tervehdys!
olen 19 v. miehenalku ja aloitin karaokejuontajana pari viikkoa sitten. olen ollut n. 4-5 viimeistä vuotta erittäin esiintymispelkoinen, kaikki luokan edessäkin esiintymiset ovat olleet tuskaisia.
aloitin sitten pienessä humalassa laulamaan karaokea yhdessä ystäväni kanssa ja meni jonkin aikaa ennen kuin uskalsin lavalle yksin. joka kerta ennen kuin sinne menee, jännitän aika paljonkin, mutta itse laulusuoritukseen olen ollut ihan tyytyväinen. eräs karaokevetäjä sitten tykästyi minuun ja kyseli, josko haluaisin vetää itse karaokea. suostuin tietenkin välittömästi ja olin innoissani.
pakko kuitenkin myöntää, että ennen ensimmäistä karaokejuontoiltaa olin ihan paniikissa. piti vetää pari kaljaa, jotta ois edes vähäsen saanut laimennettua jännitystä. pieniä mokia silloin illalla tuli, muttei onneksi mitään suurempaa. laitteiden käyttö vaan tuntui hankalalta.
perjantaina mulla oli neljäs karaokejuonto ja mä silti jännitän sitä, mikä ärsyttää mua. tietty jännitys menee pikkuhiljaa illan aikana ohi, mutta silti..
miten teillä on ollut karaokejuontajauranne alussa? ehkä mä jotenkin eniten pelkään negatiivista palautetta, sillä otan sen liiankin tosissaan. toisaalta myös välispiikkejä en hirveästi käytä juuri sen takia, etten halua nolata itseäni. ja jokseenkin olen erittäin epävarma vielä työssäni.. mutta ihmisenäkin osittain.. tekisi mieli edetä tossa karaokejutussa ja juontaa/olla mukana laulamassa suurissakin tapahtumissa, mutta pelkkä ajatuskin pelottaa!
kertokaa te vinkkejä kokeneemmat, ja toivon asiallista palautetta ja asiallisia neuvoja!!! kiitos
olen 19 v. miehenalku ja aloitin karaokejuontajana pari viikkoa sitten. olen ollut n. 4-5 viimeistä vuotta erittäin esiintymispelkoinen, kaikki luokan edessäkin esiintymiset ovat olleet tuskaisia.
aloitin sitten pienessä humalassa laulamaan karaokea yhdessä ystäväni kanssa ja meni jonkin aikaa ennen kuin uskalsin lavalle yksin. joka kerta ennen kuin sinne menee, jännitän aika paljonkin, mutta itse laulusuoritukseen olen ollut ihan tyytyväinen. eräs karaokevetäjä sitten tykästyi minuun ja kyseli, josko haluaisin vetää itse karaokea. suostuin tietenkin välittömästi ja olin innoissani.
pakko kuitenkin myöntää, että ennen ensimmäistä karaokejuontoiltaa olin ihan paniikissa. piti vetää pari kaljaa, jotta ois edes vähäsen saanut laimennettua jännitystä. pieniä mokia silloin illalla tuli, muttei onneksi mitään suurempaa. laitteiden käyttö vaan tuntui hankalalta.
perjantaina mulla oli neljäs karaokejuonto ja mä silti jännitän sitä, mikä ärsyttää mua. tietty jännitys menee pikkuhiljaa illan aikana ohi, mutta silti..
miten teillä on ollut karaokejuontajauranne alussa? ehkä mä jotenkin eniten pelkään negatiivista palautetta, sillä otan sen liiankin tosissaan. toisaalta myös välispiikkejä en hirveästi käytä juuri sen takia, etten halua nolata itseäni. ja jokseenkin olen erittäin epävarma vielä työssäni.. mutta ihmisenäkin osittain.. tekisi mieli edetä tossa karaokejutussa ja juontaa/olla mukana laulamassa suurissakin tapahtumissa, mutta pelkkä ajatuskin pelottaa!
kertokaa te vinkkejä kokeneemmat, ja toivon asiallista palautetta ja asiallisia neuvoja!!! kiitos
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vinkkinä että jokainen jännittää. siis kokematon. no tässäkin poikkeus vahvistaa säännön mutta niitä on harvassa. Sä oot tehny vasta neljä keikkaa! Ei se siinä ajassa ohi mene. Tee sitkeästi 30-40 keikkaa ja huomaat eron. olet jo silloin tottunut ajatukseen että kaikki kuulee mitä sanot ja seuraa sinun toimiasi. ei kannata lannistua vielä. 30-40 keikkaa on vielä vähän ja se ei välttämättä sitä jännitystä vie pois vaan tarvitset ehkä paljon enemmän harjoitusta. sitä en voi luvata että kukaan pääsee sen isompiin tapahtumiin kuin perussetti mutta ei sitä tarvitse tollaisen jännityksen takia pois sulkea ja tuskin se päivä on vielä muutenkaan huomenna.
Nähtävästi tulet vielä jännittämään pitkäänkin. kun opit tuntemaan yhden keikkapaikan etkä jännitä siellä niin sitten jännität jokaisessa uudessa paikassa. Heloiten hommaan saattaisi päästä sisään että totuttelisi ensin yhdessä paikassa ja sitten lähtee kokeilemaan uusia paikkoja.
Myös ns. spiikkejen puuttuminen on alussa aivan luonnollista. siitäkin pääsee yli. Spiikkaamaan totutella vaikka mainostamalla ravintolan tulevia tapahtumia tai tarjouksia tai kertomalla yleisölle mitä tahansa asia tekstiä millä ei itseään voi nolata. 45-60min välein mainostamalla vaikka tulevaa bändiä. mitä missä koska ja mihin aikaan. noista sitten pikkuhiljaa vaikka huumorin puolelle. mutta asialla et voi oikein nolata itseäsi. hölynpölyllä sellainen tunne saattaa tulla. Kokeiles joskus: Jos joku pirteä kantapeikko tampaisee tyyliin tahdon rakastella sinua tai vastaavaa juttua niin heität biisin päätteeksi pokkana "lupaat vaan lupaat vaan" toi on lyhyt ytimekäs ja muutaman silloin tällöin käytettynä hauska vaikkei välttämättä aiheuta kipeää vatsaa. toi nyt oli vain esimerkki mutta jotain tollasta vois heittää ja kuulutella sen jälkeen seuraavaa artistia paikalle.
Mieti kuinka monella eri tavalla voit kertoa kukalaulaa ja mitä laulaa. Joka biisin välissä "seuraava laulajamme on pekka ja hän laulaa meille kappaleen nimeltä albatrossi" kuulostaa pitemmän päälle kankealta ja kylmältä. myös kirjakieli on ainakin mun mielestä vähän töksähtelevää. Mikset vaikka keksisi jollekin laulajalle hetkeksi aivan uutta nimeä. Itselläni oli pari kundii tulossa laulamaan kappaletta vahva. joo. "sitten Pub ravintolan irinat tulee vetää vuoden kovimman keikan".
Niin ei se oikeesti oo niin vaikeeta mutta tee ja totu ja opettele niin susta voi tulla hyväkin tekijä.
Taas kirjoitettu sitten silmät ristissä ja käsi aivan jossain missä sen ei pitäisi olla niin että nukkukaahan mukavasti sitten siinä niin.
Kiitos asiallisista ja fiksuista neuvoista!
Nimen omaan juu olen nyt saanut harjoitella samassa keikkapaikassa, onneksi. Ja onneksi jännitys hälvenee pikkuhiljaa aina kunhan pääsee keikkapaikalle. Mutta kyllä se on aina ennen keikkaa jonkinlainen jännitys päällä..
Sitten noista välispiikeistä. Kyllä mä pyrin aina ilmoittamaan tulevan esiintyjän jne monella eri mahdollisella tavalla, mutta jotenkin tuntuu etten saa niihin spiikkeihin mitään sellaista omaa/humoristista. Voisitko antaa jonkin esimerkin, miten vaikka mainostaisin jotain ravintolan tulevaa tapahtumaa? Meinaan ku mulla ei oo hajuakaan niistä..
Mutta kuinka tärkeitä noin humoristiset välisppikit loppujen lopuksi on? Jos on vain reipas, ystävällinen ja eläytyy itsekin esiintyjien tulkintoihin, niin antaako yleisö anteeksi sen, ettei hirveästi lavalla tarinoi?
mutta kiitoksia teille siis vinkeistä, toivottavasti jaksat tähän vielä vastailla:)
Ei se asian kertominen ole kovin vaikeaa eikä siihen hirveästi tarvitse mitään keksiä sekä huumorin voi unohtaa kokonaan noista asia spiikeistä. tollanen voisi mennä tähän tapaan.
"oolrait! Kiitos lissu ja eki. ja jos joku ei enään muista, niin äskeinen kappale oli kotiviini. Näin kotimaisten pontikankeittomestarien jälkeen menemme toki seuraavaan kappaleeseen joka pidettäköön vielä pienen hetken salaisuutena. Tahtoisin näet ennen sitä kertoa teille kaikenkarvaisille ystävilleni mitä tuleman pitää. Ensiviikon perjantaina karaokea pääsee laulaalurittamaan poikkeuksellisesti vasta 23.30, sillä saamme vieraaksemme muutaman kaverin jotka potkivat rumpuja ja virittelevät kitaroita meidän kaikkien iloksi. Nämä muusikon alut ovat antaneet yhtyeelleen nimeksi Hanoi Rocks. Tervetuloa kuuntelemaan perjantaina 2.maaliskuuta kyseisiä jannuja ja loistavaa musiikkia. ja muistetaan että karaoket alkavat hetikohta kun jätkät on saanu kitarat ja rummut vireeseen. niin ja jossei itse musiikin kuuntelu voisi vähempää kiinnostaa niin ainakin andyn uudet legot kannattaa käydä stekkaamassa. Liput mak.. Hei sinä punapaitainen jannu siellä perällä voisitsä hetken nyt olla hiljaa paikallas ja kuunnella ku sulle puhutaan.. (hetken hiljaisuus).. joo kiitos.. niin siis liput maksaa 6€ ja meno tulee olemaan mitä mahtavinta. Eli siis ensi perjantaina , toinen päivä maaliskuuta tasan kello 21.00 ravintolassamme esiintyy Hanoi Rocks.. joo mennään seuraavaan artistiin ja annetaan kaisalle vapaus kertoa mitä minulle haluaisi tehdä! Pelle antoi tälle kappaleelle nimen tahdon rakastella sinua!"
Ja kun olet tuossa hässäkässä ladannut levynkin jo valmiiksi sisään ja odottelet vielä että kaisa pääsee ruuhkan läpi niin heitä vielä ihmeessä asia selvästi mitään sössötyksiä ja niin että asiassa tulee pelkkää olet nähtävästi vasta saanut ihmiset kiinnostumaan asiasta mutta noin 99% ei saanut asiasta kiinni joten lisäät vielä:
"Eli siis: ensi perjantaina live musiikkia Hanoi Rocksin tahdeissa ja karaokea sen jälkeen alkaen noin 21.00. tervetuloa!"
Muuten muista tarkistaa ettei kenelläkään ole siellä perällä punaista paitaa jolloin hommasta tulee hauskempi kun kukaan ei näe tätä heppua vaan yrittää ja yrittää vaan kun ei löydä. jos on värikirjoa paljon niin voi sanoo vaikka "hassu hattu.." tai mitä tahansa jota ei voi yhdistää keheenkään mutta muista, että sait juuri kaikkien ihmisten huomion täydellisesti kohdistumaan sinuun ja siihen mitä sanot heti kun jatkat juttuasi!!!
Tämä nyt oli nopesti hatusta tempaistu juttu mutta esimerkkinä se varmaan menee.
(Pitiköhän tota kukaan edes hyvänä?)
Itse en ole vielä tehnyt koskaan karaokejuontokeikkaa, mutta tässä on muutama vinkki, jos sopii:
a) Tutustu eri kappaleisiin ja niiden taustoihin. Pienet knopit kappaleista elävöittävät. :)
b) Tutustu erityisesti euroviisuihin. Niistä saat jutun juurta varsinkin nyt.
c) Jos tiedät artistien taustoja, saat niistä jotakin hyötyä.
d) Edellisen artistin kehuminen jollakin tasolla lämmittää aina.
e) Laula tuttuja kappaleita ja lämmitä niillä yleisöä. :)
Onnea juontoihisi! :)
Saatanan hyvin sanottu. Ei täydentämistä.
Kunpa vain kaikki tuon sanomasi tajuaisivat.
Jos sulla ulostuontia, lauluääntä ja tekniikan hallintaa on tai olisi. Olisit valmis paketti harvojen HYVIEN juontajien joukoon.
"Lätynkääntäjiä" on kyllä kylliksi.
Tuossa oli vain pieni osa kokonaisuutta. Tuohon kyllä lisään sen, että juontajan on oltava oma persoonansa. En ole itse siis juontaja, vaan ihan näitä laulajia...
Oma karaoketaiteiluni on sitä, että laulan suomi-iskelmää (Ollaan lähekkäin ollut voittokappaleeni yhdessä kisassa), euroviisuja (Hengaillaan on bravuuri, joskaan ei lempibiisini), välillä yleisön sytytän Pyydä tähdet taivaalta -kipaleella ja joskus voin vetää Madonnan Like A Prayerin. Joskus laulan kappaleet päin seiniä, joskus koko yleisö tanssii tangoni tahtiin. Silloin, kun olen tuntenut mokanneeni, hyvä juontaja piristää minua löytämällä jotakin yllättävää kivaa esityksestä.
Toisaalta olisi olla itsekin juontaja, mutta... Tiedän, ettei minua palkata, koska en fyysisistä syistä johtuen voi toimia samalla baarimikkona.
Tuo jännittäminen on mullekin ihan tuttua,vaikka vuosia olikin tullut laulettua karaokessa,kuoroissa ja kouluissa ;).Mutta kun sitten olit itse vetämässä keikkaa,huoh..Olipas vaan jännittävää ja sanat oli aika vähissä.
Se on ihan totta,että kun yksi paikka tulee sulle tutuksi ja porukat siellä,niin pikku hiljaa alkaa rentoutumaan ja homma alkaa luistaa ihan omalla painollaan.
Eikä sitä välttämättä tarvi heittää huulta,jos ei ole sen sortin ihminen että läppä lentää luonnostaan ns. supliikki mies tai nainen. Olet liikkeellä omalla persoonallasi ja se on myös se sun tärkein työkalusi(soittopelien lisäksi).
Joten ihan varmasti löydät oman tyylisi kun keikkoja kertyy ja mokailukin on ihan inhimillistä. Tietty tiettyyn rajaan asti,minkä nyt ilman muuta itsekin kyllä tiiät. =)
Aina voi varautua siihen ettei kaikkia pysty eikä tarvikkaan pystyä miellyttämään.
Kaikilla ei henkilökemiat yksinkertaisesti pelaa ja siksikin on mun mielestä tärkeetä,että löydät itsellesi sopivan ja hyvältä tuntuvan tyylin. Etkä ala pelleksi ja matkimaan muita. Kaikki eivät tykkää läpän heitostakaan ja voivat jopa pitää ylimielisenä sellasta spiikkausta.
Trust me kokemusta on siitäkin ;)Toki huumorilla et mitään häviäkkään,kunhan siinä ei ammu liikaa yli.You know.Eri paikoissakin on aina oma tyylinsä hoitaa asioita ja esiintyä. Kattele rauhassa millasta väkeä sielä pyörii ja ole herkkä havaitsemaan ihmisten olemuksia ja eleitä,sopivalla suodattimella.
Aika pian opit tuntemaan miten käyttäytyä erilaisten ihmisten parissa. Ja tietty tilaisuuksistakin kiinni. Anyway mun mielestä pointti on kuitenkin olla sinut itsensä kanssa ja toimia asiallisesti.Silloin olet ainakin ollut tietoinen siitä miten olet illan aikana esiintynyt.
Toivotan sulle paljon mukavia lauluiltoja ja hyviä kokemuksia! Hienosti se homma hoituu ja kokemus tuo lisää varmuutta =)Toivottavasti en nyt ihan sekavasti vastaillut,viime yö tuli nukkuttua toinen silmä auki joten ajatukset kulkee dieselillä...
...se on kun siellä keikoilla paskaa jauhaa eli itellä ainakin oon tässä suhteessa kaksjakoinen persoona...keikoilla sanavalmis turbohuuli,siviilissä taas sellanen erakko.Ja yks vinkki on että hae sieltä ravintolasta joku piste itelles johon turvaudut aina ku jänäri on iskemässä päälle eli turvaudu johonki pysyvään...nää on näitä henkimaailman juttuja ja vaikeasti selitettävissä mutta toivottavasti ymmärsit mitä tarkotan.
vaikka itellä on takana yli kymmenen vuotta,tuhansia keikkoja,satoja eri paikkoja eli pitäs olla jo se rutiini mutta kyllä aina vähän jännittää ja sehän on vaan hyvästä kunhan siitä ei tuu ongelmaa.