onko tuttu tilanne joillekin:
tutustut mukavaan ihmiseen jonkun chatin kautta. juttu luistaa niin kauan kun pitää alkaa kertomaan perheestään. Kun mainitsen isäni olevan armeijassa, vastaus on ai jaa ja sitten poistuvat linjoilta.
Tämä on tosielämässäkin koettu.
Onko teillä todellakin noin paljon skismoja armeija-ajoista, vai onko siihen ollukin aihetta, että kenraalit on päässyt pompottamaan nykynuorisoa?? taidan jäädä ikisinkuksi tämän probleeman takia.. tai sitten täytyy iskeä itseänsä nuorempi jäbä ennen kuin se menee armeijaa.
tutustut mukavaan ihmiseen jonkun chatin kautta. juttu luistaa niin kauan kun pitää alkaa kertomaan perheestään. Kun mainitsen isäni olevan armeijassa, vastaus on ai jaa ja sitten poistuvat linjoilta.
Tämä on tosielämässäkin koettu.
Onko teillä todellakin noin paljon skismoja armeija-ajoista, vai onko siihen ollukin aihetta, että kenraalit on päässyt pompottamaan nykynuorisoa?? taidan jäädä ikisinkuksi tämän probleeman takia.. tai sitten täytyy iskeä itseänsä nuorempi jäbä ennen kuin se menee armeijaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sinun isäsi yksinkertaisesti pelottaa miehet pois :) Suurin osa ihan kunnon nuorukaisistakin voi tuntea helposti itsensä riittämättömäksi sinulle, jonka isä on noinkin suuri sotaherra.
Samaa mieltä.
Onhan noita sotaherroja. Luulisin että kiinnostus lopahtaa kun miettii sitä päivää kun herra iso herra alkaa tenttaamaan sotilasarvoista, tsekkaa hiusten pituuden ja kelpoisuuden sotaherran tyttärelle. En ainakaan haluais olla siinä jos kenraali alkaa kuittaamaan katseellaan kuteista ja rutista kuinka huonoa seuraa tyttärellä saattaakaan olla.
Hän ei pelkä sotaherroja, ja hänelle on ihan sama vaikka isäsi olisi marsalkka.
Mutta voit olla varma ettei sun isäsi koskaan hyväksy häntä.
Ja kun ei varmaan mua ainakaan pelottais. Mikä mies se sellainen on joka tytön hylkää isän ammatin takia?? sitäpaitsi kenraalit ei varmaan siviilielämässä ole sen kummempia kadun tallaajia kuin tavallinen duunari, siis meinaan käyttäytymiseltään. Tuskin se sun faija soveltaa armeijakuria sun poikaystäviin... Varmaan ihan leppoisa ukkeli, vai mitä??
Se oli varmaan joku sivari kukkahousu kasvissyöjäpelle.En minä olisi mitään välittänyt.Isäsi on jo niin korkealla ettei hänen tarvitse mitään tärkeillä.
No ompa sulla ollut epäonnea noitten chattikavereittes kanssa. Mulla on ainakin armeijan käyneenä sellanen kuva noista upseereista että mitä korkeampi sotilasarvo, sen leppoisampi tyyppi muuten. Toki poikkeuksiakin on mutta noin pääpiirteittäin. Kun sitä nappia on jo kaulassa vähän enemmän, ei kai sitä tarvi sitten enää yrittää niin kauheesti pätee kenenkään silmissä.
Sama juttuhan se on meilläkin ..... tai siis oli kunnes tajusin että paras siis jatkaa näitä "perinteitä" ja katsastaa se omakin mies sieltä samasta "puljusta" ja nyt on kaikki ok. ja riittääpä ainakin appiukolla ja vävyllä puheenaiheita. :)
tosin ei chatin kautta tutustuminen. Mutta meillä kävi juuri näin, ensimmäisen kerran vein poikakaverini kotiin niin isä oli: jaha, mikäs mies, mitäs teet, oletko armeijan käynyt jne. Olin kuitenkin varustanut poikakaverini näillä kysymyksillä, jolloin hän rauhallisesti vastasi kaikkiin kysymyksiin. Isä taisi itse siinä mennä hämilleen... Sen jälkeen sotajutut ja muut tenttaamiset jäi. Isä kai oli 'puolustusasemissa' ainoan tyttärensä suhteen... Tsemppiä!
Kuka hullut nyt kapparin tyttären ottaisi? Kapparit ovat tunnetusti idiootteja ja osa jopa juoppoja sadisteja (no okei, eivät kaikki ;) ). Kuka nyt sellaisen haluaa niskoilleen ottaa?
No vitsi vitsinä. Omapahan on tappionsa, jos eivät isäsi takia sinua huoli. Minä en ainakaan paljoa isistä kysele, kun naista valkkaan!