Kesätyön haku taas menossa, no arvatkaapa saako kauppatieteiden yo mitään töitä? No ei saa, kun ei ole SUHTEITA. Olen ollut 17vuotiaasta lähtien töissä tekemässä paskaduunia, tällähetkellä haluaisin koulutusta vastaavaa, mutta kun ei saa. Tilanne on niin tiukka ettei saa edes sitä paskahommaa... (en asu helsingissä enkä sinne muuta ainakaan ennen valmistumista joten... ) Ja mitä sanoo työnantajat?? "Et ole ollut viimekesänä töissä, olet siis laiska, painu helvettiin meidän firmasta"
Samaan aikaan kouluttamattomat hampparit saavat aina jonkinlaista työtä, ja MIKSI? No siksi kun isäpappa on puhunut työpaikan... Onko tämä reilua? EI!!
Koulutukseni menee täysin hukkaan. Sinänsä outoa että ulkomaille kyllä houkutellaan. En haluaisi lähteä mutta kait se on pakko.
Todella hauskaa kun puhutaan työvoimapulasta... Minua potkitaan kuin vierasta sikaa... Elämä ohi 25v. Mutta on se hyvä että tänne tulee ulkomailta työvoimaa, ettei vaan suomalaisille olisi mitään.
Samaan aikaan kouluttamattomat hampparit saavat aina jonkinlaista työtä, ja MIKSI? No siksi kun isäpappa on puhunut työpaikan... Onko tämä reilua? EI!!
Koulutukseni menee täysin hukkaan. Sinänsä outoa että ulkomaille kyllä houkutellaan. En haluaisi lähteä mutta kait se on pakko.
Todella hauskaa kun puhutaan työvoimapulasta... Minua potkitaan kuin vierasta sikaa... Elämä ohi 25v. Mutta on se hyvä että tänne tulee ulkomailta työvoimaa, ettei vaan suomalaisille olisi mitään.
Vastaukset 13
Vanhimmat
uhraa muutama konkreettinen ajatus sille mitä kaikkea ihminen "työnä" voi tehdä, skaala on laaja. Itse opiskelen tiedotusoppia, ja olenpa pitänyt työn tärkeimpinä ominaisuuksina leppoisuutta ja sitä, että työ ei saa tunkeutua ajatuksiin, olen toiminut esim. myyjänä ja varastomiehenä, ja homma on toiminut. Esim. 2 tuntia työajasta on hyvä varastaa lehden lukuun, netissä pitää voida surffata jne. Pilke silmäkulmassa voi tehdä melkein mitä vaan, varokaamme ettei pilke muutu kyyneleeksi..
"Samaan aikaan kouluttamattomat hampparit saavat aina jonkinlaista työtä, ja MIKSI?"
No näinhän se menee.. Suomessa koulutettu LIIKAA ekonomeja, inssejä ym.
Harvat enää nykyään haluavat tehdä ns. ruumiillista työtä, vaikka siellä työvoiman tarve onkin kohta suurin.
Itse kanssa korkeakoulussa ja päivääkään en ole vielä oman alan töitä tehnyt.
Karu fakta taitaa olla sekin, että suurin osa työpaikoista tosiaan menee "suhteilla", eikä hienosti väsätyillä hakemuksilla. Joten siittä vain itselle verkostoa hankkimaan...
Onhan se totta että monet paikat saadaan suhteilla mutta kun minä sain ensimmäisen oman alan kesätyöni niin ei se todellakaan suhteilla tullut vaan oman aktiivisuuteni, opintojen sisällön, aikaisemman niin kutsumasi paskatyökokemuksen, ja ulkomailla saadun kokemuksen kautta. Olen yliopisto-opiskelija, enkä todellakaan ekoina opiskeluvuosina ollut oman alan kesätöissä.
Ja mitä tuohon sinun kommenttiisi ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan tulee niin ne kuule maksavat veronsa työstään ja pitävät tätä Suomen valtiota pystyssä omalta osaltaan. Mieheni on ulkomaalainen It-alan huippuosaaja ja saa koko ajan kärsiä kateellisten kommmenteista palkastaan. Kyllä Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, muuten kilpailukyky on menetetty.
Tai ajattelepa sitten vaikka niitä tyyppejä jotka siivoaa Helsingin metroja. Nehän on järjestään somaleja tai muita tummaihoisia. Mahtavaa että edes jollekin kelpaa sellainenkin työ jota suomalaiset halveksuu. Ehdotan että haet sinne sinäkin kesätöihin, ehkä maailmankuvais vähän värittyy ja kirkastuu!!!!
No niin... juuri jotain tuollaista odotinkin. Luuletko todellakin että EN hae töitä? Uskomatonta... Hakemuksia olen tehnyt useita kymmeniä, soitellut perään, ollut aktiivinen... Mutta mitä olen saanut? EN MITÄÄN
Joo... Vai metroja siivoamaan, tosi fiksu idea.
Ehdotatko että muutan sinne Helsinkiin? No, en todellakaan. Miksi minun olisi hylättävä perheeni? "Valitettavasti" meillä on oma asunto ja miehellä vakityö täällä, niin ei tuo muutto ihan sujuvasti kävisi.
Tulepa sinä tänne kehäkolmosen toiselle puolelle joskus niin avartuisi tuo sinunkin maailmankuvasi. Katsos Suomi on paljon muutakin kuin se rautatieasema.
Jospa sitten fiksuna kertoisit kuinka voisin luoda sellaisen kontaktiverkoston että jokupäivä sitä työtä saisin?
Turha sun Mollis on siellä uikuttaa, kehäkolmosen siellä puolen olen asunut 19 vuotta ja pienestä pitäen, sanoisin noin 10-vuotiaasta lähtien, lypsänyt lehmiä vanhempieni tilalla sun muuta työtä tehnyt joten kyllä mulla kuule on kaikenlaista kokemusta ja toisin kuin sinä, ARVOSTAN itsekin todellakin tuota tekemääni työtä. Kyllä työnantajat sen huomaa.
Et tajua pointtia... Olen itse ollut kaksi kesää ruohonleikkaajana, ollut kaupan kassalla, siivonnut yms. Ongelma on se että työnantajat EI arvosta tätä, aina tulee vastaan se ettei ole alakohtaista työkokemusta.
Pääsisinkin johonkin maatilalle töihin, lehmät on kyllä vieraita mutta hevosia hoitaisin mielelläni
Ajattelitko itse olla seuraavat 40v näissä ns.hanttihommissa?
Miksi luulet että olen raatanut koulussa?
Oletko kuitenkin ajatellut että edes jonkinlainen työ on parempi kuin ei mitään? Jos olet yhtään seurannut maailman menoa niin taloudellinen tilanne ei ole missään mikään loistava ja sen takia firmatkin ottaa vähemmän kesätyöntekijöitä.
Tiedän monia valmistuneita korkeasti koulutettuja tyyppejä, jotka eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä ihan vain sen takia että sitä ei ole. Se varsinkin on todella turhauttavaa.
Mä toivotan sulle onnea työn etsintään ja pidä mielessä se, että aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Jostain on aina tingittävä.
Ikävä kyllä.
Et todellakaan ole ainut, tosin minä kun en onnistu saamaan edes PALKATONTA työharjoittelupaikkaa mistään. 47:stä yrityksestä olen kysynyt, niin pienistä kuin isoista, niin oman alani kuin muistakin, eikä se todistuskaan mitenkään huonoimmasta päästä ole. Ja vaikka suhteitakin on, niin siltikään ei työharjoittelu-paikkaa löydy. Koko loppu-elämäni kaikki jatko-suunnitelmat etenevät tasan samaa tahtia kuin työharjoittelupaikan saaminenkin. Kovasti tuntuu siltä, etten valmistukaan ajoissa ja kivasti en taida päästä ammattikorkeakoulujen yhteishakuunkaan osallistumaan kun ei löydy työharjoittelu-paikkaakaan ei sitten millään.
Sama ongelma tulee AMK:ssakin! Itse amk-opiskelijan hain työharjoitelupaikkaa vuoden verran ja reilusti yli 150 yritykseen otin yhteyttä. Silloin kun olisi pitänyt mennä harjoitteluun en ollut saanut paikkaa. Ja kyllä söi! Olin sen puoli vuotta koulussa ja keräsin noppia. Ahisti kun tiesi minkälainen tilanne työmarkkinoilla oli harjoittelupaikoista. Samalla kun tiesi, että ilman harjoittelua ei valmistu vaikka itkikin opettajille että ei voida olettaa sitä että yleisessä työllisyystilanteessa harjoittelupaikkoja tippuisi kuin omanoita puusta. Olin valmis myös palkattomaan. Ja minullakaam ei ollut mitään suhteita. Lopulta kuitenkin alituinen hakeminen palkittiin ja pääsin harjoitteluu. Kun olin käynnyt kursseja oikean harjoittelujakson aikana, ei minulla opinnot venyneet yhtään. Ja vielä saamani paikka maksoi todellä hyvää harjoittelu palkkaa joten päätin jäädä töihin samaan paikkaan harjoittelun jälkeen. Etää sinnikkyyttä vaan. Ei saa jäädä tuleen makaamaan.
Opiskelen yliopistolla ja hain oman alan kesätöitä kaupungilta. Haastatteluihin pyydettiin, mutta - yllätys, yllätys - työt annettiinkin sellaisille, jotka kuulemma ovat menossa opiskelemaan juuri tarvittavaa alaa. Sillä lailla. Että sinne yliopistolle niin kuin mennään noin vain.
Sanompa vain, että molemmat, jotka paikoille otettiin oli 105% varmuudella sukulaisia yms.
No, eipä mitään.
Palkkaus oli kummallakin paikalla naurettavan alhainen. Kokemusta sanoin tarvitsevani ennen kaikkea, mutta en sitten orjatyövoimaksikaan näköjään kelvannut.
Itse en lisäksi ole syntyperäinen suomalainen, joten voitte ihmiset pitää niitä suitanne supussa - ulkomaalaisille suhteilla pelaaminen on mahdotonta. Niitä kun ei suomalaiset oikein muille kuin omilleen suo.
Olin toissa kesana 3 viikoa palkattomana apurina lastentarhassa. Kesan loppua kohti alkoi nakya tilalleni tarvittavia hakijoita. Millasta porukkaa!!!!! Monet olivat niin kyllastyneita tyopaikka hakuun etta se loisti jo kaukaa, motivaatio tyotekoon puuttui taysin ja sinne tultiin vain kun tyovoimatoimisto maarasi.
Ja mika mielettominta: nama lapset olivat poskettoman sopoja ja aina valmiita ehdottamiini leikkeihin ja kertomaan kokemuksiaan ja niin innostuneita kaikesta.
Lopputuloksena minua pyydettiin jaamann koko vuodeksi (suht hyvalla) palkalla ja tarjous on voimassa vahintaan joka kesaksi!
Älähän nyt ole noin pessimistinen! Ahkera ja uuttera kannattaa olla, ja jos haastatteluun asti pääsee, on jo hyvin vahvoilla. Itse olen jo kahtena kesänä saanut valita parhaan vaihtoehdon kesätyöksi, sillä olen aina tammikuussa heti toiminut, ja lähetellyt hakemuksia kymmeniin paikkoihin ja soitellut aktiivisesti. Mutta myös kymmenistä paikosta tulee kieltäviä vastauksia, eikä aina niitä kauneimpiakaan, mutta yrittänyttä ei laiteta, niinkuin sanotaan. Luotan itseeni sen verran että tiedän tulleeni valituksi kunhan pääsen haastatteluun ja siinä näyttämään itsestäni kaiken. Oikeanlaisella asenteella saa jo paljon aikaan! Tuolla asenteella et varmasti saa paikkaa.
Minä täällä taas... Lukekaapa päivän kauppalehti niin näette mikä työtilanne on teekkareilla...
Onnistuin tuurilla saamaan itselleni kesätyötä, että siinä teille kaikille haukkujille!!! Sain paikan nimenomaan tuurilla, olin soittanut paikkaan niin monta kertaa, että kun jo valittu ihminen perui niin minä sain sen paikan.
Olen onnesta soikeana vaikka työ ei ole alaa vastaavaa ja palkkakin on huono, mutta kyllä sillä ensivuoden ylioppilaskunnan maksun maksaa!!