sanoin itseni irti työpaikastani jossa olin yli 35 vuotta.
Järki ja työkaverit sanoivat että hullu mikä hullu.
Tämän askeleen ottaminen oli kuin olisi mennyt uudelleen naimisiin, siinähän myös järki ja tunne taistelee keskenään.
Joitakin ratkaisuja ei vaan voi pelkällä järjellä tehdä.
Talouteni on jonkinlaisessa kunnossa. Olen pannut sukanvarteen vuosien saatossa muutamia kymppitonneja, jotka ovat säästyneet käymättä jääneistä kapakkareissuista, ostamatta jääneistä perjantaipulloista, mäyräkoirista ja tupakasta.
Tietysti eläkekertymäni huononee aika tavalla, koska juuri nythän sitä eläkettä juuri parhaiten alkaisi kertymään. Ihmisistä työpaikoilla on tehty sellaisia uhkapelin pelaajia; kuka kauemmin jaksaa olla töissä, sen parempi eläke.
Valitettavasti vain monen kohdalle koituu noutaja ennenkuin leppoisat eläkepäivät alkavat.
Kun nyt olen jo yli viisikymppinen, on mielestäni järkevää satsata itseensä. Haluaisin alkaa nyt tekemään niitä juttuja, joita olen aina haaveillut tekeväni sitten kun jään eläkkeelle, kuten esim. katiskoiden ja linnunpönttöjen teko, kasvihuoneen ja puutarhanhoito, vanhojen mopedien rassuu, talon kunnostus, lastenlapsien kanssa puuhaileminen, ystävien- ja sukulaisten tapaaminen, ja tietysti matkailu yms. tämäntapaista
Mutta kun olen realisti, niin tajuan että monelle tuo eläkeikä, 65v. on niin korkea, että silloin saattaa jo sairastella ja kuntokin olla heikko, että eipä sitä mitään juuri jaksakaan tehdä.
On tietysti poikkeuksia; jotkuthan vielä 80-kymppisenä ovat vetreitä ja voimissaan. Itse olen senverran pessimisti, että haluan aloittaa vapaani nyt.
Tämän muutaman viikon kokemus on jo ollut mahtavaa aikaa. Aamuisin olen herännyt vasta kahdeksan paikkeilla, lämmittänyt kaakeliuunia, ja istuskellut keinutuolissa tulen loimussa, olen seuraillut lintulaudan elämää, katsellut mm-kisoja telkusta, ja tämän tapaisia juttuja.
Eihän tuo tietysti kuulosta ulkopuolisen korvissa juuri miltään, mutta olen itse nauttinut siitä, kun ei ole tarvinnut joka aamu lähteä ajamaan työpaikalle ruuhkaliikenteeseen, ja tuo nykyisin hyvin kiireinen ja pakkotahtinen työpäivä on historiaa.
nyt se on ohi !!!
28
1866
Vastaukset
- yli 35v
samassa paikassa?kertoisitko ammattisi?
- aloittaja.
työuraa kertyi 39v 7kk.
Silloin kauan sitten mentiin töihin heti kun kansa-keskikoulu loppui. Aloitin työnteon kesäkuussa 1967, 16-vuotiaana, joten kyllä sitä siitä kertyy.
Olin ekana tsupparina kauppaliikkeessä, ja sitten 1.1.1968 siirryin ison yrityksen palvelukseen, joka antoi toimeentulon näihin päiviin saakka.
- Käpytikka
Monilla ei vaan ole varaa samanlaiseen päätökseen. Olisin ihan kateellinen, jos en itse jo olisi ollut kotona yli kaksi vuotta. Tosin sairauden takia. Mulle kävi just niin, että sairastuin ennen eläkepäiviä, tosin siihen olisi vielä aikaa ja ehkä vielä "pääsen" takaisin töihin. Mullekin työvuosia on kertynyt suunnilleen saman verran. Kyllä jokaisen pitäisi voida itse saada päättää sen milloin haluaa työnteon lopettaa. Toisaalta itsehän me valintamme teen. Tuleehan sitä vähemmälläkin toimeen. Harrastuksesi tuntuu mielenkiintoiselta. Varmasti tulet nauttimaan elämästä enemmän, kun on aikaa tehdä sitä mitä on aina halunnt.
Hyviä jatkoa vaan. - Arminda
Onneksi olkoon! Uskon että olet tehnyt oikean ratkaisun, ei se raha aina tärkeintä ole, vaan se aika jonka oikeastaan olet uskaltanut "ostaa" jäämällä aikaisemmin eläkkeelle. Nauti ilolla ansaidusta vapaastasi ja lähimmäisistäsi.
Meillä on tehty samanlainen suunnitelma, ensi vuoden aluusa alkavat harrastuksien täyttämät vapaat. Lykkyä tykö. - tinnun
ihan kivajuttu, aika radikaalia, ei noilla muutamalla kympillä pitkälle potkita, mutta ainahan voi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon, alkaa työttömyyskorvaukset juoksemaan, pienilisä se on, mutta niinhän on menosikin..
Minä olisin jatkanut työhistoriaa vielä, mutta olkapää sanoi itsensä irti ja JOUDUIN työkyvyttömyyseläkkeelle..
Onnea vaan sinulle, ja boonukset kelle ne kuuluu..- juoksemaan"
.
Aloittajalle hyviä lomapäiviä.
"ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon,.."
Täällä vaan on tyyli se että pistävät kaikki alle 57V työllisyyskurssille.
Kun pitää saada näyttään että noista aikuiskoulutuskeskuksista on jotain hyötyä/tarvetta.
Ja onhan niissä hyväpalkkaisia nuoria insinöörejä opettajina.
- ratkaisu,
on omasi ,eika siihen ole kenellakaan sanomista.
mielestani teit aivan oikean ratkaisun.
itsekun alan lahestya 60.rajapyykkia,ja firmalla kun nayttaa olevan varhaiselakkeet tulossa,niin ei muuta kuin 'menoksi'vaan.ajattelen itselleni.
ja kun monet tietamani henkilot ovat sinnitelleet tuonne 65.saakka ja kohta tuon perasta ovat kick the bucket...tai sairastuneet pysyvasti,niin en ajattele jaada tuota odottamaan--niin onnea viela
l-h - meinaan
nuorten työttömyys on laajaa. Monien muidenkin esim. toimistotöissä olevien, hyvintoimeentulevien yli 55 v naisten pitäisi antaa tietä nuorille tradenomeille. Julkisen sektorin olisi näytettävä esimerkkiä ja palkattava nuoria vakituisiin tehtäviin. Mutta sitä toimenpidettä saadaan odottaa kunnes suuret ikäpolvet siirtyvät laumoittain eläkkeelle. Yli 50 v työntekijät valitettavasti ovat luutuneita. Mutta kaikilla ei taloudellisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin viedä nuorilta työpaikkoja.
- Anskuliini
Häh?!
Olen 58 vuotias ja minua todella tarvitaan työpaikalla.
Työkaverini ovat 23-30 vuotiaita tradenomeja ja usein hakevat tukea kokemuksestani, pelkäävät kuinka pärjäävät kun olen lomalla.
Voi olla että ruumiillisessa työssä ei enää 60 vuotiaana pärjää, mutta toimistotyössä ei ole mitään ikärajaa.
- Noin tein minäkin
Vähän alle kuuskymppisenä.
Laskin että pärjään vähemmälläkin.
Aloin väsyä työelämän oravanpyörässä.
On oma asunto, mökki eikä velkaa, rahaakin on jonkinverran säästössä.
Jos ei nyt niin koska sitten, mitä rahalla tekee, ei se ole yhtään mitään jos sitä ei käytä.
En ole katunut hetkeäkään, kun ihmiset ymmärtäisivät että aikamme täällä on niin rajallinen.
Kuolinvuoteella moni katuu eniten niitä asioita jotka on jättänyt tekemättä vaikka olisi halunnut. - Angel of The morning
Hienoa, että rohkeutta löytyi. Olo on varmaan kuin olisi päässyt pois "vankilasta". Muuttuiko joku asia töissä vai miksi näin pitkän työrupeaman jälkeen sanoit itsesi irti ? Välillä tuntuu, ettei työelämässä ole mitään järkeä. Tekis mieli tehdä juuri niin kuin sinä. Se lopullinen piste i:n päältä vielä puuttuu. Karenssihan siitä pätkähtäisi ja säästöt hupenisi mutta vapaus olisi.
Tuossa edellä Angel of The morning kysyi:
Kyllä työtahti on kiristynyt huomattavasti jos mietin vaikka viimeistä 20 vuotta.
Lähes tuplamäärä suoritteita täytyi tehdä samassa ajassa.
Tietysti työmenetelmätkin ovat kehittyneet sinä aikana.
Työpaikkani sai nuori 22:n rouva, jolla oli pieni lapsi. Varmasti se merkitsi hänen elämässään suurta askelta eteenpäin. Nyt hänen perheensä saa vakituisen toimeentulon, ja he voivat alkaa suunnitella sitä kaikkea, mitä nuoret elämässään toivovat; kenties oma asunto, lapselle turvattu elämä, ehkä toinenkin lapsi, uudempi auto, ulkomaanmatka jne. tätä rataa.
Näinhän se omassa elämässänikin silloin kauan sitten moni toive toteutui, kun oli turvattu työpaikka.
Ehkä myös itse olen muuttunut. Vaikka olen fyysisesti melko hyvässä kunnossa, on ajatusmaailmani muuttunut jonkin verran.
Nyt sitä osaa iloita pienemmistä asioista, enää ei tarvitse kurkottaa kuuseen, sitä on ikäänkuin löytänyt oman paikkansa.
Kuten tuolla aiemmin mainitsin tuon puutarhan hoidon.
Kyllä on kiva laittaa juuri näinä aikoina tomaatinsiemeniä purkkeihin kasvamaan. Olen ottanut niitä talteen viimevuoden sadosta, koska sain silloin aivan mahtavia kirsikkatomaatteja.
Kyllä niitä oli makoisa popsia kasvihuoneesta suoraan suuhun.
Nyt toivon onnistuvani kasvattamaan aivan yhtä makeita kuin nuo edellisen vuoden olivat.
Toinen pieni asia, mutta mielenkiintoinen, on tuo lintulauta, ja sen elämän seuraaminen. Olen pitänyt koko talven siellä evästä tinteille ja muille satunnaisille vieraille. Tuossa ruokapöydässä itsekin syöden tai kahvia juoden on kiva katsella näiden siivekkäiden ruokailua, ja nyt jo iloseksi muuttuvaa `kevättä rinnassa` kisailua. Tässä saa halvalla (siemenien osto) ohjelmaa koko talveksi.
Elämä on laiffii, niinkuin tuo Matti on tuo suuren viisauden sanonut.
Jokaisen on mielestäni löydettävä ne `omat jutut`, joilla tuntee olevansa tasapainossa.
Ja lopuksi: HYVÄ SUOMEN TYTÖT, KULTAA VIESTISSÄ!!!roen kirjoitti:
Tuossa edellä Angel of The morning kysyi:
Kyllä työtahti on kiristynyt huomattavasti jos mietin vaikka viimeistä 20 vuotta.
Lähes tuplamäärä suoritteita täytyi tehdä samassa ajassa.
Tietysti työmenetelmätkin ovat kehittyneet sinä aikana.
Työpaikkani sai nuori 22:n rouva, jolla oli pieni lapsi. Varmasti se merkitsi hänen elämässään suurta askelta eteenpäin. Nyt hänen perheensä saa vakituisen toimeentulon, ja he voivat alkaa suunnitella sitä kaikkea, mitä nuoret elämässään toivovat; kenties oma asunto, lapselle turvattu elämä, ehkä toinenkin lapsi, uudempi auto, ulkomaanmatka jne. tätä rataa.
Näinhän se omassa elämässänikin silloin kauan sitten moni toive toteutui, kun oli turvattu työpaikka.
Ehkä myös itse olen muuttunut. Vaikka olen fyysisesti melko hyvässä kunnossa, on ajatusmaailmani muuttunut jonkin verran.
Nyt sitä osaa iloita pienemmistä asioista, enää ei tarvitse kurkottaa kuuseen, sitä on ikäänkuin löytänyt oman paikkansa.
Kuten tuolla aiemmin mainitsin tuon puutarhan hoidon.
Kyllä on kiva laittaa juuri näinä aikoina tomaatinsiemeniä purkkeihin kasvamaan. Olen ottanut niitä talteen viimevuoden sadosta, koska sain silloin aivan mahtavia kirsikkatomaatteja.
Kyllä niitä oli makoisa popsia kasvihuoneesta suoraan suuhun.
Nyt toivon onnistuvani kasvattamaan aivan yhtä makeita kuin nuo edellisen vuoden olivat.
Toinen pieni asia, mutta mielenkiintoinen, on tuo lintulauta, ja sen elämän seuraaminen. Olen pitänyt koko talven siellä evästä tinteille ja muille satunnaisille vieraille. Tuossa ruokapöydässä itsekin syöden tai kahvia juoden on kiva katsella näiden siivekkäiden ruokailua, ja nyt jo iloseksi muuttuvaa `kevättä rinnassa` kisailua. Tässä saa halvalla (siemenien osto) ohjelmaa koko talveksi.
Elämä on laiffii, niinkuin tuo Matti on tuo suuren viisauden sanonut.
Jokaisen on mielestäni löydettävä ne `omat jutut`, joilla tuntee olevansa tasapainossa.
Ja lopuksi: HYVÄ SUOMEN TYTÖT, KULTAA VIESTISSÄ!!!Tuossa edellä kuvasin niitä pieniä asioita joista voin iloita. En nyt kuitenkaan ole ruvennut miksikään täysipäiväiseksi viherpiipittäjäksi, vaan kyllä muitakin suunnitelmia elämääni mahtuu.
Alkuvuodesta tein parinviikon matkan kaukoitään kunnon lomalle.
Ajatus on myös lähteä Ryanairin halpislennoilla tekemään jonkilainen interrail-matka tuonne Eurooppaan. Lentoentältä sitten vuokra-autoilla liikkuen eri kohteissa.
Nyt suunnittelen mitenkä nuo pienet säästöni sijoittaisin, jotta ne riittäisivät mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.
Näitä pieniä ja suurempiakin toiveita tässä nyt mielenkiinnolla nyt pyrin toteuttamaan.- Angel Of The Morning
roen kirjoitti:
Tuossa edellä kuvasin niitä pieniä asioita joista voin iloita. En nyt kuitenkaan ole ruvennut miksikään täysipäiväiseksi viherpiipittäjäksi, vaan kyllä muitakin suunnitelmia elämääni mahtuu.
Alkuvuodesta tein parinviikon matkan kaukoitään kunnon lomalle.
Ajatus on myös lähteä Ryanairin halpislennoilla tekemään jonkilainen interrail-matka tuonne Eurooppaan. Lentoentältä sitten vuokra-autoilla liikkuen eri kohteissa.
Nyt suunnittelen mitenkä nuo pienet säästöni sijoittaisin, jotta ne riittäisivät mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.
Näitä pieniä ja suurempiakin toiveita tässä nyt mielenkiinnolla nyt pyrin toteuttamaan.Joskus tuntuu, että työn kiireiltä ei kuule lintujen laulua eikä kerkeä rauhoittumaan viikonloppuna. Keväästä syksyyn ajetaan melkein joka viikonloppu mökille. Kun auton oven laittaa kiinni, hiljaisuuden melkein kuulee. Sunnuntaina askel alkaa jo hidastua...mutta sitten alkaa työrumba.
Intoa täynnä odottelen kevättä ja mökille pääsyä. Virveli ja Mepsit odottaa...
Tuosta työelämästä, eniten raivostuttaa se, että vaikka työn määrä tuplaantuu, työntekijät vaikka itkee ja tekee ennemmin kuin esittää vastalauseen: Ei käy !
- mikhaildenisov
myöhään tehty,niin kun vaimon vaihtaminenkin.Mä vaihdoin 6 v.sitten,silloin 36 vuotiaaseen!
- Angel Of The Morning
Varo sitä päivää kun nuorikkosi päättää vaihtaa sinut ikäiseensä.
- Juniperus
Angel Of The Morning kirjoitti:
Varo sitä päivää kun nuorikkosi päättää vaihtaa sinut ikäiseensä.
Viisitoista - kaksikymmentä vuotta nuorempaan naisetkin vaihtavat. He kun itse ovat "nuorekkaita".
- Angel Of The Morning
Juniperus kirjoitti:
Viisitoista - kaksikymmentä vuotta nuorempaan naisetkin vaihtavat. He kun itse ovat "nuorekkaita".
Löytyyhän niitä sellaisiakin ihmisiä jotka ottavat rikkaan ja vanhan jos on avuja.
- tinnun
Angel Of The Morning kirjoitti:
Löytyyhän niitä sellaisiakin ihmisiä jotka ottavat rikkaan ja vanhan jos on avuja.
säästöjä täytyy olla todella runsaasti, jos aikoo niillä pärjätä loppuelämän, kulut pienetkin juoksee kokoajan, olen melkovarma sittä, ettet hoida talouttasi ihan yksin, vaan sinulla on tukena ja turvana myös joku toinen ihminen..
Ehkä elättämässä tai odotat perintöä.. tinnun kirjoitti:
säästöjä täytyy olla todella runsaasti, jos aikoo niillä pärjätä loppuelämän, kulut pienetkin juoksee kokoajan, olen melkovarma sittä, ettet hoida talouttasi ihan yksin, vaan sinulla on tukena ja turvana myös joku toinen ihminen..
Ehkä elättämässä tai odotat perintöä..En ole yksin, vaan naimisissa, ja vaimo (edelleen se ensimmäinen) käy kyllä töissä.
Aina ei hänelläkään ole ollut työtä, ja kun lapset hän hoiti aikoinaan kotona, ei hänenkään tuleva eläkkeensä ole kovin suuri.
Kyllä tuolla vaimoni työtulolla kuitenkin on iso merkitys perheen taloudessa, ja se helpotti paljon tämän oman päätökseni teossa.
Ymmärrän tietysti, että jos elää yksin omassa taloudessa, niin silloin täytyy olla jokin ´ässä´ hihassa, jos meinaa selvitä taloudellisesti.
Alkaahan tuo eläke sitten aikoinaan juosta, joten enhän joudu aivan loppuelämäni elämään säästöilläni.
Toivottavasti noita vuosia on jäljellä niin paljon, että ennättäisi myös nauttia joskus tulevaisuudessa tuosta ansaitusta eläkkeestä.- Pirre*
Juniperus kirjoitti:
Viisitoista - kaksikymmentä vuotta nuorempaan naisetkin vaihtavat. He kun itse ovat "nuorekkaita".
kukkaa kai riesaksseen ota noin paljon nuorempaa; mie ainaka tahtoisi että minua alettaisiin miehenkin taholta mummottelemaan :/
- Kaupunkilainen
Olen vilpittömän kateellinen kaikille, joilla on varaa jättäytyä pois oravanpyörästä ennen virallista eläkeikää (ja huom! nyt en tarkoita niitä, jotka sairauden tai työttömyyden vuoksi JOUTUVAT jäämään pois työstä, vaan niitä, jotka tekevät sen omasta halustaan). Niin paljon mukavia asioita voisi tehdä, jos ei tarvitsisi käydä töissä, mutta kun on sen verran pienipalkkainen, ettei ilman palkkaa tai eläkettä tule toimeen, niin on pakko jaksaa vielä joitakin vuosia.
Uteliaana kyselen, millä elät, kun palkkaa ei enää tule? Jos sukanvarressa on "muutama kymppitonni" säästöjä, eivät ne riitä kuin muutamaksi vuodeksi (jos säästeliäästi elää, voisi ajatella kulutukseksi 1.000 €/kuukausi). Eläke - ja tässä tapauksessa vielä paljon pienempi kuin normaalisti - alkaa juosta vasta (yli?) kymmenen vuoden päästä. - Pirre*
puoliso tuumasi, vai tuumasitteko yhdessä?
- ~olennainen~
mutta en ole kateellinen, vaikka vielä teen töitä 7 vuotta ts. siihen asti kun täytän 65.
Voi olla että ennen sitä kuolen, mutta en tiedä parempaakaan tapaa viettää aikaa kun töissä.
Lomat ja vapaa-ajat tuntuu mahtavilta, silloin voi hyvällä omallatunnolla nautiskella kun on vapaansa ansainnut.
Loman lopulla jo kaipaan töihin ja ihanaa työyhteisöä.- tinnun
en ole kateellinen vaan ihmettelen, miksi työnteko on vastenmielistä, minä olen aina tykännyt haasteista ja tosi kovasta työstä, raha ei ole ollut pääasia siihen, vaan= "Työ miehen (naisen) tiellä pitää"..
Liian suuniteltu ja mietitty tulevaisuus voi olla tosi kohtalokas..
Jälkiviisas tinnun huokaisee nyt))
Tuossa yläpuolella kaupunkilainen kyseli, miten pärjään tuon ajan ennen eläkettä.
Niinkuin kerroin, olen laskenut että keskimäärin tonni kuussa omaa rahaa riittää tavanomaiseen elämiseen. Sen turvin eläisin viitisen vuotta.
Jos oikein ahneeksi heittäydyn, niin tuo työkkäriin ilmoittautuminen tuo sitten jo exstraa, joten silloin kyllä selviän mainiosti eläkeikään.
Kun tämä asuntomme on pienehkö, mutta uusi ok-talo, ei siinä ole odotettavissa kovin suuria kustannuksia. Tuossa likinäköetäisyydellä olevassa järvessä asustaa syötävää yllin kyllin, ja se ei maksa juuri mitään.
Kasvimaalta tulee perunoita, kymmenestä viinimarjapensaasta ja metsästä talven marjat, kesäisin mansikkamaa ja kasvihuone tuottaa oman satonsa, joten nämä tuotteet ovat lähes ilmaisia.
Olen myös monessa asiassa omatoiminen, sellainen tee-se-itse-mies.
Esim. auton huollossa ja korjaamisessa en ole käyttänyt korjaamoa laisinkaan. Näin pystyn pitämään vanhempia autoja itseni ja vaimoni käytössä, koska korjauskuluissa säästän huomattavasti.
Samoin pystyn auttamaan naapurin viljelyksillä sesonkiaikaan, ja usein siitä kiitoksena saa jotain hyödykettä.
Pirren kysymykseen vaimon suhtautumisesta; aloin puhumaan hänelle jo muutama vuosi sitten tästä visiostani.
Aika kypsytti hänet sopeutumaan uuteen tilanteeseen.
Kun sitten viimein minun OLI PAKKO itse tehdä lopullinen päätös työsuhteen lopettamisesta vuodenvaihteessa (olin valmistellut asian työnantajalle), suorastaan yllätyin, kun vaimoni jopa kannusti siihen sanoen, "no tee se nyt kun olet siitä aina puhunut".
Tämän jälkeen oli helppo laittaa nimi eropaperiin.
puoliso tuumasi, vai tuumasitteko yhdessä- myrskynmerkki
jäi kotiin ja mä kuljin töissä, mua otti pattiin kun hän ei tehnyt kotitöitä, odotti sekundaattori kädessä koska tulisin töistä ja ruoka olis valmis.
Ero tuli ja hän joutui menemään töihin.
Olen myös suunnitellut vapaalle jäämistä. Työhistoriaa on minullakin vajaa 40-vuotta.
57-vuotiaana sitä pääsee ns.työttömyysputkeen, eli ansiosidonnainen jatkuu eläkeikään asti.
Vähän yli vuosi olisi vielä töissä käytävä.
Hankalaksi asian tekee se,kun meillä töissä, ja koko alalla (metalli) on työvoimapula.
Mielestäni näinkin pitkä työssäoloaika riittää minun osalleni, koska työni on ollut raskasta ja muutenkin kuluttavaa.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Savonlinnassa machete hyökkäys!
Myös kirvestä käytetty lyömäaseena......näin se Savonlinnakin rikastui...1914005- 1942861
Suoraan Sinulle
En usko välttämättä mihinkään sielunkumppanuuteen tai muuhun maagiseen voimaan, mutta sinussa olen silti nähnyt jotain,581736- 1181710
- 131508
Nyt sitten ulos ihmiset!
Älkää jumittako täällä. Menkää, näkykää ja hankkikaa kokemuksia. Ei teitä kukaan edes bongaile, jos önötätte täällä.691374Apokryfikirjat: mitä "kielletyt kirjat" kätkevät sisäänsä?
Itämaiset palstat eivät ole Raamatun tai kristinuskon asialla, mutta koska meitä häiritään täällä, meidän on puhuttava a4231357- 941299
Niin siinä kävi
Mä ihastuin suhun. Kukapa ei? Olisi pitänyt kuunnella sisäistä naisen vaistoa, etten takuulla ollut ainut. Kuulin sattum611283- 751216