Alussa mieheni kohteli minua hyvin mutta nykyisin hän saattaa hermostua melkein mistä vaan mikä ei mene hänen mielensä mukaan.Hän lyö, potkii, repii hiuksista yms.hän jatkaa jopa silloin kun hän saa minut kaadettua maahan.olen ollut monet kerrat pahoilla mustelmilla ja turvoksissa.olen joutunut "selittelemään" ystävilleni yms.mustelmiani.hän hakkasi minua jopa kun olin raskaana. vaikka päätös oli raskas en voinut antaa lapseni elää tälläisessa ja päädyin aborttiin.päätös painaa mielessäni koko loppuelämäni ja kadun tekemääni päätöstä jo nyt miksi en lähtenyt ja elänyt lapseni kanssa kaksin.hän puolustelee tekojaan sillä että heillä tälläinen äkkipikaisuus kulkee suvussa.hän itse sanomansa mukaan haluaa muuttua mutta minä olen väsynyt yrittämään hänen kanssaan yhteistä elämää.hän on sairaalloisen mustasukkainen minusta, jonka takia olen menettänyt melkein kaikki ystäväni.en uskalla lähteä minnekään ilman häntä,koska hän saattaisi kuvitella että olen pettämässä häntä tms.hän on eristänyt minut muista ihmisistä melkein kokonaan itselleen.hän käyttää paljon myös henkistä väkivaltaa vihjailemalla kaikkea yms.olen alkanut tuntea itseni mitättömäksi ja ei tärkeäksi.itsetuntoni on tuhottu aika pahasti vaikka ennen olin itsevarma.ystäväni oli sanonut toiselle ystävälleni että en ole enää elämäniloinen niinkuin ennen ja että olen muuttunut.tiedän itsekin että mitä kauemmin olen hänen kanssaan sitä enemmän hän sairastuttaa minut.nyt kevään myötä minulle on tullut tunne että haluan itselleni oman elämän ilman miestäni.haluan nauttia elämästäni ja tehdä mitä haluan.rakastan toki miestäni ja tämä ei ole helppoa minulle.tiedän myöskin että eron jälkeen joudun pelkäämään häntä.lähestymiskiellosta ei ole apua.se on vain paperin pala hänet tuntien.mutta aijon ottaa riskin kun saisin vain voimia.auttakaa minua rakkaat ihmiset saamaan voimia että voisin aloittaa itsenäisen elämän ilman häntä ja nauttia elämästä...mielestäni minulla on oikeus siihen..haluan lähteä ulos täältä 4 seinän sisästä nauttimaan keväästä ja auringosta.
............
Väsynyt
9788
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei tämä tietty mikään oikeinkirjoituksen foorumi ole, mutta jos olisit vähän pistänyt ajatuksiasi jaotellen, niin ehkä oisit saanut enemmän vastakaikua? Jos tilanne tosiaan on noin paha, niin ei varmasti oikeinkirjoitus ekana tule mieleen, ymmärrän sen kyllä.
Sain sellaisen kuvan ettei armaasi sentään moottorisahalla sinua jahtaa, eli hän on saanut sinut elämään pelossa aivan puheiden voimalla, mitätöinyt koko olemassaolosi ja saanut sinut tuntemaan itsesi ei-miksikään. Tiedät toki itse että asia ei näin ole, muuten et tänne kirjottaisi. Suosittelen että kaivat sen oman rohkean minäsi esiin (usko pois, se on siellä), lähdet lätkimään ja jos ylkäsi ei ole ihan kahjo niin jätät hänet omaan arvoonsa. Olen sarkastinen, mutta itse asian läpikäyneenä suosittelen että jos kultu vielä on päällekäypää tyyppiä niin mene itsepuolustuskurssille. Pikkaisen omaa lääkettä ei tee pahaa kellekään, jos sikseen tulee, mutta en tietenkään kehota sinua väkivaltaan, vaan ainoastaan hankkimaan itsellesi taitoja puolustaa itseäsi. Sitä kautta kohenee myös itsetuntosi.
Tärkeintä on tehdä päätös lähteä, ja se on sinun korviesi välissä, kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestasi. Tiedän miten vaikeaa se on, ei voi uskoa että tyyppi johon rakastui onkn jotain aivan muuta. Haluaa muistaa hyvät hetket jne. Totuus on että hän polkee sinua niin kauan kuin annat hänen niin tehdä. Hus hus mahanalus jalkoja täyteen ja menoksi, ajattele että on sinua varten on olemassa elämä ilman pelkoa. Silleen. Nämä kaikki kuulostavat kliseiltä ja ovatkin niitä, mutta näin asiat ovat.
Ystävä hyvä, sinuna en jatkaisi hetkeäkään yhteiseloa tuollaisen väkivaltaisen miehen kanssa. Kun rohkeasti teet päätöksesi tulet huomaamaan ettet häntä edes rakasta, hän on aivopessyt sinut niin uskomaan. Ethän voi tosissasi itsekkään uskoa sitä, jos järjellä ajattelet. Ihminen joka toisen ajaa tilanteeseen jossa joutuu ottamaan niinkin vakavan päätöksen kuin abortin teko on, ei tosiaankaan ansaitse kenenkään rakkautta. SINÄ kyllä ansaitset paremman elämän.
Olet jo alitajuisesti ymmärtänyt että ainoa oikea ratkaisu on pistää poikki tällainen sairas suhde. Käytä hyväksesi voimia jotka kevätaurinko sinulle antaa ja tee ratkaisu jo tänään. Jo parin viikon kuluttua tulet huomaamaan kuinka helppoa se olikaan ja ennen kaikkea vapauttavaa.
Muista myös : Väkivaltainen ihminen EI IKINÄ muutu, vaikka kuinka lupailisi.
Lue uudestaan toi juttu niin huomaat, että ei ihan puheiden voimalla , paitsi jos mielestäsi puhetta on lyöminen ja potkiminen ? Ja toosii hyvä neuvo toi itsepuolustuskurssi.Loppuu perheväkivalta kun itsepuolustaja kuolee.
Printtaa itsellesi tänne laittamasi viesti, laita se laukkuusi ja etsi lähin turvakoti, soita sinne tai mene suoraan paikalle. Olet kiireellisen avun tarpeessa ja oikeutettu siihen noilla kokemuksilla. Sinne pääset lepäämään ja kokoamaan voimia ja saat asiantuntija-apua elämäsi järjestämiseen. Myöskään miehesi ei pääse sinne ahdistelemaan sinua, niin että voit suunnitella elämääsi eteenpäin. Kevät toi sinulle toivon pilkahduksen elämästä, tartu siihen, se on todellakin hyvä merkki, sinulla on vielä toivoa, kun et jää tuohon tuhoisaan liittoon.
Jos turvakoti tuntuu vieraalta ja vaikealta vaihtoehdolta, pyri lähtemään jonkun sukulaisen luo tai jonkun ystävän luo.
Jos hän lähestyy sinua, pyydä poistumaan, jos ei tapahdu mitään, soita poliisit. Ja hanki lähestymiskielto, vaikka se onkin paperinpala on kuitenkin poliisilla hieman enemmän valtuuksia toimia sen mukaan.
Kyseessä voisi olla jonkinlainen luonnehäiriö (narsisti?) ja/tai toisaalta sairaanloinen mustasukkaisuus. Mies ei muutu, vaikka sanookin, että tahtoisi.
Kokemuksesta voin sanoa, että vaikeaa tulee olemaan, mutta kun pääset viimein irti ja saat elämäsi kuntoon on kaikki sen arvoista.
Älä jää turhaan odottelemaan, että kaikki muuttuisi!
niinpä. mitä tuohon sanoisi. Samassa jamassa täällä ollaan. minä lähdin eilen. Karkasin. Sen jälkeen mä itkin ja tärisin ja itkin lisää. Menin vanhemmille niin äiti sanoi että *mene minne menet tänne et jää, minä en tahdo olla missään tekemisissä tämän asian kanssa.*
mä en kanssa osaa mennä edes nukkuu ilman miestäni.
mä rakastan sitä ja sen VUOKSI mä jätin sen. Enkä mene takaisin ennen kuin se tajuaa hakea apua.
Minun mieheni on maailman ihanin. Ja hänestä näkee kuinka hän kärsii omista ahdistuksista.
Ajattelen myös tulevia lapsiamme, väkivalta on asia mikä periytyy usein lapselle.siksi mä en myöskään tahdo että mun pojasta tulee vaimon hakkaaja. Ja jos hän ei tule järkiinsä niin sitten jatkan elämääni yksin. Mutta minusta minulla on velvollisuus pitää huolta itsestäni. Samalla voin myös ehkä auttaa häntä.Näin toivon.
Lähde vielä kun voit. Minä kerroin miehelleni että kuvittelee että olen kuollut. Saa testata miltä tuntuu kun pikkuvaimo ei ole enää passaamassa. Koska siihen se lopulta voi päätyä. Asiat menevät niin pahaksi ettei minua enää ole.
Minä tiedän että sinä olet perhosentoukka. Myrkkyhämähäkki yrittää seitillään tukehduttaa sinut. Mutta sinun täytyy taistella itsesi ulos. Vasta sitten voit kuoriutua ja lentää kauniina perhosena.
Kauhea äiti sinulla. Muuta en voi sanoa...
aiotko ihan siis tosiaan hankkia lapsia tollaisen hirviön kans?! haloo! kerran lyö, niin aina lyö. Siin ei terapiat auta. Haluatteko elää koko elämänne miettien, ett lyököhän se mua tänään? vai toimiiko terapia... ihan tosi hei...
Sinun täytyy erota miehestäsi. Tarvitset tukea pystyäksesi tekemään päätöksen ja toteuttamaan sen.Puhu asiasta luotettavalle ystävälle/sukulaiselle. Hyvä vaihtoehto on turvakoti. Siellä olet turvassa ja saat apua ammattitaitoisilta ihmisiltä.
Sinulta löytyy se rohkeus! Ota askel normaaliin/terveeseen elämään n y t !