On se kumma kun baarissa on kyllä vientiä mutta sitten jostain syystä ei seuraa enää ekojen treffien jälkeen mitään.
Tiedän että pitäisi ajatella että eivät olleet vaan sitten ihan oikeitä tyyppejä ja että sopivat jollekin toiselle paremmin. Ja se, että silläkin oli jokin tarkoitus.
Inhoan vain "haku päällä"-olemista. Toisaalta haluan/haluaisin miehen mutta toisaalta tykkään olla sinkkukin. Olenkin ajatellut että koska olen vielä nuori, voisin lähteä vaikka vaihtoon vuodeksi ja palata sitten ja katsoa onko maailma yhtään muuttunut. Eli toisaalta olisi ihan turhakin olla nyt etsimässä ketään sillä jos vaikka tästä ulkomaille lähtisin. Lisäksi en edes tiedä mistäpäin suomea ensi syksynä itseni löydän joten voisi olla helpompaa olla vain sinkku ettei mahdollinen mies jäisi toiselle puolelle suomea jos vaikka opiskelupaikan vaihto olisi käsillä.
Eli pitäisi olla ihan relax ja keskittyä tärkeimpiin asioihin kuin tällaiseen murehtimiseen/energian hukkaamiseen. Välillä tämä onnistuukin mutta silti tuntuu että kyllä sen toisen puoliskon haluaisin. Tässä alkaa olla jo yli puoli vuotta "viime kerrasta". Ja toisaalta kun en ole niitäkään tyyppejä jotka harrastaa yhden illan juttuja niin meinaa kyllä vähän seota välillä pää!
Mutta minkäs sille teet jos se oikeanlainen tyyppi ei vielä ole kohdalle osunu. Aikaa on kyllä vielä vaikka muille jakaa ja luultavasti tulen olemaan vielä ihan täynnä parisuhdettakin jossain elämäni vaiheessa.
Eli päätelmä on se, että kaippa sitä on vain jatkettava täysiä eteenpäin vaikka välillä ottaa niin päähän!
huh.. helpottipa.. :)
Tiedän että pitäisi ajatella että eivät olleet vaan sitten ihan oikeitä tyyppejä ja että sopivat jollekin toiselle paremmin. Ja se, että silläkin oli jokin tarkoitus.
Inhoan vain "haku päällä"-olemista. Toisaalta haluan/haluaisin miehen mutta toisaalta tykkään olla sinkkukin. Olenkin ajatellut että koska olen vielä nuori, voisin lähteä vaikka vaihtoon vuodeksi ja palata sitten ja katsoa onko maailma yhtään muuttunut. Eli toisaalta olisi ihan turhakin olla nyt etsimässä ketään sillä jos vaikka tästä ulkomaille lähtisin. Lisäksi en edes tiedä mistäpäin suomea ensi syksynä itseni löydän joten voisi olla helpompaa olla vain sinkku ettei mahdollinen mies jäisi toiselle puolelle suomea jos vaikka opiskelupaikan vaihto olisi käsillä.
Eli pitäisi olla ihan relax ja keskittyä tärkeimpiin asioihin kuin tällaiseen murehtimiseen/energian hukkaamiseen. Välillä tämä onnistuukin mutta silti tuntuu että kyllä sen toisen puoliskon haluaisin. Tässä alkaa olla jo yli puoli vuotta "viime kerrasta". Ja toisaalta kun en ole niitäkään tyyppejä jotka harrastaa yhden illan juttuja niin meinaa kyllä vähän seota välillä pää!
Mutta minkäs sille teet jos se oikeanlainen tyyppi ei vielä ole kohdalle osunu. Aikaa on kyllä vielä vaikka muille jakaa ja luultavasti tulen olemaan vielä ihan täynnä parisuhdettakin jossain elämäni vaiheessa.
Eli päätelmä on se, että kaippa sitä on vain jatkettava täysiä eteenpäin vaikka välillä ottaa niin päähän!
huh.. helpottipa.. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sä oot nainen ja saat kenet haluat, toista miehellä.
Ota ja nauti elämästä, nyt kun olet vielä nuori. Vakiinnut sitten kun sen aika on.
Et todellakaan ole ainut. Miestä vaille on muutkin. Mukavan oloisia miehiä riittää, mutta ongelma on, kun tahtoisin jotain vakavampaa niiden kanssa kuin vain sellaisen yhden seksiseikkailun. Ja toisaalta ne jotka olisivat valmiit muuhunkin, eivät ole yhtään mun tyyppiäni milläänlailla.
Ja yhden illan sekstailukaan ei tunnu mun jutulle, joten sama pään hajoamisongelma on mullakin. Minkäs teet. Sinkkuilu sinänsä ei muuten oo niin hirveetä, ja tiedän kuten sinäkin, että siinä on ne hyvät puolensa juuri nyt kun opiskelu on tää elämän väihe, mutta aina ei vaan jaksas oottaa, ja etenkään kokella ja pettyä, vaikka kuinka yrittää olla odottamatta ja toivomatta turhaan, kun se pettyminen on mahdollista.