotka voivat ajaa suhteen karille. Joka suhteessa on kaksi... mutta toinen niistä on aina itse.
Maailman turuilla seikkaillessani olen todennut selkeästi vain yhden asian: "Sitä saa miten tilaa". Tämä pätee ihan kaikkeen. Se ei ole kurja kohtalo, joka saa yhden ihmisen rakastumaan onnettomasti kerta toisensa jälkeen. Kohtalosta ei kiinni, että joudut useasti ns. kusetetuksi. Kohtalosta ei ainakaan ole kiinni, että "joutuu teeskentelemään".
puolisoni on aika saada mitä on tilannut.
Olet valmis tuomitsemaan minut syylliseksi, tietämättä kuitenkaan mitä 10 vuotta sitten tapahtui, tietämättä olenko yrittänyt kaikkeni, tietämättä onko hän yrittänyt.
Oli ehkä kohtaloa joutua onnettomuuteen, mutta kusetusta en mielestäni ollut ansainnut.
tuomitse (kirjoitustyylistäni saattaa tosin tyrmääntyä...)! Kehoitan vain miettimään asioita myös toisen kannalta, vaikka tämä olisi ollut miten veemäinen tahansa. Jos kykenee vastaamaan toisen veetuiluun nätisti, niin tulet itsekin pitämään sitä nerokkaana vetona loppuelämäsi.
No jos olisin sinä, niin en kertoisi uudesta rakkaudesta mitään.
Helpottaa huomattavasti jos haluat että välinne pysyvät eron jälkeenkin asiallisina.
Eron jälkeen en ihan heti muuttaisi yhteen uuden kanssa, odottelisin pari kuukautta.
ehkä tekee hyvääkin asua hetki yksin välillä,vaikka varmasti ikävä tulee olemaan kova. Nyt olemme pystyneet tapailemaan usein ja viettämään paljon aikaa yhdessä,sillä puolisoani ei ole kiinnostanut mitenkään menoni,epäilen kuitenkin kiinnostuksen heräävän kun ilmoitan eroaikeistani.
olet melko julma, kun vain ilmoitat eroaikeistasi. Ei millään pahalla, mutta jos olet "sinnitellyt" suhteessasi noinkin kauan, niin vähintä mitä sinulta voi odottaa, on avata asiallinen keskustelu aiheesta puolisosi kanssa. Mitä paremmin keskustelu sujuu, sitä paremmin mies suhtautuu. Ja tuolle keskustelulle ja tunteille on annettava aikaa "purkautua".
eroaikeista ilmoittaminen on avaus keskustelulle.
eroaikeista ilmoittaminen on riidanhaastamista. Sen sijaan esim. pohtiminen "olen tässä miettinyt pitäisikö meidän erota" tai keskustelun herättäminen vielä kauempaa "tunnetko itsesi onnelliseksi kanssani?"
siis näin avataan oikea keskustelu. Kun kaksi ihmistä solmii avioliiton he ovat molemmat päättäneet asian "menisimmekö naimisiin" "joo mennään" "tahdon sinut vaimokseni, suostutko". "kyllä" tms. Kukaan ei mene naimisiin kenenkään kanssa, jos toinen sanoo "olen päättänyt, että menemme naimisiin ja niin tehdään, nyt!". Joten eroaminen on erittäin hyvä hoitaa samalla tavalla kuin naimisiinmenokin: lempeästi. Tiedustelemalla, pohtimalla. Ei ilmoittamalla.
"tunnetko itsesi onnelliseksi kanssani" niin hän nauraisi minulle päin naamaa ja ivaisi minua. Kyllä kysymys on ilmoituksesta, eikä neuvottelusta.
ja ivailee, kun ei muuta osaa... Oletko kysynyt MIKSI ivailee?
Jos jostain olen lähes säästynyt, niin ivailulta. Tai koulussa joku muutaman kerran yritti, mutta pistin ranttaliksi koko jutun. Iva loppuu lyhyeen, ellei sitä suostu ottamaan vastaan. Tyrmää iva!
Ethän ihan tosissasi luule, ettei asioiden oikea laita jossain vaiheessa selviä tulevalle exällesi? Kerro hyvä mies nyt asiat rehellisesti kun vielä voit. Sen jälkeen kun tuleva exäsi saa jostain kiertoteitse kuulla asioiden oikean laidan, voit olla lähes varma, että asialliset välit katkeavat samantien ja lopullisesti.
MIKÄ IHME TEITÄ MIEHIÄ VAIVAA, KUN TEILLÄ EI OLE SELKÄRANKAA KERTOA ASIOITA REHELLISESTI JA SUORAAN, TEESKENTELEMÄTTÄ JA VALEHTELEMATTA???
sukupuolen, vai oletko itse tuo alkuperäinen??? Itse kuvittelin hänet naiseksi???
Itse pitäisin 3-4 kk salailua sopivana, kesäloma voisi olla mainio hetki "tapaamiselle"
olen kirjoittanut niin,etteivät mielipiteet tule sukupuolen mukaan.
Miehelle on ajan oloon paljon helpompaa, kun on päässyt tuollaisesta huorasta eroon. lapset tekevät omat johtopäätöksensä tosiasioiden pohjalta. Ehkä äiti-myytti vähän karisee. Turha selitellä ja tehdä asiasta jotenkin hyväksyttävä. Eli turha rykiä, kun paskat on jo housussa. Et sinä ole tärkein ja sinun menetyksesi ei ehkä miehen maailmaa kaada. Luulet vain.
tai osaa laskea yhteen. Lapset eivät koskaan voi hyväksyä kodinrikkojaa.
jos kuulee myöhemmin.
Yleensä nämä tulee ilmi jossakin vaiheessa.
Salailu ja valehtelu on pahempaa kuin se jos
puoliso rakastuu toiseen.
Rakastuminen on tunnejuttu mutta valehtelu
on tietoista toimintaa jota itse voi ohjata.