Olen 19-vuotias nainen ja en ole tehnyt elämässäni päivääkään palkallista työtä, minä siis Opiskelen vielä (kirjoitan juuri yliooppilaaksi). Minulla ei ole selviä suunnitelmia tulevaisuudn jälkeen eli en tiedä yhtään mitä tekisin lukion jälkeen. Kaikki ihmissuhteeni liittyvät ikätovereihini (lukuunottamatta perhettä). Asun vanhempieni luona.Vaikka itse sanonkin olen pieni ja suloinen.
Mies, johon tutustuin äskettäin, on 25-vuotias. Työelämässä menestynyt, tietää tarkalleen mitä haluaa ja sanoi että enää puuttuu hyvä vaimo. Omistaa omakotitalon ja on muutenkin suht rikas. Pitkä ja hyvännäköinen (=sellaien mistä olen haaveillut).
Mies tuli juttelemaan minulle. Ja juttelumme venyi ja venyi ja minulla oli oikein mukavaa. Ihastun harvoin. Mies pyysi numeroani ja nyt hän on soitellut ja lähettänyt viestiä, mutta minä en USKALLA tavata häntä, sillä kun mietin edellä mainuttuja faktoja, en nää meillä mitään yhteistä pohjaa. Vaikka viime näkemällä ei ollut ongelmia puhua niistä näistä niin suhde kuulostaa pelottavalta. ESim. tuo "vaimo"-sana pelottaa, olenhan vasta 18. enkä voi edes uskoa että hän todella haluaisi vaimokseen tällaisen ihmisen, jolla ei ole mitään määränpäätä. silti en voi sallia, että aijon heittää näin hyvän tilaisuuden hukkaan... pitäsikö meidän tavata vielä?
Kiitos niille, jotka kertovat mielipiteensä.
Mies, johon tutustuin äskettäin, on 25-vuotias. Työelämässä menestynyt, tietää tarkalleen mitä haluaa ja sanoi että enää puuttuu hyvä vaimo. Omistaa omakotitalon ja on muutenkin suht rikas. Pitkä ja hyvännäköinen (=sellaien mistä olen haaveillut).
Mies tuli juttelemaan minulle. Ja juttelumme venyi ja venyi ja minulla oli oikein mukavaa. Ihastun harvoin. Mies pyysi numeroani ja nyt hän on soitellut ja lähettänyt viestiä, mutta minä en USKALLA tavata häntä, sillä kun mietin edellä mainuttuja faktoja, en nää meillä mitään yhteistä pohjaa. Vaikka viime näkemällä ei ollut ongelmia puhua niistä näistä niin suhde kuulostaa pelottavalta. ESim. tuo "vaimo"-sana pelottaa, olenhan vasta 18. enkä voi edes uskoa että hän todella haluaisi vaimokseen tällaisen ihmisen, jolla ei ole mitään määränpäätä. silti en voi sallia, että aijon heittää näin hyvän tilaisuuden hukkaan... pitäsikö meidän tavata vielä?
Kiitos niille, jotka kertovat mielipiteensä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
olet 18 vai 19? no samapa se. kai sitä voi kahville mennä. itselläni ja iehelläni ikäeroa 9 vuotta ja hyvin toimii. tosin emme olleet noin nuoria, kun tapasimme.
Kannattaa varmaan ottaa heti alkuun selville, minkälaiset odotukset miehellä on "vaimon" suhteen. Ettei käy niin, että olet suhteessa neljän seinän sisällä muutaman vuoden, homma loppuu ja huomaatkin että olet yksin ilman ammattia ja työkokemusta.
tuntemuksiisi. On ihan ok olla peloissaan, jos siltä tuntuu.
Tosin rikas, työssäänmenestynyt omakotitalon omistaja herättää heti pari kysymystä: Onko se eronnut? Onko sillä mahd. lapsia? Jos se asuu yksin itse rakentamaansa omakotitaloa ei rikkaasta perheestä tms, niin tyyppi on enemmänkin velkainen kuin rikas.
jos kaikki on velaksi hankittua
Mitä itse elämältä odotat?
Yhteinen taival muutamaa vuotta vanhemman kanssa voi onnistuakin, ellei se estä sinua toteuttamasta omaa elämääsi.
Opiskelusta ja urasta ei kannata luopua, kyllä se määränpää löytyy sinullekin...