Hei!
Opiskelen lähihoitajakoulutuksen lasten ja nuorten suuntaavia opintoja. Teen opintotyötä kuolevan lapsen hoidosta. Pyytäisin apua sinulta lapsesi menettänyt vanhempi. Kirjoittaisitko vapaamuotoisesti minulle lapsen sairastamisesta. Miten koit hoitohenkilökunnan toiminnan? Mistä sait apua ja tukea? Oliko se riittävää? Saitko apua lapsen kuoleman jälkeen? Mistä? Haitko itse apua, vaiko ohjattiinko sinua avun pariin? Kirjoittaa voit muutenkin ajatuksistasi. Kaikki tieto on tärkeää minulle. Käsittelen saamani tiedon luottamuksellisesti.
s-posti:[email protected]
Opiskelen lähihoitajakoulutuksen lasten ja nuorten suuntaavia opintoja. Teen opintotyötä kuolevan lapsen hoidosta. Pyytäisin apua sinulta lapsesi menettänyt vanhempi. Kirjoittaisitko vapaamuotoisesti minulle lapsen sairastamisesta. Miten koit hoitohenkilökunnan toiminnan? Mistä sait apua ja tukea? Oliko se riittävää? Saitko apua lapsen kuoleman jälkeen? Mistä? Haitko itse apua, vaiko ohjattiinko sinua avun pariin? Kirjoittaa voit muutenkin ajatuksistasi. Kaikki tieto on tärkeää minulle. Käsittelen saamani tiedon luottamuksellisesti.
s-posti:[email protected]
Vastaukset 5
Vanhimmat
paikka hakea materiaalia. Kaiken lisäksi toimit anonyymina, mailiosoite omena....
Olisit reilusti laittanut nimesi, niin sinut voisi jopa ottaa todesta. Sorry vaan.
vastaavista kyselyistä.
Tuntuu kun opiskelijat haluaa mennä sieltä mistä aita on matalin.
Tänne kirjoittaa ja näitä sivuja lukee kai kuitenkin pääasiassa ihmisiä jolla on suuri suru menetettyään rakkaansa.
Ei ainakaan minulla tullut mieleeni ensimmäiseksi kun nettiin kykenin vastailla tällaisiin kyselyihin.
Vaan hain vertaistukea.Tämä oli paikka johon oli helppo purkaa niitä miljoonia ajatuksia jotka surun myötä kerääntyi sydämeeni.
Anonyyminä vielä..huh huh
Olen pahoillani jos aiheutin pahennusta. Anonyyminä olen täällä koska, jotenkin tuntuu, että näillä sivuilla valitettavasti käy todella surevien lisäksi niitä, jotka saavat jotain sairasta nautintoa toisten surusta. Eikä ole tämä ainut paikka mistä haen tietoa opiskeluani varten. Tosiasia on se, että kuulemalla todellisia kokemuksia, voin itse kehittyä hoitajana ja pystyä paremmin olemaan tukena surusta kärsiville työtä tehdessäni. Ja henkilöllisyyteni paljastuu kyllä sinulle joka jaksat minulle vastata.
Ei kai sinulle pitäisi olla mitään merkitystä saako joku nautintoa näillä sivuilla käymisestä? Tarkoitan, että sinähän olet täällä opiskelijan ominaisuudessa, etkä ole kertonut mitään dramaattista yksityiselämäsi tietoa.
Tuntuu vaan "epäreilulta", että tuntematon ihminen pyytää toisia kertomaan omista tuskallisista ja henkilökohtaisista asioistaan muttei ole valmis edes omaa nimeään paljastamaan?
Todellakin hyviin tapoihin kuuluu kerätessä tietoa opinnäytetyöhön ym. kertoa nimi sekä opppilaitos jossa opiskelee.
Varmasti olet aidosti asialla, josta kerroit. Tulee kuitenkin epäluotettava fiilis ihmisestä joka ei nimeään voi paljastaa. Voisithan itse olla juuri sellainen ihminen joka saa sairasta nautintoa toisen tuskasta (kuten itse epäilit joidenkin täällä vierailevien tarkoitusperiä)
Eikö koulussa anneta minkäänlaisia ohjeita opinnäytetyön, esitelmän tms. tekemiseen? kyse on kuitenkin hyvinkin henkilökohtaisista asioista joita toivot ihmisten kertovan.
omalla anonyymillä sähköpostillani. Olen menettänyt lapseni ... jonkin aikaa sitten.
Kunhan sinä puolestasi vastaat minulle siten, että voin varmistua pyyntösi aitoudesta. Kuten itse totesit. Täällä liikkuu paljon sairaita, mutta autan kyllä sinua hyvinkin perinpohjaisella kertomuksella, jos kaikki ok. Omat lapseni (ne elävät ovat myös lopputyötä tekemässä)
Saat mailia.