Kaikki hyvin,

niin luulin.

Eroaikomus tuli minun sanomanani noin puoli vuotta sitten, koska en enää jaksanut jatkuvia riitojamme. Asiasta keskusteltiin useaan kertaan vielä jälkikäteen ja päädyttiin yhdessä hakemaan eroa.

Itseäni kuitenkin alkoi asia kaduttaa mitä pidemmälle asiassa edettiin ja hain tilanteeseen ratkaisua usein kysymällä, olisiko mitään mahdollisuutta yrittää korjata tilannetta ja katsoa asiaa uudestaan, molemmilla tunteet kuitenkin olivat siinä vaiheessa vielä aika voimakkaita.

Ex.ä oli asian lopullisesti jo päättänyt, ei mahdollisuuksia jatkaa, mikään ei ole muuttunut. Sovittiin jatkon pelisäännöistä, miten omaisuus jaetaan, missä lapset asuvat ja jos tilanteeseen ilmestyy uusi nais/mieskaveri ilmoitetaan asia reilusti toiselle.

Toimin kuten oli sovittu, ilmoitin että olen löytänyt itselleni uuden kaverin jota tapailen, ja kuinka ollakkaan, nyt olen tilanteessa missä odotettavissa on ilmeisimmin tosi riitaisa ositus ja ero, josta ex.ä ei ole lapsiakaan pitänyt sivussa, on saanut lapset kääntymään minua vastaan panetteluilla ja kertomalla vain haluamansa negatiiviset asiat käymästämme viestien vaihdosta.

Olen hänen mielestään se ainoa joka perheen on hajoittanut.
Tällä hetkellä tunne on sellainen ettei takana ole mitään muuta kuin suunnaton halu saada minut kärsimään kaikin tavoin.
Kertokaa minulle miten tällaisen tilanteen saa purkautumaan, en todellakaan halua menettää ainoita asioita mailmassa joita niin paljon rakastan eli lapsiani.
4913
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Minkä ikäisiä lapsenne ovat? Sillä on varmasti merkitystä.

Pitääkö uusi kumppanisi lapsista ja erityisesti pitävätkö lapset hänestä. Tilanteen luulisi ratkeavan kuin itsestään, mikäli lapset tuntevat olevansa "turvassa". Jos uusi kumppanisi ei tule toimeen lasten kanssa, niin koita järjestää mahdollisimman paljon aikaa yksin lasten kanssa. Lasten ja itsesi vuoksi älä lähde panettelurumbaan mukaan.

Kerro heille avoimesti erostanne, mutta älä hae syyllisiä. Lapsenne vain kärsivät siitä.

"Tällä hetkellä tunne on sellainen ettei takana ole mitään muuta kuin suunnaton halu saada minut kärsimään kaikin tavoin."
Exäsi saattaa olla katkera ja tuntea itsensä hylätyksi, kun olet löytänyt uuden, joten tunteesi voi hyvinkin osua kohdalleen. Voit koittaa lievittää näitä exäsi tunteita. Mikäli exäsi on rotta, joka nauttii toisten kärsimyksestä lopeta yhteyden pito häneen pakollisia asioita lukuunottamatta.

Tilanne ratkeaa lopulta, jos sinä et hylkää lapsiasi. Siihen asti onnellisia hetkiä teille kaikille!

Äänestä

kumpi haki eroa? teidän on pakko keksustella ja miehesi on tajuttva, että lapset kärsivät tilanteesta.

jos olet ollut jossain vaiheessa tilanteesen tyytyväinen, niin hyvä niin.

Vomis sulle!

Äänestä
  • mies kun kirjoitti??Vai osuinko väärin?

    Äänestä

  • olla kirjoitti:

    mies kun kirjoitti??Vai osuinko väärin?

    Mikä auto sulla on vai onko autoa ollenkaan? Toyota, Mazda, Audi?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sovittu kirjoitti:

niin luulin.

Eroaikomus tuli minun sanomanani noin puoli vuotta sitten, koska en enää jaksanut jatkuvia riitojamme. Asiasta keskusteltiin useaan kertaan vielä jälkikäteen ja päädyttiin yhdessä hakemaan eroa.

Itseäni kuitenkin alkoi asia kaduttaa mitä pidemmälle asiassa edettiin ja hain tilanteeseen ratkaisua usein kysymällä, olisiko mitään mahdollisuutta yrittää korjata tilannetta ja katsoa asiaa uudestaan, molemmilla tunteet kuitenkin olivat siinä vaiheessa vielä aika voimakkaita.

Ex.ä oli asian lopullisesti jo päättänyt, ei mahdollisuuksia jatkaa, mikään ei ole muuttunut. Sovittiin jatkon pelisäännöistä, miten omaisuus jaetaan, missä lapset asuvat ja jos tilanteeseen ilmestyy uusi nais/mieskaveri ilmoitetaan asia reilusti toiselle.

Toimin kuten oli sovittu, ilmoitin että olen löytänyt itselleni uuden kaverin jota tapailen, ja kuinka ollakkaan, nyt olen tilanteessa missä odotettavissa on ilmeisimmin tosi riitaisa ositus ja ero, josta ex.ä ei ole lapsiakaan pitänyt sivussa, on saanut lapset kääntymään minua vastaan panetteluilla ja kertomalla vain haluamansa negatiiviset asiat käymästämme viestien vaihdosta.

Olen hänen mielestään se ainoa joka perheen on hajoittanut.
Tällä hetkellä tunne on sellainen ettei takana ole mitään muuta kuin suunnaton halu saada minut kärsimään kaikin tavoin.
Kertokaa minulle miten tällaisen tilanteen saa purkautumaan, en todellakaan halua menettää ainoita asioita mailmassa joita niin paljon rakastan eli lapsiani.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu