RIGOLETTO

Rigoletto on DRAAMA. Nimihenkilö on kyttyräselkäinen anrri herttuan hovissa - herttua itsehirvee naistenmies! Rigoletto vahtii nuorta viatonta tytärtään maailman pahuudelta, mutta herttua ehtii ensin. Seuraa kostotoimia joiden seurauksena Rigoletto vahingossa tappaa tyttärensä ja arvaat että suru on suuri. Ja herttua senkun porskuttaa!!!

löytyy helposti. Juoni ei ole kioskiromaanista, se on syvä kuvaus ristiriitaisesta hahmosta. Musiikki on parasta Verdiä.

Rigoletto perustuu Victor Hugon romaaniin ”Kuningas huvittelee”, jonka esikuvana oli kova naistenmies, Ranskan kuninkaan François I. Sensuuri ei hyväksynyt näytelmää, jossa narri suunnitteli playboy-kuninkaan murhaa, joten tapahtumat siirrettiin Mantuan herttuan linnaan. Narri (Rigoletto) ei suinkaan tappanut omaa tytärtään. Sen sijaan tynnyrissä kasvatettu Gilda on rakastunut herttuaan (joka vei hänen neitsyytensä) ja näkee, kuinka hänen isänsä palkkaama murhamies valmistautuu tappamaan seuraavan sisääntulijan. Gilda menee vapaaehtoisesti teuraaksi, jotta hänen rakastamansa herttua säästyisi.

Vaikka Rigoletto sisältää hyvin melodistakin musiikkia, sen suurimmat ansiot ovat muualla kuin kauniissa melodioissa. Rigoletto on edistänyt oopperan kehittymistä, mm. siksi että nimihenkilö on täydellinen antisankari, niin kuin kaikki muutkin oopperan miesroolit. Nimihenkilöllä ei ole yhtään perinteistä aariaa. Ensimmäisen näytöksen ”pari siamo” on pitkä monologi, joka alkaa kurjuuden kuvaamisesta, mutta päättyy tyttären ylistykseen Rigoletton saapuessa kotiin. Toisen näytöksen ”cortigiani, vil razza dannato” vaatii nimihenkilöltä huikeita näyttelijänlahjoja ja äänenmuokkausta, koska hänen pitää saman aarian puitteissa yrittää saada hovimiehet paljastamaan Gildan olinpaikka, ensin pelottelemalla, sitten vetoamalla heidän kunniallisuuteensa ja lopuksi nöyrästi kerjäämällä.

Tuon ajan italialaisissa oopperoissa oli lähes aina valakohtaus, jolla nostatettiin henkeä Italian yhdistymiseksi. Rigolettossa valakohtaus (1. näytöksen lopussa) on poikkeuksellinen, koska isä vannoo kostoa, mutta tytär samaa musiikkia käyttäen tyynnyttelee hänen raivoaan. Muita keksintöjä ovat kolmannen näytöksen fantastinen kvartetti, jossa neljä henkilöä laulavat aivan eri tunteiden vallassa aivan eri säveliä, mutta kaikki sulautuu upeasti yhteen. Lisäksi kolmannen näytöksen myrsky, jonka esittää kuoro ilman sanoja (keino, jota Hollywood runsaasti hyödynsi).

Vielä tulee mieleen herttuan mukava musiikillinen karakterisointi. Hänellä on neljä aariaa, joista kolme on säkeistölauluja, joiden toistuva muoto kuvaa rakastelun kaavamaisuutta. Hänen ainoa vapaamuotoinen aariansa (ella mi fu rapita ... parmi veder le lagrime) toisen näytöksen alussa liittyy tilanteeseen, jossa hänen naiseniskentänsä rutiininomaisuus saa kolauksen kun hovimiehet kaappaavat Gildan. Tämä on ainoa kerta, jolloin herttuasta näkee rutiinista poikkeavia tunteita.

Olipa hienoa, että täältä löytyi ihan asiantuntijan juoni- ja oopperaselostus!

Missä tällaista rigolettoa voi käydä katsomassa?

Seuraava Rigoleton esitys olisi tänään 29.9.2017 Kansallisoopperassa. Paikkoja näyttää olevan saatavana jokseenkin joka puolella katsomoa. Tervemenoa!

täytyy olla valtavat tuskat kun rääkyvät ja tuottavat vain melusaastetta. luulis että lääketiede olis senverran kehittynyt että löytyis joku morfiini tuubi perseeseen jotta loppus se rääkyminen, toiset menee oikein tuijottamaan sitä rääkymistä = SAIRASTA.

Siinä on kyttyräselkä ja häilyvä nainen.