Olen nainen ja tykästynyt itseäni 14v vanhempaan mieheen...mietin vaan, että lieenkö jo ikäeron puolesta tuhoon tuomittu koko suhde?
ikäero
???
91529
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ihan siitä minkä ikäisiä olette.. Jos esimerkiksi 30 ja 44 niin ei mun mielestä haittaa yhtään.. Mutta jos esim 20 ja 34 niin vois olla toinen juttu..
Mun isoisä oli isoäitiä 14 vuotta vanhempi ja onnellisesti olivat naimisissa isoisän kuolemaan asti. Kyllä homma toimii jos molemmat sitä haluaa. :)
14v ei todellakaan ole paha ikäero.
Olen sukulaispiirissä nähnyt parikin avioliittoa, joissa ikäero on ollut *paljon* suurempi, ja pitkään ovat olleet onnellisina yhdessä.
Monestakin tekijästä. Ulkopuolelta tuleva paine voi olla aika kovaakin. Riippuen tietenkin parin keskinäisestä kemiasta ja siitä kuinka kypsiä ihmiset ovat. Et maininnut omaa ikääsi? Miten sukulaiset ovat ottaneet suhteen vastaan? Onko sukulaisten mielipide teille tärkeä?
muussa tapauksessa vaikeata tulee...
Minusta ikäerolla ei ole mitään väliä. Paras ystäväni on juuri menossa naimisiin ja tulevalla avioparilla on ikäeroa melkein saman verran kuin teillä. Ja ystäväni oli vielä lukiossa silloin kun he aloittivat seurustelun.
Voihan tietysti olla, ettei ikäero ainakaan helpota asioita, mutta en usko, että se kuitenkaan lopullisesti olisi este. Jollei se teitä haittaa, antakaa mennä vain! =)
itsehän sinun pitää päättää annatko ikäeron vaikuttaa suhteeseen..jos kaikki toimii tällä hetkellä niin miksette voisi olla yhdessä. Tietenkin ikäero voi olla joillekin ainakin aluksi "järkytys" mutta huomatessa teidän viihtyvän yhdessä niin ennakkoluulot varmaan hälvenevät. Tietenkin suhde saattaa olla helpompi pitää kasassa jos kummatkin ovat jo ainakin aikuisukäisiä. =)
Jos kerta seurustelette, niin tuskinpa välitätte mitään muiden mielipiteistä. :) Kaikissa suhteissa tulee vaikeuksia ja teillä niitä saattaa tulla hieman muita enemmä, mutta vaikeudethan vaan vahvistavat suhdetta. Pitäkää lippu korkealla ja toivotan teille onnea ja menestystä!
14 vuotta ei ole kovin paha ikäero. Toki ongelmia syntyy, mutta itse päätät annatko sen vaikuttaa. Itse oli 18, kun aloin seurustella nykyisen aviomieheni kanssa ja mieheni oli silloin 40. Ikäeroa on siis 22 vuotta. Nyt olemme olleet yhdessä jo 10 onnellista vuotta ja meillä on kaksi maailman ihaninta lasta.
Alussa ongelmia tuotti nimenomaan ympäristön paineet. Perheen ja ystävien oli vaikea ymmärtää, että olemme yhdessä pelkästään rakkauden vuoksi. Emme seksin, nuoruuden havittelun, rahan tai minkään muunkaan syyn takia. Siihen meinasi suhde kaatua, kun tarpeeksi kauan kuunteli läheisten juttuja. Alkoi itseäkin jo epäilyttää, että ollaanko sitä nyt ihan oikeista syistä yhdessä ja onko tämä suhde "oikein". Keskustelimme kuitenkin asiasta usein ja päätimme, että haluamme oikeasti olla toistemme kanssa.
Muitakin käytännön ongelmia oli, sillä itselläni oli opiskelut vasta alkamassa ja elämä muutenkin kesken, kun miehelläni taas oli jo yksi avioliitto takanaan, lapsi, talo ja ura. Erossaoloa oli paljon, sillä emme käytännön syistä voineet asua samalla paikkakunnalla, mutta mieheni antoi minulle tilaa kasvaa ja tuki ja siloitti tietä minulle. Hän ymmärsi, että minun tavitsi saada elää omaa nuoruuttani ja kokea asioita. En ollut vielä valmis asettumaan paikoilleni ja perustamaan perhettä vaikka äitipuolen rooli minulle olikin jo siunaantunut.
Voin kuitenkin vakuuttaa, että jos vain halua ja rakkautta löytyy, niin suhteen saa kyllä toimimaan. Seuraa sydäntäsi äläkä kuuntele muita. Jos tämä mies on sellainen johon todella haluat tutustua, niin älä ihmeessä anna ennakkoluulojen tulla tielle. Mitään ei saa, jos ei ole valmis antamaan. Tsemppiä sinulle!