Sietämätön

Kyllä on sulla sitten tosi "iso viha", jos pitää noin ikävästi vastata, häpeä! Alkuperäiselle neuvoisin, että yritä vaan elää päivä tai vaikka tunti kerrallaan ensin, aika yleensä auttaa näihin asioihin, varmaan niin myös sinun tapauksessasi. Mutta älä anna periksi kuitenkaan, voit vielä joskus saada sen minkä ansaitset. Se nainen ei ollut rakkautesi arvoinen jos kohteli sinua niinkin kylmästi.

N-ko-tsemppiä sinullekin. Näin on valitettavasti elämässä että joskus tunteet vaihtuvat-en kuitenkin ymmärrä että tunteet voi vaihtua noin nopeasti. Meillä yrittämisestä avioeroon oli vaan muutama päivä. Mikä yrittäminen se sitten on?Yhtenä päivänä yhdessä-ei halua erota, seuraavana jotain muuta. Ei selityksiä-paitsi että vka oli tietysti minussa. En usko että näillä ihmisillä on mitään aavistustakaan siitä mikä on oikea parisuhde ja millä tavalla toiseen pitäisi suhtautua. Se on lapsellista touhua. Olet oikeassa että maailmassa riittää naisia, täälläkin on yksi. Ystävyydessäkin on kyse vuorovaikutuksesta-itsekeskeisen ihmisen kanssa ei voi olla ystävä. Ja itsekeskseistähän se on jos ei pysty antamaan mitään muuta toiselle pitkän yhteiselämän jälkeen kun muutama viikko tai päivä.Yhteiselämään kuuluu vastuuta toisesta ja realistinen idea parisuhteen sekä ylä- että alamäistä.

Koira kirjoitti:

N-ko-tsemppiä sinullekin. Näin on valitettavasti elämässä että joskus tunteet vaihtuvat-en kuitenkin ymmärrä että tunteet voi vaihtua noin nopeasti. Meillä yrittämisestä avioeroon oli vaan muutama päivä. Mikä yrittäminen se sitten on?Yhtenä päivänä yhdessä-ei halua erota, seuraavana jotain muuta. Ei selityksiä-paitsi että vka oli tietysti minussa. En usko että näillä ihmisillä on mitään aavistustakaan siitä mikä on oikea parisuhde ja millä tavalla toiseen pitäisi suhtautua. Se on lapsellista touhua. Olet oikeassa että maailmassa riittää naisia, täälläkin on yksi. Ystävyydessäkin on kyse vuorovaikutuksesta-itsekeskeisen ihmisen kanssa ei voi olla ystävä. Ja itsekeskseistähän se on jos ei pysty antamaan mitään muuta toiselle pitkän yhteiselämän jälkeen kun muutama viikko tai päivä.Yhteiselämään kuuluu vastuuta toisesta ja realistinen idea parisuhteen sekä ylä- että alamäistä.

Kaikesta kokemastaan tietysti oppii jotain, jos vaan haluaa ajatella positiivisesti. Tässä tilanteessa helposti lankeaa itse syytöksiin ja muutenkin masentuu kun se elämän suunta katoaa. Kun ei tavallaan ole mitään kunnollista syytä miksi erota. Toinen vaan luovuttaa.

Suurin syy oli varmasti exälläni sitoutumispelko ja hänen aikaisemmat suhteet, joihin oli liittynyt väkivaltaa. Puhuimme kyllä näistä asioista. Luulinkin että hän oli päässyt yli niistä kokemuksista, mutta ilmeisesti en kuitenkaan ollut saavuttanu täydellistä luottamusta.

No mut elämä voittaa! Tällä hetkellä tapailen todella mukavaa naista, joka saa ajatukset aina jonnekin muualle. Kyllä se siitä! =)

n-ko kirjoitti:

Kaikesta kokemastaan tietysti oppii jotain, jos vaan haluaa ajatella positiivisesti. Tässä tilanteessa helposti lankeaa itse syytöksiin ja muutenkin masentuu kun se elämän suunta katoaa. Kun ei tavallaan ole mitään kunnollista syytä miksi erota. Toinen vaan luovuttaa.

Suurin syy oli varmasti exälläni sitoutumispelko ja hänen aikaisemmat suhteet, joihin oli liittynyt väkivaltaa. Puhuimme kyllä näistä asioista. Luulinkin että hän oli päässyt yli niistä kokemuksista, mutta ilmeisesti en kuitenkaan ollut saavuttanu täydellistä luottamusta.

No mut elämä voittaa! Tällä hetkellä tapailen todella mukavaa naista, joka saa ajatukset aina jonnekin muualle. Kyllä se siitä! =)

piditkö suhdettasi itsestään selvänä asiana?

Kuinka huomioit naistasi?

Kerroitko tunteistasi, kehuitko, osoititko rakkauttasi?

ei vanhat asiat pitäisi vaikuttaa nykyiseen suhteeseen, ei jonkun muun miehen väkivaltaisuus, tai jos rakkaudessa on mukana pelkoa, ei silloin voi olla täydellistä rakkautta.

Onni tulee pienistä asioista, minusta on ihanaa, kun mieheni osoittaa välittämistä, tulee taakseni vaikka tiskatessa, ja sanoo rakastavansa minua tosi paljon, hyväilee hiuksiani, kertoo että olet maailman parasta hänelle, ja ettei hän ikinä vaihtaisi tätä mihinkään.

silloin myös itse haluan kaikin tavoin miellyttää miestäni, tekemällä lempiruokia, hyväilen ja suukottelen.

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. jos mies tulisi kiukkuisena, tiuskisi, moittisi ja nimittelisi, saisi minulta silloin samanlaisen vastaanoton.

ei pitäisi päästää asioita sille mallille, että ei tiedä mikä suhteessa on vikana, meillä ainakin jutellaan asioista.

täytyy syynä silloin olla se että ei rakkautta ollut tarpeeksi. jos rakkautta olisi ollut ei silloin tarvitsisi kaivata mitään muuta, se riittäisi.

Rakkauteen kuuluu ettei etsi omaa etuansa, vaan kaikessa asettaa toisen edelle. ja tämä ei silloin ole mitään yrittämistä. yrittämällä rakastaa ei tunnetta useinkaan synny.

minutkin on jätetty. silloin myös ajattelin ettei kukaan voi korvata sitä miestä. puoli vuotta siinä meni, mutta kyllä rupesivat sitten kiinnostamaan muut. nyt olen ollut kolme vuotta nykyisen kanssa, ja ajattelen että näin ihanaa miestä en olisi koskaan tavannut, jollei mulle olisi sitä eroa tapahtunut.

nyt kun asioihin on etäisyyttä, osaa nähdä asioita.

aika on tosiaan se armollinen asia joka parantaa.

ulla-pulla kirjoitti:

piditkö suhdettasi itsestään selvänä asiana?

Kuinka huomioit naistasi?

Kerroitko tunteistasi, kehuitko, osoititko rakkauttasi?

ei vanhat asiat pitäisi vaikuttaa nykyiseen suhteeseen, ei jonkun muun miehen väkivaltaisuus, tai jos rakkaudessa on mukana pelkoa, ei silloin voi olla täydellistä rakkautta.

Onni tulee pienistä asioista, minusta on ihanaa, kun mieheni osoittaa välittämistä, tulee taakseni vaikka tiskatessa, ja sanoo rakastavansa minua tosi paljon, hyväilee hiuksiani, kertoo että olet maailman parasta hänelle, ja ettei hän ikinä vaihtaisi tätä mihinkään.

silloin myös itse haluan kaikin tavoin miellyttää miestäni, tekemällä lempiruokia, hyväilen ja suukottelen.

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. jos mies tulisi kiukkuisena, tiuskisi, moittisi ja nimittelisi, saisi minulta silloin samanlaisen vastaanoton.

ei pitäisi päästää asioita sille mallille, että ei tiedä mikä suhteessa on vikana, meillä ainakin jutellaan asioista.

täytyy syynä silloin olla se että ei rakkautta ollut tarpeeksi. jos rakkautta olisi ollut ei silloin tarvitsisi kaivata mitään muuta, se riittäisi.

Rakkauteen kuuluu ettei etsi omaa etuansa, vaan kaikessa asettaa toisen edelle. ja tämä ei silloin ole mitään yrittämistä. yrittämällä rakastaa ei tunnetta useinkaan synny.

minutkin on jätetty. silloin myös ajattelin ettei kukaan voi korvata sitä miestä. puoli vuotta siinä meni, mutta kyllä rupesivat sitten kiinnostamaan muut. nyt olen ollut kolme vuotta nykyisen kanssa, ja ajattelen että näin ihanaa miestä en olisi koskaan tavannut, jollei mulle olisi sitä eroa tapahtunut.

nyt kun asioihin on etäisyyttä, osaa nähdä asioita.

aika on tosiaan se armollinen asia joka parantaa.

Totta kai pidin itsestään selvänä, että näin jatketaan ja tulevaisuuden suunnitelmissa pysytään.

Kyllä hän huomiota sai, ehkä liikaakin suhteutettuna siihen mitä hän itsestään antoi.

Tunteiden puhumisesta en tiedä, mutta omat haluni ja tarpeeni osoitin.

Jos vanhat asiat ei vaikuta niin miten mäkin vielä jaarittelen noita tapahtumia edelleen. Luulen kyllä että vaikuttaa koko loppu elämän enemmän tai vähemmän.