Laitoin saman viestin myös "Järki ja tunteet" -palstalle, mutta ajttelinkin, että täällä sitä enempi voisi olla näitä "Exäexperttejä"...joten tässä mun story:
Erottiin vuosi sitten (exä jätti minut yhtäkkiä ilman ennakkovaroituksia), yhdessä oltiin 9 vuotta. Koko ensimmäisen vuoden exä ei suostunut puhumaan suhteestamme, tunteistaan eikä mistään sanaakaan, vaan raivoistui silmittömästi, jos vähänkin yritin ottaa asian puheeksi. Keskustelua olisin kaivannut, koska en osannut lainkaan aavistella eroa tai sitä, että exäni rakkaus olikin kuollutta. Kaikki vaikutti päinvastaiselle.
Nyt vuosi jälkeen eron, exä (mies, n. 30v) on alkanut pikkuhiljaa lähestymään minua ja ollaan saatu jonkinlaisia keskusteluja aikaiseksi. Kertoo, että hänellä valtavat tunnekuori päällä, eikä halua "ainakaan 10 vuoteen kenenkään kanssa sitoutua". Kun kysyn onko hänellä minua kohtaan tunteita, vaihtelee se mielipide päivittäin, joskus jopa saman keskutelunkin aikana. Hän yleensä sanoo, että joku "perusvälitys" on, mutta ei sen enempää, että mitä se tarkoittaa....minulle tuo nyt tarkoittaa lähinnä sellaista yleispätevää välittämistä, ei nyt muuta. Toisaalta hän sanoo, etteä enempikin on, mutta ei tiedä mitä. Joskus hän taas raivoaa ja sanoo, ettei mitään tunnetta ole ja ehkä seuraavana päivänä hän tuntee jotain minua kohtaan "historiamme" takia.....ota siitä sitten selvää...ja jos alan vähänkin "tenttaamaan", menettää hän malttinsa ja alkaa raivota. Itse myönsi juuri tänään, että koska häntä "v...tuttaa" niin tunnetta on ja se varmasti pitää paikkansa.
Itse haikailen häntä edelleen takaisin ja rakastan häntä yli kaiken. Haluaisin vain tietää,
että tunteeko hän minua kohtaa oikeasti jotain vai onko se vain luonnollista välittämistä, mitä varmasti suurin osa kokee exiään kohtaan lopun elämäänsä..? Enempi en viitsi enää tentata ja hänkin on luvannut funtsata tunteitaan.
Mitä mieltä olette....? En edes tiedä, mitä teiltä lukijoilta kysyisin, mutta miltä teistä tilanne kuulostaa näin äkkiseltään? Kaikki asialliset kommentit ovat tervetulleita.
Erottiin vuosi sitten (exä jätti minut yhtäkkiä ilman ennakkovaroituksia), yhdessä oltiin 9 vuotta. Koko ensimmäisen vuoden exä ei suostunut puhumaan suhteestamme, tunteistaan eikä mistään sanaakaan, vaan raivoistui silmittömästi, jos vähänkin yritin ottaa asian puheeksi. Keskustelua olisin kaivannut, koska en osannut lainkaan aavistella eroa tai sitä, että exäni rakkaus olikin kuollutta. Kaikki vaikutti päinvastaiselle.
Nyt vuosi jälkeen eron, exä (mies, n. 30v) on alkanut pikkuhiljaa lähestymään minua ja ollaan saatu jonkinlaisia keskusteluja aikaiseksi. Kertoo, että hänellä valtavat tunnekuori päällä, eikä halua "ainakaan 10 vuoteen kenenkään kanssa sitoutua". Kun kysyn onko hänellä minua kohtaan tunteita, vaihtelee se mielipide päivittäin, joskus jopa saman keskutelunkin aikana. Hän yleensä sanoo, että joku "perusvälitys" on, mutta ei sen enempää, että mitä se tarkoittaa....minulle tuo nyt tarkoittaa lähinnä sellaista yleispätevää välittämistä, ei nyt muuta. Toisaalta hän sanoo, etteä enempikin on, mutta ei tiedä mitä. Joskus hän taas raivoaa ja sanoo, ettei mitään tunnetta ole ja ehkä seuraavana päivänä hän tuntee jotain minua kohtaan "historiamme" takia.....ota siitä sitten selvää...ja jos alan vähänkin "tenttaamaan", menettää hän malttinsa ja alkaa raivota. Itse myönsi juuri tänään, että koska häntä "v...tuttaa" niin tunnetta on ja se varmasti pitää paikkansa.
Itse haikailen häntä edelleen takaisin ja rakastan häntä yli kaiken. Haluaisin vain tietää,
että tunteeko hän minua kohtaa oikeasti jotain vai onko se vain luonnollista välittämistä, mitä varmasti suurin osa kokee exiään kohtaan lopun elämäänsä..? Enempi en viitsi enää tentata ja hänkin on luvannut funtsata tunteitaan.
Mitä mieltä olette....? En edes tiedä, mitä teiltä lukijoilta kysyisin, mutta miltä teistä tilanne kuulostaa näin äkkiseltään? Kaikki asialliset kommentit ovat tervetulleita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.