Täällä käy aika paljon petettyjä,miehiä ja nasia jonka rehellisesti yrittää saada apua tilanteeseen kun elämänkumppani on pettänyt.Täältä on varmasti saanut vakavia ja hyviä neuvoja mutta myöskin paljon vähemmän hyviä neuvoja.Ajattelin että olisi varmasti avuksi jos ne jonka olevat samassa tilaneessa nyt,saisi vähän feedbackia kuinka muut ovat jatkanut eteenpäin.Mitä tilanne on nyt kolmen,neljän kuukauden jälkeen,tuliko ero,yritetäänkö yhdessä sinnitellä eteenpäin vai jatkuuko pettäminen?
Palautetta
keskustelija.
4553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miehen toinen nainen paljastui lokakuun lopussa. Miehen oli pakko asia tunnustaa kun rupesin vaatimaan häneltä selityksiä outoon käytökseen, poissaoloihin, vieraaseen tuoksuun vaatteissa yms. Näiden kuukausien ajan on puhuttu paljon, oltu kaukana toisistamme ja välillä hyvinkin lähekkäin. Olen myös itkenyt tosi paljon, lähettänyt miehelle sähköpostia. Perheneuvojan juttusilla olemme käyneet molemmat ja nyt alkoivat yhteiset käynnit. Lasten takia emme ole tehneet mitään äkkinäistä päätöstä vaan annamme ajan kulua sillä jotenkin tuntuu että vain aika voi tämän asian selvittää.
Toinen nainen on edelleen kuvioissa mukana, sillä valitettavasti mies ei ole voinut suhdetta lopettaa. Mies haluaisi perheen ja toisen naisen, mutta se yhtälö on pitemmän päälle mahdoton. Kevään kuluessa ratkaisujen on synnyttävä ja minä laitan miehen päättämään. Lapsilla on sitten kesä aikaa toipua erosta.
Minä olen valmis jatkamaan avioliittoa mutta miehen on sitouduttava siihen täysillä. Mutta tällä hetkellä olen ihan varma, ettei mies halua vaan haluaa uuden elämän uuden naisensa kanssa. Onhan se toki paljon hauskempaa kuin meidän perheen tylsä, harmaa lapsiperhearki. Kaksi aikuista ihmistä, töiden jälkeen saa tehdä mitä haluaa eikä lapset ole esteenä. Minä jatkan elämääni lasten kanssa entisessä kodissa. Elämä ei suuresti muutu, isä ei vain tule enää yöksi kotiin.
elämä jatkuu. Alku aina hankalaa, mutta kun yli pääsin, niin en enää vaivaa asialla mieltäni. Sain pari vuotta sitten selville mieheni pettämisen. Kyllä riuduin ja valitin, kirjotin täälläkin asiaa eri kanteilta. Lopulta hyväksyin tapahtuneen. Minuakin voidaan pettää, vaikka olinkin omasta mielestäni kaikin puolin hyvä ja mukava vaimo.
Se asia oli katkera myöntää, että tuntematonta kohtaan tunnetaan suurempaa himoa. Mutta sen kun muistaa, että se on vaan sitä, ja että kokonainen ihmissuhde ja parisuhdehistoria on monin verroin merkittävämpää. Ja että sama uuden himo on sekä miehillä että NAISILLA jos sen antaa vain viedä.
että ei se arki mitään juhlaa ole kenenkään kanssa vuosien jälkeen :).
Miksikäs se siitä muuttuisi?? Akka sen kun komistuu!!