Jos asuisin ulkomailla, menisin klubille tapaamaan ikätovereitani ja nauttimaan teknon sosiaalisesta symboliarvosta.
Suomessa en tee sitä, koska ikätoverini kyttäävät ja esittävät kovaa.
Hyvä itseluottamus ei aina riitä, jos yhteisö on tarpeeksi painostava. Mihinkään ei voi Suomessa edes mennä pitämään hauskaa, kun itseilmaisu on rikos ja tuntemattomat marginalisoidaan.
Olen aina toivonut löytäväni individualistista kulttuuria akateemisistä piireistä, mutta en ole päässyt sisään yliopistoon.
Suomessa en tee sitä, koska ikätoverini kyttäävät ja esittävät kovaa.
Hyvä itseluottamus ei aina riitä, jos yhteisö on tarpeeksi painostava. Mihinkään ei voi Suomessa edes mennä pitämään hauskaa, kun itseilmaisu on rikos ja tuntemattomat marginalisoidaan.
Olen aina toivonut löytäväni individualistista kulttuuria akateemisistä piireistä, mutta en ole päässyt sisään yliopistoon.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toivon että kyseinen akateemiseen seuraan viittaava kommenttisi oli pelkkä vitsi.
Kaikesta huolimatta musta on alkanut tuntua että Suomen klubikulttuuri ja -skene on vieläKIN melkoisen lapsenkengissä. Ei tämä mainitsemasi tikku perseessä-henkinen ahdasmielisyys oikein välity mitään muuta kanavaa pitkin.
Jos tosiaan on sinut musiikin, itsensä, olemuksensa kanssa,
välittääkö muusta
kuin siitä mitä tuli paikan päälle tekemään?
Useasti ollut YKSIN klubilla, vaikka olen seurallinen ihminen.
Hyvää DJ:tä kuuntelee ja fiilistelee eri lailla ilman paineita.
Kuten tiëstoa...