Täysjyväriisi, maistuuko

Mitä te pidätte täysjyväriisistä verrattuna tummaan riisiin tai siihen tavalliseen pitkäjyväiseen paraboiler-riisiin?
Ainakin täysjyväriisin vitamiini- ja kivennäisainemäärät ovat 200-600 % tavallista valkoista riisiä korkeammat, koska siinä on jäljellä riisinjyvän tärkeimmät osat eli jyvän uloin alkiolehti sekä alkio, jossa on runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.



Täysjyväriisi

Alfred Vogel suosittelee täysjyväriisiä sekä liian korkeasta että liian alhai sesta verenpaineesta kärsivien ruokavalioon, sillä runsaan riisinsyönnin arvellaan säätelevän verenpainetta normaaliin suuntaan. Hän suosittelee verisuonten kalkkiutumisesta kärsiville tai jo sydän- tai aivoinfarktin saaneille täysjyväriisin syöntiä päivittäin. Täysjyväriisin arginiiniaminohappo ja foolihappo torjuvat sydänvaivoja.       


Keskieurooppalaisissa parantoloissa käytetään täysjyväriisidieettiä verenpainepotilaille. Riisin lisäksi dieettiin kuuluu rasvatonta rahkaa, vihanneksia ja kylmäpuristettua kasviöljyä. Tällaiselle ruokavaliolle on tyypillistä myös suolan karttaminen.

Riisin käyttöä sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevään ruokavalioon puolustaa myös tosiasia, että Kaukoidässä riisiä päivittäin syövät ihmiset sairastavat näitä tauteja huomattavasti vähemmän kuin eurooppalaiset.

Täysjyväriisi sopii myös laihduttajalle, sillä pienetkin annokset kuitupitoista täysjyväriisiä pitävät nälän poissa pitkään.
Lisäksi se antaa laihduttajan tarvitsemia vitamiineja ja kivennäisaineita, mm. kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, rautaa, tiamiinia, riboflaviinia ja niasiinia (B-ryhmän vitamiineja).

Viljellään myös Euroopassa
Riisi on vehnän ja maissin ohella maailman tärkeimpiä viljalajeja. Riisin (Oryza sativa) oletetaan olevan kotoisin Intiasta. Maailmassa tunnetaan noin 1500 riisilajiketta.

Riisiä kasvatetaan ennen kaikkea Aasiassa (n. 90%), mutta mainittavia määriä myös Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Egyptissä ja Venäjällä. Euroopassa riisiä viljellään Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa.

Riisi on yksivuotinen 1–1,5 metriä korkeaksi kasvava heinäkasvi. Riisin kukinto on toispuoleisesti nuokkuva röyhy, jonka kussakin tähkylässä on yksi jyvä.

Täysjyväriisin valmistus lisäke- ja risottoriisiksi:

2 dl täysjyväriisiä
5 dl vettä
1 tl Herba- tai Trocomarea
Merum-oliiviöljyä

Riisiä keitetään yrttisuolalla maustetussa vedessä n. 20 minuuttia. Sen jälkeen sen annetaan hautua kannen alla n.40 minuuttia. Kypsään lisäkeriisiin sekoitetaan pari ruokalusikallista Merum-oliiviöljyä, joka täyteläistää ja jalostaa riisin makua entisestään. Öljyn annetaan imeytyä riisiin joitakin minuutteja ennen ruokailua.

Täysjyväriisin voi valmistaa myös höyryttämällä, jolloin riisistä tulee herkullisen rakeista. Höyrytys vaatii pitkähkön ajan, mutta kypsymistä voi nopeuttaa liottamalla riisiä yön yli kylmässä vedessä. Tästä huolimatta höyrytykseen on syytä varata aikaa noin tunnin verran.

Höyrytyksen aikana riisin sekaan valutetaan useamman kerran hiukan Merum-oliiviöljyä samalla kun riisiä käännellään varovasti. Riisi maustetaan kypsänä yrttisuolalla. Täysjyväriisiä kannattaa höyryttää kerralla suurehko määrä, sillä ylijäämän voi hyvin pakastaa.

Täysjyväriisin vitamiini- ja kivennäisainemäärät ovat 200-600 % tavallista valkoista riisiä korkeammat, koska siinä on jäljellä riisinjyvän tärkeimmät osat eli jyvän uloin alkiolehti sekä alkio, jossa on runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.

100 grammassa Täysjyväriisiä on:

energiaa 1500 kJ (360 kcal), hiilihydraatteja 75 g, proteiinia 7,4 g, rasvaa 2,2 g, kaliumia 110 mg, kalsiumia 10 mg, magnesiumia 30 mg, rautaa 0,7 mg, tiamiinia 0,05 mg, riboflaviinia 0,03 mg ja niasiinia 3,0 mg.