mukava ihminen

Oletko kärsinyt rikollisen aiheuttamasta kivusta ja henkisestä kriisistä? Itse olen vastikään selvinnyt tilanteesta, jossa "ystäväksi" naamioitunut henkilö yritti suoraan sanoen tappaa/murhata/raiskauttaa minua omassa kodissani. En ensin tajunnut, millaisessa vaarassa olin ko. hlön seurassa, mutta sitten heitin hänet ulos piireistäni. Silloin alkoi tuon ns. "ystävän" "kavereiden" tekemä vaino minua kohtaan, uhkailut ja yritykset tappaa minut menetelmillä, joita en luettele mutta jotka aiheuttivat oikeasti hengenvaarallisia tiloja mulle (esim. en kyennyt pissaamaan vaikka rakko oli puhkeamaisillaan, heidän suunnitellusti ja harkitusti tekemää kidutusta). Vasta nyt jälkeenpäin olen saanut selville, millainen rikostausta päätekijällä, samanikäisellä naishenkilöllä, on.

Ajattelin vain kysyä onko joku päässyt eroon traumoista rikosuhrina. Käyn terapiassa. Elän kuin puolihorroksessa koska olin peloissani niin kauan. Tukeudun ajatuksiin koirien hankkimisesta tulevaisuudessa sekä varmuuden tunteesta jonka saan harrastaessani kouluratsastusta ison täysverisen tamman selässä. Ajattelen joka päivä, että toivottavasti poliisi saa esiin murhaajieni muut uhrit, koska he paljastivat minulle myös uhmakkaasti ja ylimielisesti millaisia tyyppejä he oikein olivat. Eli: en ollut ensimmäinen heidän uhrinsa.
No, musiikin kuuntelu ja kotiin linnoittautuminen helpottaa ahdistusta ja kärsimystä hieman. Kuuntelen Van Haleniä ja muita "mahtipontisia" vanhoja hittejä jotta pikkulinnutkin kuulisivat, että olen oman kotini yksinvaltias, ja aina. En halua enää ikinä nähdä noita kiduttajiani ja toivon, että he joutuvat pian vankiloihin.
Yksi syy heidän tekoihinsa oli uusnatsistinen ammattirikollisuus ja toinen päätekijän, sen naisen, jonkinlainen 10-vuotinen mustasukkaisuuden jatkumo,jonka kohteena minä myös ihan sievän näköisenä olin. Hän halusi tappaa minut ryhtyäkseen sitten "olemaan minä".
Voimia kohtalon uhreille! Tänään päätin aloittaa kevätfiilistelyn ja tosissani suunnitella joko lassien tai saksanpaimenkoiran hankkimista. Tiedän jo, että haluan pitkäkarvaista, varsin mustaa "susihukkaa"! Kun palaudun sen verran, että pysyn iltaisin pystyssä rauhoittavien lääkkeiden kanssa (ne vaativat sivuoireisiin sopeutumista) aion pomppahtaa takaisin hevosen selkään ja odotan sitä parasta mitä vain "xx" voi tarjota, 70km/h laukkahuumaa joka taatusti "saa demonit litistymään"!