Kuka linkittäisi johonkin viralliseen, luotettavaksi todetun laitoksen tutkimukseen, jossa vhh todettaisiin hyväksi, tai vähärasvainen epäterveelliseksi. Kun ei oikein ole muita kuin kuin Kirilin kirjamainoslinkkejä...
Huuhaata
Tepi.
532010
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Ei siinä paljoo tieteellisii tutkimiksia tarvita toteamaan sitä,että olemme hiilihydraattikansaa ja sen takia lihavia,mieti nyt järjelläsi,juuri hiilarithan sen insuliinin tuotannon maksimoinnissa näyttelee suurta osaa...jnejne josta johtuu lihavuus ja:KUKA ON SANONUT ETTÄ VÄHÄRASVAINEN OIS EPÄTERVEELLISTA,EI AINAKAAN KIRIL!Hän puhuu vain oikeista rasvoista ja niiden yhdistämisestä vhh-ruokavalioon!HIILARIT JA RASVAT EIVÄT SOVI YHDESSÄ NAUTITTAVAKSI!
hyvä ihminen ärsyttää se, että kiril sattuu tietämään asioista hiukan enemmän kuin esim, sinä. ni herra on hyvä ja rupeaa lukemaan.
kiril puhuu asioista joista on lukenut ei huuhaata.
Siitäkö se onkin kiinni mitä lukee.
Jos Kiril on lukenut se on sitten totuus niinkö?
Kun se Heikkilä ei ole välttämättä ihan koko totuus kuitenkaan myöntää itsekkin.
Tarkoittaneeko se sitten sitä että kun luen vaikka pornolehtiä niin olenkin alan asiantuntija eikä ne sen jälkeen ole huuhaata.
Näinkin voi ilmeisesti asioita nähdä.
Otsikon väitteen voi tietysti kumota esittämällä seuraavista asioista luotettavat tutkimukset:
1. VHH:lla saavutetaan parempia tuloksia kuin muilla pitkäaikaisilla dieeteillä
2. VHH tekee liikunnan turhaksi, koska VHH:lla pääsee samaan tuloksiin kuin liikunnalla.
3. VHH:n laihtumistulokset johtuvat jostain muusta kuin siitä mitä muilla dieeteillä: syödään vähemmän kuin kulutetaan.
4. VHH:n terveysvaikutukset perustuvat johonkin muuhun kuin muilla dieeteillä, joissa terveysvaikutukset johtuvat ylipainon vähenemisestä ja siihen liittyvien vaivojen vähenemisestä.
5. Ketoositila on "normaalimpi" aineenvaihduntatila kuin ei-ketoositila ja pitkäaikainen ketoosi ei aiheuta vaurioita.
Vaan eipä ole Kiril eikä ketään muukaan pystynyt osoittamaan tosiksi noita jatkuvasti täällä esitettäviä väitteitä.
Hyvä tuote kyllä myy itsensä, mutta huonoa tuotetta on myytävä propagandan ja valheiden avulla. Totuus on pakko peittää, kun se ei kestä päivänvaloa.
vielä nämä, edelleenkin todistamatta olevat väitteet:
1. Sokeri on aikamme pahin karsinogeeni.
2. Kaikki hiilihydraatit ovat yhtä kuin sokeri, ja aiheuttavat syöpää, sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta ja lisäävät psyykenlääkkeiden syöntiä.
3. Lääkärin työvälineet ovat vain pilleri ja puukko, paitsi ortopedin, joka parantaa 30 000 potilasta ilman kumpaakaan.
Mutta tuo kolmas listassa on älytön tiedät itsekkin.
Ensinnäkään kyseinen lääkäri ei parantanut kaikkia ja tuskin puoltakaan.
Siis miettisitkö uudelleen tota lukua 30.000 potilasta. Olen samanikäinen kuin tämä henkilö josta puhutaan ja hyvin pärjännyt urheiluhieroja elikkä teen päivittäin töitä noin 32v enkä pääsee kuunaan tuollaisiin lukuihin ei pääse hänkään. Ihan on fanaattista jo meininki.
Kun jokainen potilas käy vähintäin kaksi kertaa ainakin jos haluaa lääkärinsä kuulevan että on parantunut siis kertomassa.
Pysytään nyt ihan asiassa.
Joku täällä kerran laskikin että 7 potilasta päivässä jne.
Mutta kun siihen kuuluu muutakin näin olen käsittänyt luennot, lomat sairatumiset yms.
Ei onnistu.
sanoo näin:
MINULLA ON 20 VUODEN JA YLI 30.000 POTILAAN KOKEMUS SELKÄKIPUJEN HOITAMISESSA ILMAN LÄÄKKEITÄ JA LEIKKAUKSIA.
Osoitteessa: http://www.anttiheikkila.com/
Minä en asiaa keksinyt.
meitä kansalaisia kusetetaan aina ihan yhtä urakalla, vai mitä.
ei kai pieni sinisilmäinen ihminen voi muutakuin ottaa mallia siitä mitä journalismissa lukee.
on se niin väärin. maailman meno on yhtä s.o.n...
No mitäs haittaa jos niin sanoo?? Munkin selkä saatiin kuntoon ilman leikkausta eikä lekurilla ollut mitään tekemistä asian kanssa. Lääkäri kyllä pelotteli että ei muuten tuu kuntoon kuin puukolla, mutta löytyhän se apu muualta kun osasi etsiä.
Toiseksi vaikka olen ekonomi tiedän paljon myös lääketieteestä ja muista asioista.
minun käskettiin miettiä tuota lukua uudelleen. Että en keksinyt sitä suinkaan itse.
Moni vaiva paranee jopa itsekseen, kun malttaa odottaa ja edesauttaa terveyttään omalla käytöksellään.
vuoden kestänyt vaiva ei poistunut itsekseen...eikä olisi poistunutkaan varmaan koska alkoi jo vaikuttamaan muuallekkin kroppaan. Esti loppuajasta jo harrastuksetkin jotka ei liity juomiseen tai pullan puputtamiseen vaan liikuntaan.
Onko se mitä Heikkilä sanoo sitten totuus?
Ettei vain alkaisi verovirastoa kiinnostaa.
Ja voisiko edes kymmenesosa noista ilmoittautua.
Täytyy myöntää että oli kyllä yllätys että Heikkilä tuollaista kirjoittaa.
Ei voi pitää paikkaansa, et keksinyt mutta totena turha levittää.
Tiedätkö mun oma lääkärikään ei ole koskaan leikannut varmaan ketään.
Itse on parannuttu, varmaan lääkärin ansiota kun sanoi että lepää sen jalan kanssa. Siinäpä oli viisas mies sanoi jo Rummukaisen Ana torilla mutta ...........
noita totena levitä, vaan joku muu. Arvaa kuka? Palstan vakikirjoittaja, nimimerkki alkaa koo-kirjaimella.
osuit asian ytimeen. heikkilä ja atkins tutkijoita/tohtoreita. samanlaisia erehtyviä ihmisiä kuten me.
jokaisen meistä on loppujen lopuksi otettava vastuu vain meistä itsestään.
hyvät viikonloput teille kaikile, toivottavasti jaksaa muut taas ens viikol riidellä kuten kiril ja skäribo ni saadaa tosi nauraa ainakin vantaalla
http://www.nature.com/ijo/journal/v25/n10/abs/0801796a.html
http://content.nejm.org/cgi/content/abstract/355/19/1991
http://aje.oxfordjournals.org/cgi/content/full/161/7/672
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=16018792&dopt=Abstract
http://aje.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/145/10/876
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/77/5/1146
http://thorax.bmj.com/cgi/content/full/58/7/567
http://www.blackwell-synergy.com/doi/full/10.1034/j.1398-9995.2001.056005425.x
http://jds.fass.org/cgi/reprint/82/6/1339
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=11525591&dopt=Abstract
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/82/4/894
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/84/6/1481
http://www.nature.com/ejcn/journal/v58/n5/full/1601869a.html
Onhan näitä kyselty ennenkin, mutta jospa nyt joku osaisi:
Viitatkaa yhteenkin tutkimukseen, joka osoittaisi vähärasvaisen ruokavalion runsasrasvaista terveellisemmäksi.
dietti toimii ilman sitä kerman ja voin latkimistakin. ja kyllä olen vhh.lla enkä syö esim punaistalihaa, voita jne..
hyvin on silti toiminut.
rasvan hajukin jo etoo...
mutta jos totta puhutaan, ni ennemmin tai myöhemmin jokainen asia todetaan ansin epäterveelliseksi ja myöhemmin terveelliseksi.
Tuskin hän edes avaa yhtäkään vaan niputtaa ne kaikki kirjamainoslinkeiksi.
pikaisesti läpi, enkä huomannut että monessakaan olisi tehty vertailua vhh ruokavalio vs vähärasvainen. Rasvan laatua ja maitoa oli enimmäkseen tutkailtu.
useatkaan noista eivät käsitelleet lainkaan vhh:ta. Suurin osa näytti keskittyvän rasvahappoihin, joten voin vain toivoa, ettet nyt yritä sanoa, että vain vhh:lla voi syödä oikeanlaisia rasvoja..!
Ärsyttää, kun vhh-nimen alle yritetään omia kaikki järkevä ja itsestäänselvä, sellaiset asiat, jotka opetettiin jo kotona ja koulussa aikana, jolloin kukaan ei ollut vhh:sta kuullutkaan.
Aika moni noista liittyy myös rasvan määrään.
ja itsestäänselvä, siis sellaiset asiat jotka opetettiin aikanaan ovat nykyisin julistettu pannaan, kuten nyt vaikka luonnolliset eläinrasvat. Ei niitä ole tarpeen omia millekään vhh:lle, mutta tuntuu siltä, että vain vhh-ruokavalion noudattajat korostavat oikeanlaisten rasvahappojen merkitystä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että muutkin kuin vhh:n kannattajat ymmärtäisisivät oikeanlaiset rasvat aikana jolloin kaikki keinoteollisuus, ruokien ja rasvojen prosessointi on vallannut alaa.
Pitääpä tutustua, onko siellä yhtään järkevää ja luotettavaa linkkiä. Mutta epäilen ettei...
Ensimmäisessä (muistaakseni) puhuttiin kohtuullisesta rasvan määrästä. Da-ah!
Ja muistaakseni kyse oli ns. välimeren ruokavaliosta, joka ei kyllä käy vhh:sta ilman todella suuria linjamuutoksia.
Olet väärässä tuntemustesi kanssa, ja elät kyllä aikamoisessa tynnyrissä, jos et tosiaan ole huomannut kenenkään muun koskaan pitävän rasvahappokoostumusta tärkeänä.
Tiedoksesi, että useat ravitsemustieteilijätkin (ne saatanan kätyrit ja Puskan pelinappulat, sinun mielessäsi) ovat kyllä puhuneet rasvahapoista jo vuosikymmeniä. Normaali, yhteiskuntaa ja tiedotusvälineitä seuraava ihminen ei voi välttyä huomaamasta tätä asiaa.
jo aikaa sitten mainostanut margariiniakin terveystuotteena.
http://www.aijaa.com/viewer.php?id=268335
Heikkilä ollut läski.
En tunne tapausta mutta osuvasti sanottu jos sanoo että on ollut koska miksei enää ole?? Oisko syy ruokavaliomuutoksessa??!!
Mitä väliä? Jos on kerran päästänyt itsensä siihen kuntoon, niin sillä mitä nyt on ei ole mitään väliä. Tuomita saa ja pitää vaikka 30 vuoden jälkeen.
palstalaisten ajatuksen juoksua, mutta jouduin itsekkin virallisterveellisellä tosi paksuun kuntoon mikä kyllä karppaamalla korjaantui, niinkuin lähti moni muukin vaiva ja remppa. ENKÄ syönyt pitsaa, pikaruokaa, pullamössöä...
ja asia valkeni jo mullekkin ;) lisää rasvaa koneeseen niin järki luistaa paremmin. Siis juuri niin kuin sanot sama tämä iäisyys kysysmys atkinssin painosta kuoleman hetkellä...sattumoisin kaverin papalle kävi sama homma paitsi että painoa/nestettä ei kertynyt ihan niin paljoa.
On se hyvä, että suomessa sentään saa vielä ite valita (jos haluaa) mitä panee suuhun tai pulputta ulos.
Vieläkään liekö vhh:n ansiota.
Karppaa mitä karppaat mutta lopeta toi syyttely että sai sut paksuun kuntoon.
Sinä ja ainoastaan sinä itse suuhusi lappasit.
Outoa en mäkään syönyt noita mutta silti olen aina ollut normaalipainoinen.
sama kuva, jota olet jo viljellyt? En jaksanut katsoa, koska voin kyllä arvata mitä linkki sisältää.
Joktap, miten se liittyy mihinkään? Minä en ole tuota kuvaa nähnyt niin koulussa kuin kotonakaan sen paremmin.
Vai uskotko sinä mainoksiin? Jos näkisit sen Levolac-mainoksen naisen kadulla, niin lähtisitkö ehdottelemaan hänelle vhh:ta? No joo, sinä varmaan lähtisit, mutta noin niin kuin yleisesti...
Palatakseni itse aiheeseen, niin mikään noista tutkimuksista ei suoraan todista vhh:sta juuri mitään. Jotkut saattavat tukea joitakin vhh:n ominaispiirteitä, mutta vähäiseksi jää todistusaineisto noiden pohjalta.
Minusta olisi edelleen mukava tietää miten ns. välimeren ruokavaliosta saa vhh:n väännettyä...
Ja on oikeasti pöyristyttävää syytellä Puskaa ja KTL:ää ihmisten lihavuudesta, pikemminkin jokainen voisi kysyä mikä meni vikaan kotikasvatuksessa, jos väenvängällä haluaa etsiä syytä pulskuuteen muualta kuin peilistä.
Ja muistutan vielä, että minä olen ruokavalioni puolesta ns. hyväkarppi tai hiilihydraattitietoinen ihminen eli minulla ei ole mitään periaattellista syytä vastustaa vhh:ta. En kuitenkaan purematta niele
- nollatutkimuksia
- väitteitä siitä, että joku tutkimus sanoo jotain, mitä se ei sano
- ehdottomuutta
- toisten syyttelyä omista paino-ongelmistaan
- väitettä, että ruokavalio olisi kaikki kaikessa
- liikunnan merkityksen dissaamista
- väitteitä siitä, että ruokavaliolla voi parantua mistä vain sairaudesta
- ylipäätään sitä ajatusta, että ihminen eläisi syödäkseen
- asioiden omimista itselleen
- salaliittoteorioiden viljelyä
- loputonta toisten ihmisten juttujen kopioimista omiin nimiin
- saman toistoa samoille ihmisille
- perusoletusta, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat tyhmiä ja tietämättömiä, tai edes suurin osa.
- lähdekritiikittömyyttä, jos lähteitä tykkää käyttää
- tietämättömyytä tieteellisen tutkimuksen perusteista, jos niitä viljelee
Ehkei sellaista olekaan. Mutta levittääkö täällä joku sellaista propagandaa, niinkuin ihan jatkuvasti?
Siitä täällä kyllä levitetään propagandaa ihan aina ja jatkuvasti että VHH olisi muita dieetteejä parempi, nopeampi, tehokkaampi, terveelisempi.
Näin ei kuitenkaan ole. Se on ihan samaa paskaa kuin muutkin dieetit hieman vaan erilaisessa paketissa. Terveysvaikutukset tulee ihan samoista asioistakuin muissakin dieeteissä, eli painon putoamisesta ja sen tuomien vaivojen vähenemisenä.
Paitsi sitten kun 20 vuoden kuluttua huomataan että kaikki VHH:laiset dementoituvat, kiitos vuosia jatkuneen ketoositilan. Vaan sitähän ei vielä tiedetä, mutta muilla dieeteillä ei tällaisia riskejä ole.
Kertoisitko lisää ketoosin vaikutusmekanismista dementiaan.
Atkinsin ruokavalio oli julkisuudessa jo 40 vuotta sitten, joten dementiataipumus olisi kyllä huomattu. Eipä ole eskimoillakaan havaittu erityistä dementiariskiä vaikka heidän perinteisestä ruokavaliostaan seuraa ketoosi.
liikaa.
Ketoosin vaikutusta dementiaan tai muihinkään vastaaviin vanhuusiän vaivoihin ei ole tutkittu. Pelkästään se että Atkins on tunnettu 40 vuotta ei kerro mitään sairastumisen riskeistä. Sairastumisia voi -toistan: VOI olla paljonkin, niitä vain ei ole huomattu kun ei ole seurattu. On palturia väittää varmuudella ettei niitä ole.
Aina vaan ja jatkuvasti täällä nykäistään eskimot esimerkiksi hyvin menestyneistä lihansyöjistä.
Vertailu eskimoihin on pelkkää tarkoitushakuista propagandaa tai yksioikoista, analysoimatonta luuloa seuraavista syistä:
1. Eskimoiden elinympäristö poikkeaa todella paljon maailman muiden ihmisten elinympäristöstä. Tämä tekee vertailun muihin mahdottomaksi.
2. Eskimot liikkuvat moninkertaisen määrän maailman muihin ihmisiin verrattuna keskimäärin. Sillä voi olla olennainen vaikutus eskimoiden sydän- ja verisuonitautitilanteeseen.
3. Ei ole tutkittu miten terveitä eskimot olisivat hiilihydraattipitoisella ravinnolla.
4. Eskimot saattavat olla geneettisesti erilaisia, kuten suomalaiset vastaavasti kuuluvat geneettisesti korkeaan sydän- ja verisuonitautiriskiryhmän. Ei ole vertailuryhmiä, joista nähtäisiin miten muiden ihmisten kävisi kyseisissä oloissa eskimoiden ruokavalioilla.
Jo pelkästään se että eskimot ovat pystyneet asuttamaan maailman kylmimpiä seutuja, kertoo heidän erilaisuudestaan. Kenties muut yrittäjät ovat kuolleet ketoosiin tai verisuonitauteihin.
hyvä artikkeli:
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=2395
Mene karppi.info sivustolle ja siellä osioon, jossa on linkitettyinä useita tutkimuksia. Aikaa menee lukiessa, mutta löytyy paljon mielenkiintoista asiaa.
Tepistä tulee tutkimuksiin tutustuttuaan varsinainen alakarppijyrä. Noita saa pelätä ihan tosissaan, ovat ensin viralisterveellisen aggressiivisia puolustajia ja muuttuvat sitten silmät palaen alakarppiaatetta julistaviksi profeetoiksi.
Älkää syöttäkö Tepille tutkimuksia. Tepistä tulee tomera karppi.
olisi kun tukehtus pullaansa tai sais sydärin.
tai oikeastaan kadehdin.
Tuollaista tekstiä lähtee vain älykkään ihmisen sormista.
Jatka samaa rataa voit vaikka laihtua.
mua tarkoitit, niin en sun harmiksi laihduta, kun ei tarvitse, mutta onhan se niin väärin jos joku ei hiilarinpuputtaja joskus käy täälläkin vastarintaan ja sanoo takaisin, sitäkään oikeutta sinäkään et voi viedä. Vit*tuilu oikeus vaan näköjään koskee pullapoikia ja tyttöjä..
Olen ihan vhh:llä ollut aika kauan ja toisin kuin muut en litki sitä kermaa olen vain vähentänyt hiilarit miltei nollaan.
Täytyy tottua vastarintaakin siinähän saa todistettua ainakin itselle jotain.
Ihmettelen vain teidän tapaanne vittuilla jatkuvasti mikä vain suinkin poikkeaa teidän vakaumuksestanne.
En edelleenkään ymmärrä mitä minulle kuuluu miten joku laihtuu tai elää. Minä elän näin ja kiva jos joku muukin on ymmärtänyt asiat samoin.
Silti pidän aina takaportin auki ja odottelen oikeita tuloksia, enkä usko faanaattisuuteen ja jos tuntuu siltä ettei tämä nyt ihan niinkään mennyt kun annettiin ymmärtää. On paljon helpompi perääntyä kun ei otsa punasena ole koko ajan oikeassa ja muut väärässä.
Miksipä sinun vittuilu oikeuksia veisin, ihmettelin vaan.
http://www.hypnopaleolaihdutus.com/vahah.html
Siis mihin nuo linkit mielestäsi viittaavat?
niin voit ehkä ymmärtää mihin ne viittaavat.
LÄHTEITÄ JA REFERAATTEJA
Lähteet löytyvät tekijöiden nimillä PubMed-tietokannasta.
Gary D. Foster, Ph.D., Holly R. Wyatt, M.D., James O. Hill, Ph.D., Brian G. McGuckin, Ed.M., Carrie Brill, B.S., Selma Mohammed, M.D., Philippe O.Szapary, M.D., Daniel J. Rader, M.D., Joel S. Edman, D.Sc., and Samuel Klein, M.D. University of Philadelphia School of Medicine, Philadelphia, Pennsylvania, USA. A Randomized Trial of a Low-Carbohydrate Diet for Obesity. New England Journal of Medicine, Vol. 348:2082-2090, May 22, 2003, No. 21.
Vuoden kestäneessä, satunnaistetussa, 63 ylipainoista tervettä miestä ja naista käsittävässä tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään: toisen ruokavalio käsitti vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiineja ja rasvoja, mutta kaloreiden määrää ei rajoitettu, toisen ruokavalio sisälsi runsaasti hiilihydraatteja, vähän rasvoja ja kalorimäärää rajoitettiin.
Vähähiilihydraattisella dieetillä hiilihydraattien määrä rajoitettiin 20 grammaan päivässä kahdeksi viikoksi, minkä jälkeen heidän tuli noudattaa tri Atkinsin kirjan ”Dr. Atkins New Diet Revolution” -kirjan ohjeita. Vähärasvaisella dieetillä kaloreiden määrää rajoitettiin 1200-1500 kcal/p naisten, 1500-1800 kcal/p miesten osalta, hiilihydraattien määrän ollessa noin 60 %, rasvojen määrän 25 % ja proteiinimäärän 15 %. Heidän ohjeensa olivat ”The LEARN Program for Weight Management” -ohjelmasta.
Tutkimustulokset osoittivat, että vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet, proteiineja ja rasvoja mielin määrin syöneet pudottivat painoa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana nopeammin kuin vähärasvaista dieettiä noudattaneet, mutta painonpudotus vuoden lopussa oli sama.
Veren kolesterolin ja triglyseridien suhteen ero oli huomattava. Vähähiilihydraattinen, runsasrasvainen ruokavalio alensi veren triglyseridejä ja lisäsi ”hyvää” HDL-kolesterolia. Vähärasvainen, runsashiilihydraattinen ruokavalio alensi ”hyvää” HDL-kolesterolia, lisäsi veren triglyseridejä. Tutkijat päättelevät myös, että moni- ja kertatyydyttymättömien rasvojen korvaaminen hiilihydraateilla lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä em. syistä. Tutkijat perään kuuluttavat lisätutkimusta.
Frederick F. Samaha, M.D., Nayyar Iqbal, M.D., Prakash Seshadri, M.D., Kathryn L. Chicano, C.R.N.P., Denise A. Daily, R.D., Joyce McGrory, C.R.N.P., Terrence Williams, B.S., Monica Williams, B.S., Edward J. Gracely, Ph.D., and Linda Stern. A Low-Carbohydrate as Compared with a Low-Fat Diet in Severe Obesity. New England Journal of Medicine, Vol. 348:2074-2081, May 22, 2003, No. 21.
Kuusi kuukautta kestäneen tutkimuksen 132 vakavasti ylipainoisista koehenkilöistä osa käytti lääkitystä diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja lipideihin. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavia 64 koehenkilöä neuvottiin vähentämään hiilihydraatit 30 grammaan päivässä. Vähärasvaista ruokavaliota noudattava 68 henkilön ryhmä sai National Heart, Lung, and Blood Institute -laitoksen painonhallintaohjeet ja suosituksen vähentää päivittäistä kalorimäärää 500 kcal:lla ja käyttää rasvoja 30 % tai sitä vähemmän kokonaiskalorimäärästä.
Kuten Fosterin et. al. tutkimuksessa, tulokset osoittivat, että vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet pudottivat painoa enemmän kuin runsashiilihydraattista noudattanee, ja osanottajien veren rasva-arvot sekä ryhmän diabeetikkojen insuliiniherkkyys paranivat. Tutkijat perään kuuluttavat lisätutkimusta.
Brehm, BJ, Seeley RJ, Daniels SR, D'Alessio DA. University of Cincinnati and Children's Hospital Medical Center, Cincinnati, Ohio, USA. A randomized trial comparing a very low carbohydrate diet and a caloric-restricted low fat diet on body weight and cardiovascular risk factors in healthy women. Journal of Clinical and Endocrinologic Metabolism 2003 Apr;88(4):1617-23.
Kuusi kuukautta kestäneen tutkimuksen 53 ylipainoista naispuolista koehenkilöä jaettiin kahteen ryhmään, joista 26 vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavaa nautti ensimmäisten kahden viikon aikana hiilihydraattia 20 g/pv, ja sen jälkeen 40 – 60 g, jos itse tehty virtsakoe osoitti ketoosin jatkuvan. Vähärasvaista ruokavaliota noudattavat saivat päivittäisestä kalorimäärästään 55 % hiilihydraateista, 15 % proteiineista ja 30 % rasvoista.
Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet pudottivat painoa enemmän, mutta kehon rasvamäärän menetys oli sama. Tutkijat päättelevät, että vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneiden nauttima kalorimäärä oli noin 300 kcal/p vähemmän kuin vähärasvaista noudattaneiden siitä huolimatta, että kaloreita ei kehotettu vähentämään, mikä merkitsisi sitä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio tuo kylläisyyden paremmin.
Tutkijat vaikuttavat hämmästyneiltä tuloksista monestakin syystä ja toteavat, että tutkimus luo haasteen vallitseville käsityksille. He perään kuuluttavat lisätutkimusta siitä, miten makroravinteiden suhteet vaikuttavat painonhallinnassa.
Layman DK, Boileau RA, Erickson DJ, Painter JE, Shiue H, Sather C, Christou DD. Department of Food Science and Human Nutrition, University of Illinois at Urbana-Champaign, Urbana, Illinois, USA. A reduced ratio of dietary carbohydrate to protein improves body composition and blood lipid profiles during weight loss in adult women. Journal of Nutrition 2003 Feb;133(2):411-7.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kymmenen viikon ajan painonhallinnan kannalta tehokkaan ruokavalion hiilihydraatti- ja proteiinimäärää 45 – 56 -vuotiailla naisilla 7100 kilojoulen dieetillä, dieetin rasvamäärän ollessa noin 50 g/pv. Toinen ryhmä nautti proteiinia 68 g/pv, toinen 125 g/pv. Tutkimus osoitti, että enemmän proteiinia nauttineet pudottivat painoa enemmän, heidän veren rasva-arvonsa olivat paremmat ja he kokivat olleensa kylläisiä aterioituaan.
Sondike SB, Copperman N, Jacobson MS. Division on Adolescent Medicine, Schneider Children's Hospital, New Hyde Park, New York, USA. Effects of a low-carbohydrate diet on weight loss and cardiovascular risk factor in overweight adolescents. J Pediatr. 2003 Mar;142(3):253-8.
Kaksitoista viikkoa kestäneessä tutkimuksessa 16 nuorta aikuista noudatti vähähiilihydraattista eli 20 g/p sisältävää ruokavaliota kaksi viikkoa, minkä jälkeen hiilihydraattien määrää nostettiin 40 g/pv kymmeneksi viikoksi, rajoittamatta muita ravintoaineita. Kontrolliryhmän, 14 nuorta aikuista, ruokavalion rasvat rajoitettiin 30 %:iin. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet pudottivat painoa keskimäärin 9.9 – 9.3 kg, vähärasvaista noudattaneet 4.9 – 4.1 kg. Kumpikaan ruokavalio ei vaikuttanut haitallisesti veren lipideihin. Tutkijat tulevat päätelmään, että vähähiilihydraattinen ruokavalio näyttää olevan tehokas lyhytaikainen painonpudotuskeino nuorilla aikuisilla.
Willett, WC, Leibel RL. Department of Epidemiology, Harvard School of Public Health, Boston, Massachusetts, USA. Dietary fat is not a major determinant of body fat. American Journal of Medicine, 2002 Dec 30;113 Suppl 9B:47S-59S.
Ravinnon rasvojen on oletettu vaikuttavan rasvan kerääntymiseen kehoon. Kuitenkin satunnaistetuista, vuoden tai sitä vähemmän kestäneistä tutkimuksista käy ilmi, että rasvamäärällä, joka vaihtelee 18 – 40 %:n välillä, ei ole tuskin ollenkaan vaikutusta kehon rasvamäärään. Tutkijat tulevat päätelmään, että viimeisten 20 vuoden aikana ravinnon rasvamäärän vähentyessä Yhdysvalloissa ylipainoisten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Runsasrasvainen ruokavalio ei niin ollen näytä olevan ensisijainen syy kehon liialliseen rasvaan, eikä rasvan vähentäminen ruokavaliossa ole siihen ratkaisu.
Meckling KA, Gauthier M, Grubb R, Sanford J. Department of Human Biology and Nutritional Sciences, University of Guelph, Guelph, Ontario, Canada. Effects of a hypocaloric, low-carbohydrate diet on weight loss, blood lipids, blood pressure, glucose tolerance, and body composition in free-living overweight women. Can J Physiol Pharmacol 2002 Nov;80(11):1095-105.
Kahdeksan viikkoa kestäneessä tutkimuksessa 20 ylipainoista naista vähensi ruokavaliossaan päivittäisen hiilihydraattimäärän 232 grammasta 71 grammaan, kalorimäärän ollessa 5740 kilojoulea. Keskimääräinen painonpudotus oli 5 kg, josta 4 kg oli rasvaa. Koehenkilöiden verenpaine laski, veren kokonais- ja LDL-kolesteroli ja triglyseridit laskivat HDL-kolesterolin pysyessä samana. Tutkijat tulevat päätelmään, että vähäkalorinen ruokavalio, muuttamatta proteiinin ja rasvan kulutusta, mutta rajoitettaessa hiilihydraattien määrä 70 grammaan tai sitä vähempään, edistää kohtuullisesti ylipainoisten naisten painonpudotusta ja vaikuttaa edullisesti kehon rakenteeseen, verenpaineeseen ja veren lipideihin vaikuttamatta glukoosinsietokykyyn.
Volek JS, Sharman MJ, Love DM, Avery NG, Gomez AL, Scheett TP, Kraemer WJ. Human Performance Laboratory, Department of Kinesiology, University of Connecticut, Storrs, Connecticut, USA. Body composition and hormonal responses to a carbohydrate-restricted diet. Metabolism, 2002 Jul; 51(7):864-70.
Tutkimuksessa kahdentoista terveen, normaalipainoisen miehen ryhmä vaihtoi kuudeksi viikoksi ruokavalionsa tavanomaisen hiilihydraattimäärän, 48 %:sta 8 %:iin, kalorimäärää rajoittamatta. Tulokset osoittivat kehon rasvan määrän vähentyneen, lihasmassan lisääntyneen ja veren seerumin insuliinin laskeneen huomattavasti. Tutkijat tulevat päätelmään, että noin 70 % kehon rasvan vähenemisestä johtuu veren seerumin insuliinin alenemisesta.
McManus K, Antinoro L, Sacks F. Department of Nutrition, Brigham and Women's Hospital and Harvard Medical School, Boston, Massachusetts, USA. A randomized controlled trial of a moderat-fat, low-energy diet compared with a low fat, low-energy diet for weight loss in overweight adults. Int J Obes Relat Metab Disord 2001 Oct;25(10):1503-11.
Kahdeksantoista kuukautta kestäneen, 101 koehenkilöä käsittäneen tutkimuksen tulokset osoittavat, että kohtuullisesti rasvaa eli 35 % ravinnon energiasta nauttineet pudottivat painoaan keskimäärin 4,1 kg, vyötärön ympäryksen pienentyessä 6,9 cm, kun taas vähän rasvaa eli 20 % ravinnon energiasta nauttineiden paino putosi keskimäärin noin 2,9 kg, ja vyötärönympärys pieneni 2,6 cm. Vähärasvaisella ruokavaliolla olleista vain 20 % noudatti dieettiä loppuun saakka, kohtuullisesti rasvaa nauttineista vastaava luku oli 54 %. Tutkijoiden päätelmäksi tulee, että kohtuullisesti rasvaa sisältävä, Välimeren maiden ruokavaliota mukaileva, energiamäärältään rajoitettu ruokavalio tarjoaa vaihtoehdon vähärasvaiselle ruokavaliolle.
Skov, AR, Toubro S, Ronn B, Holm L, Astrup A. Research Department of Human Nutrition, The Royal Veterinary and Agricultural University, Copenhagen, Denmark. Randomized trial on protein vs. carbohydrate in ad libitum fat reduced diet for the treatment of obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 1999 May; 23(5):528-36.
Kuusi kuukautta kestäneessä tutkimuksessa 65 ylipainoista koehenkilöä jaettiin kolmeen ryhmään: 25 henkilöä noudatti runsashiilihydraattista (proteiinia 12 %), 25 henkilöä runsasproteiinista (proteiinia 25 %) ruokavaliota, viidentoista muodostaessa kontrolliryhmän. Päivittäistä kalorimäärää ei rajoitettu, mutta rasvojen määrä rajoitettiin 30 %:iin päivittäisestä kokonaisenergiasta. Runsasproteiinista ruokavaliota noudattanut ryhmä pudotti painoa keskimäärin 8,9 kg, josta rasvaa oli 7,6 kg, ja runsashiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet pudottivat painoa keskimäärin 5,1 kg, josta oli rasvaa 4,3 kg. Kontrolliryhmän painossa ei ollut muutoksia. Tutkimus osoittaa, että hiilihydraattien korvaaminen proteiinilla noudatettaessa ruokavaliota, jossa rajoitetaan rasvoja ja hiilihydraatteja, mutta ei kaloreita, auttaa saavuttamaan merkittäviä tuloksia painonhallinnassa.
Baba NH, Sawaya D, Torbay N, Habbal Z, Azar S, Hashim SA. Department of Food Technology and Nutrition and the Division of Endocrinology, American University of Beirut, Beirut, Lebanon. High protein vs high carbohydrate hypoenergetic diet for the treatment of obese hyperinsulinemic subjects. Int J Obes Relat Metab Disord 1999 Nov;23(11):1202-6.
Tutkimuksen tarkoituksena oli testata olettamusta, jonka mukaan hyperinsulinemiset, ylipainoiset henkilöt reagoivat runsasproteiiniseen dieettiin eri lailla kuin runsashiilihydraattiseen, päivittäisen kalorimäärän ollessa sama eli jokaisella 80 % vähemmän kuin hänen perusaineenvaihduntansa edellyttämä. Tutkimus käsitti 13 miestä. Runsasproteiinissa ruokavaliossa proteiinimäärä oli 45 %, hiilihydraattimäärä 25 %, ja rasvamäärä 30 %, ja runsashiilihydraattisessa proteiinimäärä oli 12 %, hiilihydraattimäärä 58 % ja rasvamäärä 30 %. Tutkimus osoitti, että runsasproteiinista ruokavaliota noudattaneet pudottivat painoa huomattavasti enemmän, paastoinsuliini väheni molemmissa ryhmissä, mutta saavutti normaalin arvon vain runsasproteiinista ruokavaliota noudattaneessa ryhmässä. Tutkijat tulevat päätelmään, että vähähiilihydraattinen, runsasproteiininen ruokavalio saattaa olla suositeltavin hyperinsulinemisten ylipainoisten henkilöiden painohallinnassa.
Weight-loss with low or high carbohydrate diet? Int J Obes Relat Metab Disord 1996 Dec;20(12):1067-72. Golay A, Eigenheer C, Morel Y, Kujawski P., Lehmann T, de Tonnac N. Department of Internal Medicine, University Hospital Geneva, Switzerland.
Kaksitoista viikkoa kestäneessä tutkimuksessa, johon osallistui 68 koehenkilöä ja joiden ruokavalion päivittäinen kalorimäärä oli 1200 kcal, jaettiin vähähiilihydraattista (25 %) ja runsashiilihydraattista (45 %) ruokavaliota noudattavaan ryhmään. Keskimääräinen painonpudotus oli suurin piirtein sama, mutta vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneiden verensokeri/insuliinisuhde ja triglyseridiarvot paranivat enemmän kuin runsashiilihydraattista ruokavaliota noudattaneiden.
Weight reduction with a high protein, low carbohydrate, calorie-restricted diet: effect on blood pressure, glucose and insulin levels. Neth J Med 1989 Dec;35(5-6):295-302. Nobels F, van Gaal L, de Leeuw I.
Kuusi kuukautta kestäneeseen tutkimukseen osallistui 215 ylipainoista koehenkilöä, joista 113 noudatti runsasproteiinista, vähähiilihydraattista vähäkalorista ruokavaliota ja pudottivat painoa keskimäärin 10 – 17 kiloa. Tutkimustulokset osoittivat, että samalla koehenkilöiden verenpaine, verensokeri ja insuliini laskivat.
Baron JA, Schori A, Crow B, Carter R, Mann JL. A randomized controlled trial of low carbohydrate and low fat/high fiber diets for weight loss. American Journal of Public Health, 1986 Nov;76(11):1293-6.
Kolme kuukautta kestäneessä tutkimuksessa 135 koehenkilöä, kaikki 1000 kcal:n dieetillä, jaettiin kahteen ryhmään, joista vähähiilihydraattista, vähäkuituista ruokavaliota noudattaneet pudottivat painoa enemmän eli keskimäärin 5 kg kuin enemmän hiilihydraatteja ja enemmän kuitua nauttineet, joiden painonpudotus oli keskimäärin 3,7 kg. Ero oli huomattavin alle 40-vuotiaiden naisten keskuudessa. Tutkijat tulevat päätelmään, että kuidun hyötyä painonpudotuksessa on saatettu yliarvioida.
Rabast U, Schonborn J, Kasper H. Dietetic treatment of obesity with low and high-carbohydrate diets: comparative studies and clinical results. International Journal of Obesity, 1979;3(3):201-11.
Vertailevissa tutkimuksissa, joissa ylipainoiset koehenkilöt, kaikkiaan 117 henkilöä, noudattivat 1000 kcal/pv ruokavaliota, vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet pudottivat painoa enemmän, eli keskimääärin 14 kg, ja runsashiilihydraattista noudattaneet keskimäärin 9.8 kg. Jos kalorimäärä oli 1900 kcal/pv, eroa ryhmien välillä ei ollut.
Rabast U, Kasper H, Schonborn J. Comparative studies in obese subjects fed carbohydrate-restricted and high carbohydrate 1000-calorie formula diets. Nutr Metab 1978;22(5):269-77.
Tutkimukseen osallistuneista, 1000 kcal/pv ruokavaliolla olevista 45 koehenkilöstä, jaettuina runsashiilihydraattista, suhteellisen vähärasvaista ja vähähiilihydraattista, suhteellisen runsasrasvaista ruokavaliota noudattaviin ryhmiin, vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet pudottivat 30 päivässä painoa huomattavasti enemmän kuin runsashiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet.
tosin pitäisi lukea tutkimukset originaaleina eikä luottaa kenties tarkoitushakuisiin suomennoksiin. Lähdekin puuttui kuten tavallista.
Tutk. 1: Vain 63 hlöä, ja lopputulos se mikä tiedettiin: vain aluksi tulokset ovat hyviä. HDL laskee, sitä ei kukaan kiistä, mutta joillakin LDL voi nousta ja kokonais-kol.
Tutk. 2: Samat sanat.
Tutk. 3: Pieni otos, edelleen. Vain naisia.
Tutk. 4: Lyhyt seuranta-aika (10 vk).
Tutk. 5: 30 nuorta, 12 vk.
Tutk. 6: Ei tue vhh:ta mitenkään. Rasvansyönnin yläraja 40 %.
Tutk. 7: 8 vk, 20 naista.
Tutk. 8: 12 miestä, 6 vk.
Tutk. 9: Kohtalainen otos ja seuranta-aika. Tulos: Välimeren dieetti on hyväksi. Ei siis vhh.
Tutk. 10: Pienehkö otos, lyhyehkö seuranta-aika.
Tutk. 11: 13 miestä, aikaa ei kerrota. Runsasproteiininen oli heille hyväksi seuranta-aikana, rasvaa 30 %.
Tutk. 12: 12 vk, pienehkö ryhmä. Painonpudotus sama, kol-arvot (olikos niillä UR:n mukaan väliäkään?) kohenivat vhh-laisilla.
Tutk. 13: Verrokkiryhmän tiedot puuttuvat.
Tutk. 14: Kolme kk kestoltaan, vhh:n eduksi. Alle 40-vuotiailla naisilla (joita otokseen ei hirveästi liene mahtunut).
Tutk. 15: Perustuu kalorivajeeseen, yli 1900 kcal dieetillä vhh ja runsashh olivat samanarvoisia vaikutuksiltaan painoon.
Tutk. 16: 30 pv, 45 henkeä kolmeen eri ryhmään jaoteltuina.
Olisi mielenkiintoista lukea myös itse tutkimukset, jos olisi aikaa. Varsinkin ne osuudet, joissa tutkijat olivat kamalan ihmeissään ja hämmästyneitä :).
Summaan: Lyhytaikaisia, pieniin otoksiin perustuvia, eikä läheskään kaikissa tapauksissa vhh:n ylivoimaisuutta osoittavia tutkimuksia, jos ollenkaan vhh:ta käsittelivät.
Muutama viikko sitten jotain amerikkalaistutkimusta joka oli tehty tuhansilla naisilla.
Kuinka voit nyt uskoa tuohon. Oliko lopputulos kenties mieleisempi.
Sontoo ja paljon
päinvastaisista tutkimuksista. Eli virallisen, luotettavaksi todetun laitoksen tutkimuksista joissa todettaisiin VHHn olevan pitkällä aikavälillä terveydelle haitallista.
Muttu tuntuu vain löytyvän tutkimuksia joissa todetaan muutamien viikkojen tai kuukausien VHHn olevan ihmiselle turvallista.
vielä tiedä, että atkinsin dietti on ollut jo 30 v tiedossa ja ketoosikin niin luonnollista että? Eli ne ei voi olla vaarallisia, musta ainakin tuntuu siltä.
Mutta nyttenhän ei ollut kyse itsestään selvyyksistä vaan tutkimuksista.