Avioehtosopimuksen laatiminen itse

helppoa?

Netti on pullollaan ohjeita erilaisten asiakirjojen laatimiseen.

Asianajajien palkat lienevät sitä luokkaa, että heidän palvelujaan käyttävät joutuvat maksamaan kovasti "ekstraa" yksinkertaisen paperin laatimisesta!

On tietysti tapauksia, joissa on niin monta huomion arvoista seikkaa, että ammattilaisen apu on suotavaa, tai jopa välttämätöntä.

Sanotaan, että puolisot sopivat ainoastaan perintönä tai lahjana saamansa omaisuuden kuuluvan vain saajalleen jomman kumman kuolemaan saakka.

Mitkä tekijät voisivat vaarantaa kyseisen kaltaisen avioehdon tekemisen itse?

32

3823

    Vastaukset

    • Niin no ... ja esimerkiksi voisi myös säästää netistä saamiensa ohjeiden ja piraatti lääkkeiden kanssa merkittäviä summia lääkärin ja apteekin palkkioista...

      Ja löytyyhän sieltä oivia keinoja huoltaa autonsa sytysjärjestelmä jos sattunut vikaantumaan...

      Kukin hyödyntäköön tätä tiedon valtatietä parhaan harkintansa mukaan ... mutta jos menee "pieleen", turha sitten syyttää ketään muuta kuin itseään.

      Eihän avioehdon laatimenen vaikeata olekaan ... kunhan tietää millainen yksinkertainen ehto laadittava, jotta "tahtonne" toteutuu. Vaarana on, että luulitte tehneenne "tällaisen" sopimuksen ihan omin avuin ... mutta onkin "tuollainen" juridisesti ... minkä mahdollisessa avioerossa toisen juristi sujuvasti huomaa ja kertoo tietenkin toimeksiantajalleen.

      Avioehdon muotoseikat toki netistä saa, siinä tuskin riskiä (kaksi esteetöntä todistajaa, maistraattiin rekisteröinti)

      Mutta kun avioehdosta voi tehdä sellaisen joka:
      - koskee kummankin kaikkea omaisuutta
      - koskee kaikkea omaisuutta ja niiden tuottoa
      - koskee vain toisen omaisuutta
      - koskee vain omaisuutta minkä saanut ennen avioliiton solmimista
      - koskee vain tiettyä omaisuutta ja sen tuottoa
      - koskee vain lahjoja ja perintöjä (ja niiden tuottoa tai ei)
      - on voimassa vain avioeron varalta
      - on voimassa myös kuoleman erottaessa

      Sinänsä yksinkertaisia asioita, mutta itse en ole sellainen asiantuntija kuka tietää 100% varmuudella että ehto jonka olisin itse "puoskaroinut" todellisuudessa onkin millainen aiottiin.

      Mielellämme maksoimme sen vajaan kaksi sataa tutulle juristille, jotta saimme sielunrauhan sille, että ehto on "tilatun mukainen". Ja kyllä, maksan käyvän palkkion työstään niin juristi kaverille kuin lääkäri ystävällekin ... vaikkeivat olisi ottamassakaan... KOSKA, silloin kehtaan pyytää palvelujaan toistekin.

      • Jolla on kallis ammatti asiantuntemuksineen niin ei silloin voi ilmatteeksi pyytää mitään vaikka olisi kuinka lähiomainen.

        Tiedän sen kuinka minuakin hyväksikäytettiin juuri lähiomaisten toimista.

        Itse puskaroidut paperit voidaan riitauttaa kun sanankäänteet ovat päin persettä. Tavallinen tallaaja kun ei osaa oikein laatia tekstiä.

        Minäkin maksaisin kalliin koulutuksen käyneille vaikka olisi kuinka lähisukulainen. Arvostan asiantuntemusta ja maksan siitä. Kusettajat ja luuserit koittaa saada kaiken ilmatteeksi mikä on todella törkeää.


      • Parempia, kuin ex-appiukon johtaman pankin lakimiehen laatima oli. Siitä puuttui maininta omaisuuden tuotosta tai sijaan tulvasta omaisuudesta.

        Kaikesta huolimatta, näin jälkeenpäin ajatellen lakimies teki kai tarkoituksella vajaan version. Ex siitä olisi hyötynyt, mutta myttyn meni koko avioehtosopimus.

        Eli, ei aina voi luottaa siihen, että juristi tekee puolueettoman avioehtosopimuksen.

        Kai avioehtosopimukseen pätee nykyään hyvin pitkälti sama kuin testamenttiinkin. Sanamuoto ei ole enää tärkeä. Se, mitä testaattori on tarkoittanut on tärkeämpää.

        Tavanomaisen avioehtosopimuksen liturgiahan on varsin lyhyt. Ei siitä monta tulkintaa voi tehdä.

        Vanhan ihmisen tekemän testamentin todistajien liturgia sen sijaan on paljon mutkikkaampi, arvioineen testaattorin oikeustoimikelpoisuudesta yms.


      • Pera kirjoitti:

        Parempia, kuin ex-appiukon johtaman pankin lakimiehen laatima oli. Siitä puuttui maininta omaisuuden tuotosta tai sijaan tulvasta omaisuudesta.

        Kaikesta huolimatta, näin jälkeenpäin ajatellen lakimies teki kai tarkoituksella vajaan version. Ex siitä olisi hyötynyt, mutta myttyn meni koko avioehtosopimus.

        Eli, ei aina voi luottaa siihen, että juristi tekee puolueettoman avioehtosopimuksen.

        Kai avioehtosopimukseen pätee nykyään hyvin pitkälti sama kuin testamenttiinkin. Sanamuoto ei ole enää tärkeä. Se, mitä testaattori on tarkoittanut on tärkeämpää.

        Tavanomaisen avioehtosopimuksen liturgiahan on varsin lyhyt. Ei siitä monta tulkintaa voi tehdä.

        Vanhan ihmisen tekemän testamentin todistajien liturgia sen sijaan on paljon mutkikkaampi, arvioineen testaattorin oikeustoimikelpoisuudesta yms.

        ... sen lauluja laulat...

        Tietty varovaisuus paikallaan, kun toisen lakimiestä käytetään. Eikä välttämättä mene vielä vainoharhaisuuden puolelle, jos vielä luetuttaa omalla (tai riippumattomalla) lakimiehellä sopimuksen ja varmistaa mitä siinä tarkoitetaan ja mitä ei.

        Varmasti itse laadittu avioehto VOI olla aivan onnistunut ja sellainen mitä oli ajateltu ... tai sitten se ei olekaan ... vaikka olisikin laadittu aivan oikein (siis, väärä sisältö, tai väärin ymmärretty sisältö ... mikä kuitenkin aivan asianmukaisesti tehty).

        Hieman vaikea tilanne oikeudessa on, jos toinen sanoo ettemme me/minä tuota tarkoittanutkaan vaikka siinä niin nyt lukeekin, ja toinen että tarkoitimmepa. Testamentin kun tekee yksi ihminen, avioehdon kaksi ... ja jos sitä joudutaan tulkitsemaan, yleensä toinen "voittaa" ja toinen "häviää". Mistä syystä ehdottoman tärkeää että sisältö ymmärretty, ja sitä yksiselitteisesti "tukeva" avioehto tehty.

        Mitä muotoseikoista kirjoitit, olen samaa mieltä. Mutta jos muotoseikoissa ei ole huomauttamista (tai merkittävää sellaista), mutta sopimukseen kirjoitettu muuta kun on tarkoitettu ... on vahinko syntynyt.


      • M36 kirjoitti:

        ... sen lauluja laulat...

        Tietty varovaisuus paikallaan, kun toisen lakimiestä käytetään. Eikä välttämättä mene vielä vainoharhaisuuden puolelle, jos vielä luetuttaa omalla (tai riippumattomalla) lakimiehellä sopimuksen ja varmistaa mitä siinä tarkoitetaan ja mitä ei.

        Varmasti itse laadittu avioehto VOI olla aivan onnistunut ja sellainen mitä oli ajateltu ... tai sitten se ei olekaan ... vaikka olisikin laadittu aivan oikein (siis, väärä sisältö, tai väärin ymmärretty sisältö ... mikä kuitenkin aivan asianmukaisesti tehty).

        Hieman vaikea tilanne oikeudessa on, jos toinen sanoo ettemme me/minä tuota tarkoittanutkaan vaikka siinä niin nyt lukeekin, ja toinen että tarkoitimmepa. Testamentin kun tekee yksi ihminen, avioehdon kaksi ... ja jos sitä joudutaan tulkitsemaan, yleensä toinen "voittaa" ja toinen "häviää". Mistä syystä ehdottoman tärkeää että sisältö ymmärretty, ja sitä yksiselitteisesti "tukeva" avioehto tehty.

        Mitä muotoseikoista kirjoitit, olen samaa mieltä. Mutta jos muotoseikoissa ei ole huomauttamista (tai merkittävää sellaista), mutta sopimukseen kirjoitettu muuta kun on tarkoitettu ... on vahinko syntynyt.

        Kaikki eivät käsittele usein vaikeaselkoisiakin asiapapereita työkseen. Minä käsittelen päivittäin papereita, joiden rinnalla avioehtosopimuksen teksti on lastenlorua.

        Kyllä netin esimerkit yksiselitteisiä ovat. Sieltä minä otin mallin ositussopimukseenkin. Ex luetti sen lakimiehellä, eikä tuolla juristilla ollut siihen mitään muutosehdotusta.


      • Pera kirjoitti:

        Kaikki eivät käsittele usein vaikeaselkoisiakin asiapapereita työkseen. Minä käsittelen päivittäin papereita, joiden rinnalla avioehtosopimuksen teksti on lastenlorua.

        Kyllä netin esimerkit yksiselitteisiä ovat. Sieltä minä otin mallin ositussopimukseenkin. Ex luetti sen lakimiehellä, eikä tuolla juristilla ollut siihen mitään muutosehdotusta.

        noin VOI avioehdon laadinta mennä aivan oikein, ja joillakin todennäköisemmin kuin toisilla.

        Kukin tehköön omalla kohdallaan päätöksen miten menettelee, ja onko tämä sellainen asia missä säästää satasen tai kaksi ... jos on riittävän vakuuttunut siitä mitä on tekemässä, niin mikä ettei.

        Ja mites se meni ... "savun hälvennyttyä tarkistamme sähkölaitteen kytkennät" :-)


      • M36 kirjoitti:

        noin VOI avioehdon laadinta mennä aivan oikein, ja joillakin todennäköisemmin kuin toisilla.

        Kukin tehköön omalla kohdallaan päätöksen miten menettelee, ja onko tämä sellainen asia missä säästää satasen tai kaksi ... jos on riittävän vakuuttunut siitä mitä on tekemässä, niin mikä ettei.

        Ja mites se meni ... "savun hälvennyttyä tarkistamme sähkölaitteen kytkennät" :-)

        Minulla on huonot päiväni, mutta niin on myös juristeilla.

        Pahin riski on kirjoittaa rutiinilla vanhan pohjan päälle. Siinä mokaavat joskus korkeat virkamiehetkin. Lopputulos on täyttä puppua, kahden johtajan allekirjoittamana.

        Jos vaikkapa avioehtosopimuksen tilaaja ei esim. kehtaa reklamoida paperistaan, ei tuo maksettu paperikaan häävi ole.

        Hauska kuponki, jos mimet tai henkilötunnukset ovat väärin. Sanojakin voi puuttua.


      • Pera kirjoitti:

        Parempia, kuin ex-appiukon johtaman pankin lakimiehen laatima oli. Siitä puuttui maininta omaisuuden tuotosta tai sijaan tulvasta omaisuudesta.

        Kaikesta huolimatta, näin jälkeenpäin ajatellen lakimies teki kai tarkoituksella vajaan version. Ex siitä olisi hyötynyt, mutta myttyn meni koko avioehtosopimus.

        Eli, ei aina voi luottaa siihen, että juristi tekee puolueettoman avioehtosopimuksen.

        Kai avioehtosopimukseen pätee nykyään hyvin pitkälti sama kuin testamenttiinkin. Sanamuoto ei ole enää tärkeä. Se, mitä testaattori on tarkoittanut on tärkeämpää.

        Tavanomaisen avioehtosopimuksen liturgiahan on varsin lyhyt. Ei siitä monta tulkintaa voi tehdä.

        Vanhan ihmisen tekemän testamentin todistajien liturgia sen sijaan on paljon mutkikkaampi, arvioineen testaattorin oikeustoimikelpoisuudesta yms.

        //Siitä puuttui maininta omaisuuden tuotosta tai sijaan tulvasta omaisuudesta.//

        Se, että sopimuksessa puuttui maininta sijaan tulevasta omaisuudesta, ei ole mikään puute. Avioehto nimittäin koskee lain nojalla sijaan tulevaa omaisuuttakin, vaikka sellaista mainintaa sopimuksessa ei olisikaan.

        Jos myös omaisuuden tuotto olisi haluttu avio-oikeudesta vapaaksi, siitä olisi tullut kertoa sopimuksen laatijalle. Toki laatijan olisi ollut asianmukaista kysyä, haluttiinko myös omaisuuden tuotto avio-oikeudesta vapaaksi.


      • yx tavallinen kirjoitti:

        //Siitä puuttui maininta omaisuuden tuotosta tai sijaan tulvasta omaisuudesta.//

        Se, että sopimuksessa puuttui maininta sijaan tulevasta omaisuudesta, ei ole mikään puute. Avioehto nimittäin koskee lain nojalla sijaan tulevaa omaisuuttakin, vaikka sellaista mainintaa sopimuksessa ei olisikaan.

        Jos myös omaisuuden tuotto olisi haluttu avio-oikeudesta vapaaksi, siitä olisi tullut kertoa sopimuksen laatijalle. Toki laatijan olisi ollut asianmukaista kysyä, haluttiinko myös omaisuuden tuotto avio-oikeudesta vapaaksi.

        Silloinen tuleva appiukkonihan tuo paperinteon järjesti. Tilanne oli vähän ns. vaiheessa, joten ehkäpä hänkään, hyväntahtoisena miehenä, ei kiinnittänyt sanamuotoon riittävästi huomiota.

        Pankithan 80-luvun alussa elivät kuin pellossa. Lainojen korkojakin nostettiin mielivaltaisesti. Ehkäpä tuollainen, tietynlainen ylimielisyys, oli tarttunut pankkilakimieheenkin. Hän ei katsonut tarpeelliseksi jelppiä sulhoa, jonka rahallisen omaisuuden ei ollut perusteltua olettaa pysyvän jatkossa liittoa edeltävässä muodossaan.

        Onhan meitä joka lähtöön, juristeissakin. Ehkäpä tarinamme henkilöllä oli tarkoitus hieman kerätä pisteitä esimieheltään.


      • yx tavallinen kirjoitti:

        //Siitä puuttui maininta omaisuuden tuotosta tai sijaan tulvasta omaisuudesta.//

        Se, että sopimuksessa puuttui maininta sijaan tulevasta omaisuudesta, ei ole mikään puute. Avioehto nimittäin koskee lain nojalla sijaan tulevaa omaisuuttakin, vaikka sellaista mainintaa sopimuksessa ei olisikaan.

        Jos myös omaisuuden tuotto olisi haluttu avio-oikeudesta vapaaksi, siitä olisi tullut kertoa sopimuksen laatijalle. Toki laatijan olisi ollut asianmukaista kysyä, haluttiinko myös omaisuuden tuotto avio-oikeudesta vapaaksi.

        kyllä on syytä panna sopimukseen myös surrogaattilauseke ( = omaisuuden tuotto), jolloin ei tule mitään tulkintaerimielisyyksiä, jotka helposti johtavat kalliisiin oikeudenkäynteihin.


      • lexander kirjoitti:

        kyllä on syytä panna sopimukseen myös surrogaattilauseke ( = omaisuuden tuotto), jolloin ei tule mitään tulkintaerimielisyyksiä, jotka helposti johtavat kalliisiin oikeudenkäynteihin.

        Onhan se kummallista, että näillä palstoilla itseään asianajajaksi tituleeraavaa henkilöä joutuu jatkuvasti oikomaan. Kun lexander toisaalla kehotti minua muuttamaan nimimerkkini "opetusneuvokseksi", niin ehkäpä vielä otan neuvosta vaarin, kun opetettavaa tuntuu riittävän.

        //kyllä on syytä panna sopimukseen myös surrogaattilauseke ( = omaisuuden tuotto)//

        lexander ei tunne edes sellaista peruskäsitettä kuin "surrogaatti". Surrogaatti nimittäin tarkoittaa alkuperäisen omaisuuden SIJAAN TULLUTTA OMAISUUTTA, ei suinkaan omaisuuden tuottoa.

        AL 35.2
        "Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty, eikä myöskään SIIHEN, MIKÄ ON TULLUT SELLAISEN OMAISUUDEN SIJAAN. Jos sitäpaitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä."

        En ole eri mieltä siitä, että surrogaattilauseke on hyvä sopimukseen kirjoittaa. Sen pois jättäminen ei kuitenkaan ole ap. kirjoittajan tarkoittama puute, joka olisi aiheuttanut hänelle oikeuden menetyksen.


    • kerran kun sinulla on vaikkapa kova vatsakipu, älä mene lääkärille. Ihan turhaan maksaisit kalliin ammattilaisen palveluista mitään ekstraa, kun voit poistaa itse oman umpisuolesi seuraamalla kirjastosta lainaamastasi kirjasta tai netistä googlaamiasi ohjeita. Hey presto, huimaa säästöä!

      • oli ja itse tiesin mikä minulla oli, mutta eipä uskoneet kirurgi eikä muutkaan lääkärit ja näin sitten pääsi käymään että umpisuoli puhkesi ja jouduin olemaan toista viikkoa sairaalassa sisällä tiputuksessa kun tuli niin paha tulehdus, joten ei ne lukeneet tohtoritkaan aina kaikkea tiedä ,saatika jotkut lakia opiskelleet niilläkin tulee huteja.


      • Nimetön kirjoitti:

        oli ja itse tiesin mikä minulla oli, mutta eipä uskoneet kirurgi eikä muutkaan lääkärit ja näin sitten pääsi käymään että umpisuoli puhkesi ja jouduin olemaan toista viikkoa sairaalassa sisällä tiputuksessa kun tuli niin paha tulehdus, joten ei ne lukeneet tohtoritkaan aina kaikkea tiedä ,saatika jotkut lakia opiskelleet niilläkin tulee huteja.

        ...mutta todennäköisyys maallikon virheille asiantuntijoiden hommissa on suurempi ... vai?

        100% erehtymätön tuskin kukaan ammatissaan on (paitsi ellei tee mitään).


    • meidän avioehdon teki lakimies mutta hieman se jäi kaivelemaan. avioehdossa määrättiin ettei kummallaaan ole oikeutta toisen omaisuuteen, niin haluttiinkin, mikäli erotaan mutta entä kuoleman sattuessa. koitin lakimiehelle sanoa ettei ehdon pitäisi olla silloin voimassa jos toinen kuolee, käski tehdä avioehdon. Eli mitä tapahtuu jos toinen kuolee, kenelle jää talo, rahat ja muu omaisuus?

      • Avioehtoja on monelaisia, te aviopuolisot sen voitte määrittää ... ja korjatakin.

        Varmaan "yx tavallinen" tai "lexander" voisi vahvistaa, mutta käsittääkseni avioehto lyhyimmässä muodossaan on voimassa myös kuoleman erottaessa teidät. Jos tahdotaan pelkästään avioeron varalta, pitäisi se mainita ehdossa.

        Mutta ei hätää, ellette sitä ole tarkoittaneet (vaan että avioehto voimassa vain avioerotilanteessa), niin teette uuden ehdon mikä kumoaa vanhan.

        Perimisen kannalta asiaan vaikuttaa se, onko kuolleella lapsia (rintaperillisiä) vai ei.

        Ellei ole, aviopuoliso perii, oli sitten avioehtoa tai ei (perintöveron määrään voi olla vaikutusta). Jos on rintaperillisiä, niin "totaalinen" avioehto aiheuttaa sen, ettei leski saa pesästä "tasinkoa", vaan kaiken vainajan omaisuuden perivät lapset.

        Mahdolliset testamentit voivat lisätä kuvioon omat vivahteensa.

        Ja ohessa "copy-paste" esimerkki pari keskustelua alaspäin:

        *****************

        Sovittaan että sinulla on omaisuutta 350.000 EUR, miehelläsi 50.000 EUR ja yhteistä omaisuutta teillä 100.000 EUR. Velkoja ei ole, sinulla ei ole rintaperillisiä.

        A) Ei testamenttia, ei avioehtoa, sinä kuolet ensin.

        Ensin tehdään ositus.
        sinä: 350.000 100.000/2 = 400.000
        mies: 50.000 100.000/2 = 100.000

        Miehesi saa tasinkoa 150.000 EUR kuolinpesästäsi (siitä ei maksa veroa), sen jälkeen molempien nettovarallisuus on 250.000 EUR.

        Ellei sinulla ole lapsia, miehesi perii seuraavaksi sinun 250.000 EUR (mistä maksaa perintäveroa)

        B) Ei testamenttia, on avioehto, sinä kuolet ensin.

        Tasinkoja ei lasketa, miehesi perii 400.000 EUR ja maksaa perintöveron siitä.

        C) on testamentti jossa edunsaaja on kummityttäresi, ei avioehtoa, sinä kuolet ensin.

        Ensin tehdään ositus.
        sinä: 350.000 100.000/2 = 400.000
        mies: 50.000 100.000/2 = 100.000

        Miehesi saa tasinkoa 150.000 EUR kuolinpesästäsi (siitä ei maksa veroa), sen jälkeen molempien nettovarallisuus on 250.000 EUR.

        Kummityttäresi perii 250.000 EUR (mistä maksaa perintäveroa)

        D) on testamentti jossa edunsaaja on kummityttäresi, ja on myös avioehto, sinä kuolet ensin.

        Tasinkoja ei lasketa, kummityttäresi perii 400.000 EUR (mistä maksaa perintäveroa).


    • itse tehtynä se on aivan yhtä hyvä kuin asianajajankin laatimana. Lakimiehet kuitenkin sen kopioivat jostakin nettisivulta, minkä yhtä hyvin voit tehdä itsekin.

      • ... kunhan tietää millaisen avioehdon on kopioimassa, jotta se on sellainen millaisen sopivat osapuolet ovat todellakin tarkoittaneet. Avioehtojahan sisällöltään voi olla hyvinkin erilaisia.

        Tuskin juristi konekirjoittajan palkkiota olekaan ottamassa, vaan laskuttaa asiantuntemuksestaan.

        Vai ?


      • "tee itse"-otsikolla skriivaaja on nikkivaras.
        Huvinsa kullakin.


      • yx tavallinen kirjoitti:

        "tee itse"-otsikolla skriivaaja on nikkivaras.
        Huvinsa kullakin.

        ... näin uskoisin...

        Vaan et ole harkinnut rekisteröidä nimimerkkiäsi?


      • M36 kirjoitti:

        ... näin uskoisin...

        Vaan et ole harkinnut rekisteröidä nimimerkkiäsi?

        aina lexsanderin neuvomisen jälkeen ketjussa?

        t. seurailija


    • nyt meni rahat!!!!!!!!!1

    • itse tehtynä tulee luonnollisesti edullisimmaksi

      • Sitkeä nikkivaras jatkaa puuhailuaan.


    • Eikö tämä netistä löytämäni ole aika yksiselitteinen:

      Me allekirjoittaneet aviopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen.

      Tämän avioehtosopimuksen hyväksymme ja sitoudumme sitä noudattamaan.

      Uskaltaako tuohon sitten luottaa vai maksanko parisataa jotta joku lainoppinut tulostaa sen paksummalle paperille...

      • Kun on jotakin sovittu (me allekirjoittaneet sovimme ...) on tarpeetonta enää lisätä uutta kappaletta, että ... sitoudumme sitä noudattamaan. Olisiko edes mahdollista, että ensin sovitaan ja sitten sitoudutaan olemaan sitä noudattamatta. SOpimus on pätevä riippumatta siitä, minkäpaksuiselle paperille se on kirjoitettu. Tunteepa oikeushistoria tapauksen, että taiteilijan pensselillä kankaalle kirjoittama "asiakirja" on todettu oikeusvoimaiseksi.


      • lexanderin pelkistys on hyvä. Mutta lisääkin voidaan pelkistää jättämällä pois tarpeetonta. Tämä sanoo kaiken tarpeellisen:

        "Me allekirjoittaneet aviopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen."

        Selvyyden vuoksi lisäisin sanan "mihinkään", siis: "...mihinkään toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen".

        "Tulevaan omaisuuteen" sisältyvät sekä omaisuuden tuotto että sijaan tullut omaisuus.


      • lexander kirjoitti:

        Kun on jotakin sovittu (me allekirjoittaneet sovimme ...) on tarpeetonta enää lisätä uutta kappaletta, että ... sitoudumme sitä noudattamaan. Olisiko edes mahdollista, että ensin sovitaan ja sitten sitoudutaan olemaan sitä noudattamatta. SOpimus on pätevä riippumatta siitä, minkäpaksuiselle paperille se on kirjoitettu. Tunteepa oikeushistoria tapauksen, että taiteilijan pensselillä kankaalle kirjoittama "asiakirja" on todettu oikeusvoimaiseksi.

        Lexanderille tiedoksi: Asiakirjan ei tarvitse olla paperille laadittu täyttääkseen asiakirjan vaatimuksen. Lexander käyttää kankaalle laaditusta asiakirjasta käsitettä "asiakirja".

        Sopimusasiakirjan määritteen täyttää alustalle laadittu teksti, jolla muutetaan, luodaan tai kumotaan oikeuksia ja jonka osapuolet hyväksyvät. Näin asiakirjan voi esimerkiksi laatia vaikka kaapin oveen kirjoittamalla.

        Onkohan Lexander oikeasti asianajaja, niinkuin joka paikassa väittää ja lupaa jopa jaella tutkintotodistuksen jäljennöksiä? Ihmetyttää.


      • asiaa tutkinut kirjoitti:

        Lexanderille tiedoksi: Asiakirjan ei tarvitse olla paperille laadittu täyttääkseen asiakirjan vaatimuksen. Lexander käyttää kankaalle laaditusta asiakirjasta käsitettä "asiakirja".

        Sopimusasiakirjan määritteen täyttää alustalle laadittu teksti, jolla muutetaan, luodaan tai kumotaan oikeuksia ja jonka osapuolet hyväksyvät. Näin asiakirjan voi esimerkiksi laatia vaikka kaapin oveen kirjoittamalla.

        Onkohan Lexander oikeasti asianajaja, niinkuin joka paikassa väittää ja lupaa jopa jaella tutkintotodistuksen jäljennöksiä? Ihmetyttää.

        näköjään nyt käytät nimimerkkiä, jossa (poikkeukselliseti) jopa tutkit asiaa. Vanhimmat asiakirjat Kansallisarkistossa todellakaan eivät ole paperille kirjoitettuja, vaan pergamiinille.


      • yx tavallinen kirjoitti:

        lexanderin pelkistys on hyvä. Mutta lisääkin voidaan pelkistää jättämällä pois tarpeetonta. Tämä sanoo kaiken tarpeellisen:

        "Me allekirjoittaneet aviopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen."

        Selvyyden vuoksi lisäisin sanan "mihinkään", siis: "...mihinkään toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen".

        "Tulevaan omaisuuteen" sisältyvät sekä omaisuuden tuotto että sijaan tullut omaisuus.

        kyllä on hyvä, että kaikkitietävä tavallinen yksikkö jälleen loistaa älykkyydelllään ylitse kaikkien muiden. Jos yx tavallinen olisi käräjätuomari, niin ei tarvittaisi hovioikeuksia, koska hänen ratkaisunsa ovat jo ylioikeuden tasolla.


      • lexander kirjoitti:

        kyllä on hyvä, että kaikkitietävä tavallinen yksikkö jälleen loistaa älykkyydelllään ylitse kaikkien muiden. Jos yx tavallinen olisi käräjätuomari, niin ei tarvittaisi hovioikeuksia, koska hänen ratkaisunsa ovat jo ylioikeuden tasolla.

        Katkeruus loistaa kauas kommenteistasi, niin tästäkin. Minähän olin jopa antanut tunnustusta sinun pelkistyksestäsi (= tarpeettoman karsimisesta).

        Etkö muuten tiennyt, että pelkistykseni perustuu KKO:n ratkaisuun (KKO 74 II 45). Kysymyksessä ei siis ole minun ratkaisuni, kuten näyt luulevan.


      • yx tavallinen kirjoitti:

        lexanderin pelkistys on hyvä. Mutta lisääkin voidaan pelkistää jättämällä pois tarpeetonta. Tämä sanoo kaiken tarpeellisen:

        "Me allekirjoittaneet aviopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen."

        Selvyyden vuoksi lisäisin sanan "mihinkään", siis: "...mihinkään toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen".

        "Tulevaan omaisuuteen" sisältyvät sekä omaisuuden tuotto että sijaan tullut omaisuus.

        Oleellinen voidaan kyllä tiivistää vieläkin vähempään:

        "Me allekirjoittaneet aviopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme omaisuuteen."

        KKO on ratkaisussaan 1974 II 45 (jota ei löydy finlexistä) katsonut tuolla sanamuodolla tarkoitetun myös omaisuutta, jonka puolisot myöhemmin saivat, mukaan lukien omaisuuden tuoton.

        Niukkuus ei kuitenkaan ole hyve, jos se tapahtuu selvyyden kustannuksella. Toisaalta turha rönsyilykään ei ole hyväksi. Suosittelen edellisessä kommentissani esittämääni pelkistettyä muotoa.


    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Latvala yrittää iskeä Sara Sieppiä!

      JM Latvala selvästi nyt Saran perässä. On käynyt kommentoimassa Saran kuvia niin ettei oikein voi käsittää väärin et mistä on kyse. Tää olis kyllä hy
      Kotimaiset julkkisjuorut
      271
      13120
    2. Sofian työt selitettynä

      Täällä on niin paljon näitä ”Sofia ei käy töissä” aloituksia niin selvennettäköön nyt mitä ne Sofian työt on. Sofia tekee ns. vaikuttajamarkkinointi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      274
      8187
    3. Vuosittainen ajoneuvovero kolminkertaistumassa

      Tulisi keskimäärin 500 euroa lisää veroa auton vuosittaiseen käyttömaksuun. https://www.is.fi/autot/art-2000006674458.html
      Maailman menoa
      383
      7451
    4. Tapailu masentuneen kanssa

      Onko kellään kokemusta seurustelusta tai tapailusta masentuneen kanssa? Onko edes järkevää aloittaa suhdetta tämmöisistä lähtökohdista? Aluksi oli tod
      Parisuhde
      39
      1768