Olen syyllinen

lyönteihin, hakkaamiseen, sylkemiseen ja sielun raateluun. Minua hakattiin koska olin huono nainen, koska minulla oli ja on huono itsetunto, koska olin mustasukkainen, koska en tajunnut, koska mikään ei mennyt kaaliin, koska puhuin liikaa. Ennenkaikkea minua hakattiin koska olen ruma.

Minun vartaloni häväistiin monin eri tavoin, koska se ei ole minkään arvoinen tässä maailmassa. Olen esine, vailla useampien esineiden arvoa. Se, että olin rakastellut miehen kanssa, ei estänyt vartalon murskaamista. Se ei estänyt sitä koskaan. Mikään ei ollut pyhää, mitään ei tarvinnut kunnioittaa.

Esine voi itkeä muovista itkuaan ulkopuolisten todetessa "Kyllä sinussa oli vikaa, kun hän sinua hakkasi" "Sinä valitsit" "Ehkä sinä hait väkivaltaa itse"

Tämä maailma on mätäinen, julma paikka missä ihminen lopulta luopuu ihmisarvostaan, ja nöyrtyy lauman edessä, lauman johon ei itse kuulu. Mieli pirskoutuu palasiksi mistä muistaa vain osia, nyrkki laulaa lauluaan unissakin, vaikka on jättänyt kaiken taakse.

Minä menin naimisiin omien pelkojeni kanssa, alttarille kuljin väkivallan huntu laahaten perässä. Ja urkuri soitti minulle vanhaa laulua:

"Are you goin' to Scarborough Fair? Parsley, sage, rosemary and thyme
Remember me to one who lives there, he once was a true love of mine"

Ei ole yrttiä mikä minut enää parantaisi, ei laulua mistä en löytäisi demonejani. Kaikki on väkivaltaa. Minun sieluni musta vesi, missä ei pohjaa näy. Siellä pyristelen verkossa, verkossa mikä on kudottu omista virheistäni, eikä ole pelastajaa joka vapauttaisi. Kalastajia on, kalastajia...He tulevat veneillään hiljaa.
101256
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Ota uudet kuviot......

Äänestä

Ja Jumala itsekin tunsi,
miten hänen ilonsa äkisti kuoli,
miten hänen lapsenmieltänsä puistatti
vieras ja paha tunne, hänelle käsittämätön.
Ja hän oli kääntynyt pois.
Ja hän oli itkenyt silloin
ensimmäisen kerran.

Äänestä

Ainakin voisit terapoida tunteitasi kirjoittamalla ja julkaisemalla tekstiäsi. Sinulla on siihen kykyjä! Oikeasti.

Äänestä

Eipä ole ihmistä joka ei minun käsiini nauloja olisi hakannut.

Äänestä

Joka osaa kirjoittaa noin kauniisti ja syvällisesti kuin sinä, omistaa ihan oman maailmansa. Älä päästä sinne enää itseäsi halventavia demoneja. Parane kirjoittamalla rikkoutumisestasi, niin olet lohduksi muillekin.

Äänestä

En usko sanaakaan. Kirjoitus on täynnä niitä yleistyksiä joista iltapäivälehdissä löpistään.

Runollisella tekosyvällisyydellä ei uskottavuus parane. Kirjoittaja. Jos elämäsi on mennyt noin, niin elät hyvä ihminen ihan unessa. Kirjoituksissa.

Elämä esiin. Turha sensaationhakuisesti pyörittää mediamyllyä!

Äänestä
  • Minusta 1. juttu oli hienosti kirjoitettu. Eivät kaikki ole niin suoraviivaisen järkeviä ja realisteja kuin ehkä sinä olet. Jos voi elää ja ilmaista itseään kirjoittamisen kautta, se voi toimia terapiana. Ei ole kaikille mahdollista vain ryhdistäytyä ja ottaa itseään niskasta kiinni. Myös kovilla asenteilla murskataan ihmisiä.

    Äänestä

  • Sun persoonallisuuden voi haistaa tänne asti. Hyi hlvetti!

    Äänestä

  • Monen mielestä on kuvitelmaa kaikki toisten murheet ja vaivat, jopa aivan ilmeiset sairaudetkin. Minusta he itse elävät unessa ja kieltävät todellisuuden. Myötätunto ei maksa mitään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


LonelySister kirjoitti:

lyönteihin, hakkaamiseen, sylkemiseen ja sielun raateluun. Minua hakattiin koska olin huono nainen, koska minulla oli ja on huono itsetunto, koska olin mustasukkainen, koska en tajunnut, koska mikään ei mennyt kaaliin, koska puhuin liikaa. Ennenkaikkea minua hakattiin koska olen ruma.

Minun vartaloni häväistiin monin eri tavoin, koska se ei ole minkään arvoinen tässä maailmassa. Olen esine, vailla useampien esineiden arvoa. Se, että olin rakastellut miehen kanssa, ei estänyt vartalon murskaamista. Se ei estänyt sitä koskaan. Mikään ei ollut pyhää, mitään ei tarvinnut kunnioittaa.

Esine voi itkeä muovista itkuaan ulkopuolisten todetessa "Kyllä sinussa oli vikaa, kun hän sinua hakkasi" "Sinä valitsit" "Ehkä sinä hait väkivaltaa itse"

Tämä maailma on mätäinen, julma paikka missä ihminen lopulta luopuu ihmisarvostaan, ja nöyrtyy lauman edessä, lauman johon ei itse kuulu. Mieli pirskoutuu palasiksi mistä muistaa vain osia, nyrkki laulaa lauluaan unissakin, vaikka on jättänyt kaiken taakse.

Minä menin naimisiin omien pelkojeni kanssa, alttarille kuljin väkivallan huntu laahaten perässä. Ja urkuri soitti minulle vanhaa laulua:

"Are you goin' to Scarborough Fair? Parsley, sage, rosemary and thyme
Remember me to one who lives there, he once was a true love of mine"

Ei ole yrttiä mikä minut enää parantaisi, ei laulua mistä en löytäisi demonejani. Kaikki on väkivaltaa. Minun sieluni musta vesi, missä ei pohjaa näy. Siellä pyristelen verkossa, verkossa mikä on kudottu omista virheistäni, eikä ole pelastajaa joka vapauttaisi. Kalastajia on, kalastajia...He tulevat veneillään hiljaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu