On tullu tässä viime aikoina treffailtua mukavia tyttöihmisiä ja useimmat ovat tuntuneet viihtyvän mun seurassa.
Mää en oikein osaa selittää tätä mut mään en jotenkin anna enää itseni ihastua/rakastua. Takana on elämäni vaikein ajanjakso viime keväältä jolloin exäni päätti lähteä jonkun narkkarin matkaan. Se oli mulle kova paikka ja vasta syksyllä pääsin siittä yli. Jonkun verran on siis ehdokkaita tullut vastaan mut jotenki mulle tulee mieleen ne vaikeat ajat ja se miten rankkaa se ero oli.
Jos joku tästä raapustuksesta jotain selvää sai niin toivoisin asiallisia kommentteja/neuvoja.
Mää en oikein osaa selittää tätä mut mään en jotenkin anna enää itseni ihastua/rakastua. Takana on elämäni vaikein ajanjakso viime keväältä jolloin exäni päätti lähteä jonkun narkkarin matkaan. Se oli mulle kova paikka ja vasta syksyllä pääsin siittä yli. Jonkun verran on siis ehdokkaita tullut vastaan mut jotenki mulle tulee mieleen ne vaikeat ajat ja se miten rankkaa se ero oli.
Jos joku tästä raapustuksesta jotain selvää sai niin toivoisin asiallisia kommentteja/neuvoja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Puoli vuotta ei ole vielä mitään, mnonilla menee vuosiakin, toivottavasti sinulla ei kuitenkaan niin kauaa.
Puolisosi on hyppäämällä uuden mukaan ilman toipumista edellisestä suhteesta siirtänyt ongelmansa siihen hetkeen, kun nykyisen suhteen huuma laimenee. Siloin on vielä lisänä narkkarin kanssa hankitut lisäselvittelemiset. Sotkuista tulee olemaan, pysy mahdollisimman kaukana siitä.
Ne lähtee narkkareiden mukaan jokainen tai on muuten vaan psykoottisia raivohulluja. Voit lähteä seurustelemaan lähinnä huvin vuoksi katsoaksesi kauanko kestää ennenkuin vaivalla kasattu siloiteltu ulkokuori murenee ja naisesta kuoriutuu esille psykoottinen raivohullu.
kun joku typerä naisihminen on käyttäytynyt huonosti teitä kohtaan, kiellätte mahdollisuuden joltain ihan tavalliselta, mukavalta naiselta. En itse ainakaan ole lähtenyt narkkarin matkaan enkä ole psykoottinen raivohullu. Kai naisesta jo ensisilmäyksellä voi jotain nähdä....yleisvaikutelmasta.
Kun aikuinen ihminen käyttää termejä aina - ei ikinä; kaikki/jokainen - ei kukaan jne, se on merkki siitä, että hän on syystä tai toisesta taantunut puhumaan (kirjoittamaan) lapsen tasolta.
No se psykoottinen raivohullu tietysti tietää ettei kukaan täyspäinen mies siihen vilkaisisikaan jos se näyttäisi todelliset karvansa, niinpä se on olevinaan ihannekumppaniainesta papin aameneen saakka. Tämän jälkeen saakin helvetti puhjeta valloilleen.
No psykopaattinartusta voi olla tilapäistä iloa mutta mihinkään onnen pysyvyyteen ei miehen kannata tuudittautua.