Palstalla on käyty keskustelua siitä että MIKSI tehdä lapsia, kun elämässä voi olla muutakin. Tällaisten "keskustelujen" ongelma on siinä, että yleensä lasta haluamaton ihminen ei kertakaikkiaan omista mitään halua tehdä lasta, jolloin lapsensaaneiden kliseiset lausunnot lapsen ihanasta hampaattomasta hymystä yms. eivät herätä muuta kuin kyllästymistä lapsettomuuteen päätyneestä. Kyllähän sitä voi kehua että kukkaset kedolla ovat kauniita, tai kissanpoikaset, tai mikä milloinkin, mutta miksi sellaisia pitäisi omaan kotiin hankkia?
Lapsia saaneiden julmettu kiukku jonka he kohdistavat siihen joka syystä tai toisesta ei lasta halua ja kehtaa sen ääneenkin sanoa on mielestäni kohtuuton. Se laittaa "erilaisen" ihmisen pohtimaan entistä enemmän mahtaako siinä lapsen saamisessa olla jotakin aivosoluja vähentävää, kun sen jälkeen ollaan niin kauhean vihaisia ja ärtyneitä lähimmäisiään kohtaan. Eihän kukaan ole, Luoja paratkoon, teiltä viemässä tahi tappamassa niitä lapsianne mielipiteillään! Vai kaihertaako sisällä epäilys siitä että elämä olisikin voinut olla tyydyttävämpää ilman lasta, jotta lapsensaamista pitää niin kiihkeästi puolustella?
Lapsettomuuteen päätyneelle on turha pitää palopuheita lapsensaamisen taivaita syleilevästä ihanuudesta, se on kuin puille puhuisi. Jos geeneissä ei kertakaikkiaan ole tavanomaisen voimakasta lisääntymisviettiä, niin ei ole.
Koska planeettamme on jo tukehtumaisillaan ihmislajin alle, voisi miettiä ovatko syntyvät "luonnottomat" eli lisääntymishaluttomat ihmiset oikeastaan lajille vain hyväksi. Monet sanovat että Suomi ei ole vielä täynnä ihmisiä, mutta a) miksi sen pitäisi olla b) jos ei olekaan ihmisiä, niin kesämökkejä ja teitä kylläkin jos vähänkin harrastaa luonnossa liikkumista c) ei ole niinkään varmaa että etelän ja idän köyhä väki pysyy omassa maassaan kun alkaa nälänhätä tms. katastrofi - sitten on tulijoita riesaksi asti.
Tässä maassa jossa alle 15-vuotiaiden aborttiluvut ovat kasvussa (siitä syystä että sen ikäiset eivät saa jälkiehkäisyä reseptittä) pitäisi vähän miettiä missä mennään. Onko jokaisen ainoa oikea onni elämässä olla isä tai äiti? Jo LAPSENA? Te jotka henkeen ja vereen puolustatte vanhempana olemista, miettikää että teidän juttujanne voivat lukea hupakot teinit jotka innostuvat milloin mistäkin. Asioita pitäisi miettiä myös järjellä, niin vastenmielistä kuin se voi tunnehuumassa ollakin. Ei se joka sanoo että mieluummin tekee uraa tai laittaa taloa kuin lasta ole välttämättä jumalaton materialisti. Urantekijä voi ehkä hyödyttää maatamme enemmän antamalla täyden panoksen. Jokatapauksessa maassamme on kaikilla vapaudet vielä itse valita miten itseään toteuttaa, ja koska emme ole eläimiä, on meillä muitakin tapoja toteutukseen kuin lisääntyminen.
Lapsia saaneiden julmettu kiukku jonka he kohdistavat siihen joka syystä tai toisesta ei lasta halua ja kehtaa sen ääneenkin sanoa on mielestäni kohtuuton. Se laittaa "erilaisen" ihmisen pohtimaan entistä enemmän mahtaako siinä lapsen saamisessa olla jotakin aivosoluja vähentävää, kun sen jälkeen ollaan niin kauhean vihaisia ja ärtyneitä lähimmäisiään kohtaan. Eihän kukaan ole, Luoja paratkoon, teiltä viemässä tahi tappamassa niitä lapsianne mielipiteillään! Vai kaihertaako sisällä epäilys siitä että elämä olisikin voinut olla tyydyttävämpää ilman lasta, jotta lapsensaamista pitää niin kiihkeästi puolustella?
Lapsettomuuteen päätyneelle on turha pitää palopuheita lapsensaamisen taivaita syleilevästä ihanuudesta, se on kuin puille puhuisi. Jos geeneissä ei kertakaikkiaan ole tavanomaisen voimakasta lisääntymisviettiä, niin ei ole.
Koska planeettamme on jo tukehtumaisillaan ihmislajin alle, voisi miettiä ovatko syntyvät "luonnottomat" eli lisääntymishaluttomat ihmiset oikeastaan lajille vain hyväksi. Monet sanovat että Suomi ei ole vielä täynnä ihmisiä, mutta a) miksi sen pitäisi olla b) jos ei olekaan ihmisiä, niin kesämökkejä ja teitä kylläkin jos vähänkin harrastaa luonnossa liikkumista c) ei ole niinkään varmaa että etelän ja idän köyhä väki pysyy omassa maassaan kun alkaa nälänhätä tms. katastrofi - sitten on tulijoita riesaksi asti.
Tässä maassa jossa alle 15-vuotiaiden aborttiluvut ovat kasvussa (siitä syystä että sen ikäiset eivät saa jälkiehkäisyä reseptittä) pitäisi vähän miettiä missä mennään. Onko jokaisen ainoa oikea onni elämässä olla isä tai äiti? Jo LAPSENA? Te jotka henkeen ja vereen puolustatte vanhempana olemista, miettikää että teidän juttujanne voivat lukea hupakot teinit jotka innostuvat milloin mistäkin. Asioita pitäisi miettiä myös järjellä, niin vastenmielistä kuin se voi tunnehuumassa ollakin. Ei se joka sanoo että mieluummin tekee uraa tai laittaa taloa kuin lasta ole välttämättä jumalaton materialisti. Urantekijä voi ehkä hyödyttää maatamme enemmän antamalla täyden panoksen. Jokatapauksessa maassamme on kaikilla vapaudet vielä itse valita miten itseään toteuttaa, ja koska emme ole eläimiä, on meillä muitakin tapoja toteutukseen kuin lisääntyminen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
"Lapsia saaneiden julmettu kiukku jonka he kohdistavat siihen joka syystä tai toisesta ei lasta halua ja kehtaa sen ääneenkin sanoa on mielestäni kohtuuton."
Mikä ihmeen kiukku?
Itselläni on lapsellisia ja lapsettomia ystäviä ja tulemme kaikki toimeen keskenään oiekin hyvin. Jos kunnioittaa toisten päätöksiä, puolin ja toisin, ei synny mitään ongelmia! Aivan yksinkertaista.
Emme liene lukeneet/kuulleet samoja asioita mitä ihmiset ovat suustaan päästäneet...
Shannonin aloittamiin keskusteluihin niin eipä niissäkään mitään oikeita ongelmia ollut.
Shannon pyrki provosoinnillaan "lapsellisia" puolustelemaan näkökantojaan, mutta kukaan ei kehottanut/pakottanut häntä hankkimaan omia lapsia vaan pikemminkin päinvastoin, olemaan niitä hankkimatta, aivan niinkuin Shannonin mielestä oli okei. Miksei se siis mielestäsi ole okei?
Arvelenpa, ettei kukaan, jolla on lapsi/lapsia vaihtaisi niitä mihinkään. Ei uuteen autoon eikä taloon. Niin se vain on ja sen pitääkin olla niin.
Aina voi saada riidan aikaiseksi jos haluaa riidellä.
Lisäänpä vielä, että kuka viitsii ottaa paineita esim. sukulaisten "painostuksesta" lapsenhankinta-asiassa? Ei kukaan itseään ja toisia kunnioittava ihminen ainakaan.
Kiitos, mä vaihtaisin ärsyttävän 14 vuotiaan teini-ikäisen ihan mihin tahansa. Jos olisin tiennyt lasta tehdessä minkälaista tulee olemaan, niin oisin jättänyt tekemättä. Siltä se vaan tuntuu tällä hetkellä, odotan kiihkeästi milloin tämä vaihe helpottaa.
...toi Shannon! Miten sä jaksat tosta samasta aiheesta koko ajan alottaa?
Itsekin olen varma, että juuri Shannonin keskusteluihin viittaat. Kuten jo tuossa aiemmin joku kirjoitti -kukaan ei ole kehoittanut häntä tekemään lapsia.
Lapsellisten kiukku nousi yksinkertaisesti siitä, ettei hänkään hyväksy meitä äitejä ja isejä, vaan pitää meitä jotenkin vähä-älyisinä, synnytyksessa runnoutuneina imetyskoneina.
Itse olen sitä mieltä, että jokainen tehköön lapsia silloin kuin haluttaa. Minä en lähde haukkumaan tai moralisoimaan heitä, jotka päätyvät, etteivät halua koskaan vanhemmiksi. Se on heidän valintansa. Mutta välittömästi nousen puolustuskannalle, jos joku tälläinen tulee haukkumaan minun omaa valintaani!! Äitiys on tasan tarkkaan yksi asia jota en suostuisi vaihtamaan jos elämässäni voisin asioita tehdä toisin.
Hauskaa, että löytyy joku, joka pikkuisen edes ymmärtää munkin näkökantaani siinä, miten elämänsä rakentaa. Valitettavan usein kun kohtaa ihmisillä sen asenteen, että kaikkien pitäisi olla innolla hankkimassa perheenlisäystä.
Itse haluan ainakin rakentaa elämäni kuntoon - ja se auton ja talonkin hankkiminen ymmärtääkseni kasvattaa kansantuottoa. Jos sitten joskus olen valmis hankkimaan lapsen, niin sitä voi pohtia siinä vaiheessa, ehkä joskus 40-vuotiaana. Mutta ärsyttää, kun lapsia hankkivat kaverini maalailevat kauniita kuvia siitä, miten olisi ihanaa, kun oltaisiin yhtäaikaa raskaana ja työnneltäisiin yhtäaikaa vauvanvaunuja puistossa...
Enhän minäkään keskusteluissa koko ajan nosta esille ykköskiinnostuksenkohteitani, miksi lasten vanhemmat tekevät niin?
Ja tiedoksi, Tellervo on ihan oma persoonansa. Jos aiheesta kirjoitetut jutut eivät kiinnosta, niin niitä ei ole pakko lukea.
Voisithan ystävällisesti selittää kantasi ystävillesi. Että eipä kiinnosta juuri nyt, mutta ehkä sitten joskus. Kirjoituksistasi päätelleen lapsivastaisuutesi on vain perustunut enemmänkin siihen, että
1. lapsista on vaivaa
2. niille joutuu ostamaan vaatteita, eikä sitten paljon muuta kiinnosta tehdäkään
3. Lapset rääkyvät
4. Lapsen isä karkaa kotoa kapakkaan tai muihin harrasteisiinsa kavereiden kanssa, ja jättää sinut selviämään tuosta helvetistä yksin
On ihanaa, että jaksat ajatella bruttokansantuotetta, mutta kyllä itse asiassa sen uuden veronmaksajan synnyttäminen ja kasvattaminen nostaa sitä enemmän kuin talon ja auton hankkiminen Ja tosiaan, jos tietämyksesi on tällä talossa, se huippuduuneista haaveilu taitaa jäädä haaveeksi vain, kuten joku jo aiemmin totesi.
Naisten hedelmällisyys alkaa laskea jyrkästi jo 35 ikävuoden jälkeen, ja samalla mahdollisuus synnyttää vammainen lapsi kasvaa. Oletko valmis myös tähän mahdollisuuteen. Lohduttaako se auto tai talo siinä vaiheessa, kun huomaa, ettei sitä lasta ala kuulumaankaan? Voihan olla, että et edes pysty saamaan lapsia
Minulla on kaksi lasta, hyvinpalkattu vastuullinen työ, meillä on kaksi autoa, kesämökki jne... huolimatta siitä, että emme hankkineet näitä kaikkia valmiiksi ennen lasten tuloa. Mistä ihmeestä olet saanut käsityksen, että putoat köyhyysrajan alapuolelle ilman mitään mahdollisuuksia tehdä näitä hankintoja lapsista huolimatta? Emmekä varmaan ole ainut lapsiperhe tässä maassa jolla asiat ovat tällä mallilla.
Miksi et hanki sitä taloa ja autoa nyt? Kirjoituksistasi päätellen sinulla on asiat siinä mallilla, että mikään ei estä tekemästä näin...
Vaikka lapsia tehneet muuta täällä väittävät, niin kyllä välillä tuntuu että sitä lapsentekoasiaa ajetaan kuin sutta puuhun: kaikkien on IHAN PAKKO tehdä niitä! Ymmärtävätköhän he kuinka painostavaa on kuulla ympäristön jankuttavan asiasta harva se päivä?
Minulta naukui oma äiti lasta kun olin parikymppinen ja miehestäkään ei ollut mitään tietoa. En vieläkään ymmärrä mitä hän olisi siitä hyötynyt että minulla on lapsi. Nyttemmin hän on sanonut ettei edes halua olla mummo...
Kovin heppoisin perustein vaaditaan kaikkia olemaan "kuten muut". Ja silti on todellakin totta että Maa on jo täynnä. Ylikin.
Kun sen tunnistaa maallikko kielentutkija jo kilometrin päästä, että te olette sama henkilö.
Teille ei ilmeisesti mahdu pieneen päähänne, että voisi olla useampiakin ihmisiä/naisia jotka eivät halua lasta.
En ole sama kirjoittaja kuin alempana oleva Sheena(ko se oli vai), oli sitten tyylimme samanlainen tahi erilainen. Jos tämmöisestä asiasta alatte täällä määkiä, niin kyllä täytyy sanoa että ne lapsentekohimot taitavat tehdä ihmisistä vähän yksinkertaisia, sori vaan!!!
Pääpointtini on, kuten jossakin mainitsin, että he jotka ovat päätyneet lapsentekoon voivat olla todella painostavia heitä kohtaan joille asia ei "kolahda". En minäkään uskaltaisi näistä asioista livenä puhua, vaan mieluummin täällä foorumilla tuntemattomana.
Miehellenikin töissä huudellaan jatkuvasti että pitää lapsia tehdä. Kysyn vaan, että mitä ihmettä se kaikille kuuluu, ja millä oikeudella te lapsia vääntävät tulette meille vaatimuksianne esittämään? Kun sitten raivostutte jos selviää että kaikkia ei kiinnosta!
Suosittelen, että tutustut aikaisempiin tästä aiheesta kirjoitettuihin kommentteihin. Pääpaino ei todellakaan ole ollut lasten tuputtamisessa kenellekään. Itse olen koettanut enempi rohkaista Shannonia aivan päinvastaiseen. Kuten muutkin ovat todenneet, Shannon haki provosoiden riitaa ja sai sitä. Enempi täällä on keskitytty ampumaan alas absurdeja väittämiä esim. vanhemmuuden vaatimuksista, mitä Shannon(=Tellervo) on esittänyt. Ja jätä vastaamatta, että voihan niistä vaatimuksista olla eri näkemyksiä. Osalla täällä on siitä kokemusta, osalla ei. Mua ei kiinnosta pätkääkään, miksi joku jättää tekemättä/tekee lapsia. Mutta jos joku yrittää syyllistää provosoiden minut/meidät siitä, että lapsien teko on itsekästä ja vastuutonta kun heille ei ole osoittaa omaa järvenrantatonttia KÄPYLEHMIEN tekemistä varten, on ShannonTellervo pahasti hakoteillä. Niinkuin grillijonossa, saa mitä tilaa.
Ja sillä siisti. Jos et usko, lienet itsepäinen pässinpää.
= Tellervo ja Shannon.
Tai yksi.
Miten niin et uskaltaisi puhua livenä? Taidat alitajuisesti itsekin tiedostaa olevasi hakoteillä mielipiteinesi ja siksi et kestä kohdata muita mielipiteitä silmästä silmään. Kyllä minä ainakin uskallan sanoa mielipiteeni asiasta kuin asiasta ja välitän hyvin vähän siitä mitä muut niistä sitten ajattelevat...mutta ehkäpä se vain johtuu siitä, että minä olen mielipiteistäni varma.
Emme ole Tellervon kanssa yksi ja sama henkilö, en edes tunne häntä. Yhtä hyvinhän voisin ryhtyä väittämään, että Iskä72 ja Sara olisivat yksi ja sama henkilö vain sillä perusteella, että heillä on ollut samankaltaisia mielipiteitä.
Ja toisin kuin Tellervo, minä kyllä uskallan tuoda mielipiteeni julki myös seurassa. Ja olen tuonutkin. Muutenhan ei synny keskustelua. Ja avomiehellenikin olen tehnyt selväksi lapsia koskevan tämänhetkisen mielipiteeni.
Iskä72:ta taisi nyt jäädä tosissaan vaivaamaan, kun heillä ei ole kesämökkiä... Älä murehdi, varmaan noin kiivaan miehen lapsista tulee ihan isänsä kaltaisia ihan ilman mökkiäkin. Mutta miten ihmeessä pärjäät ilman autoa? Kun teillä on vain yksi auto, kuljetko bussilla tai kävellen töihin?
Täytyy sanoa, että todella vihamielisesti ihmiset suhtautuvat niihin, jotka esittävät eriäviä mielipiteitä. En minäkään, hyvät äidit ja isät, teitä tai teidän lapsianne vihaa. Halusin vain saada erilaisia näkökulmia lasten hankintaan kuin mitä itselläni on. Harva vain suhtautui asiallisesti, monet tuntuvat pitävän minua lastenvihaajana. Se, etten ainakaan tässä elämänvaiheessa halua lapsia ja että haluan keskustella jostakin muustakin kuin lapsista, ei tarkoita, että vihaisin lapsia. Mutta elämänsä yhden asian ympräille rakentavat ihmiset kyllästyttävät.
Varmuus ja ihmispelko ovat kaksi eri asiaa. Kokeilepa vaikka työskennellä työpaikalla jossa on 3 kiihkouskovaista ihmistä, niin näet että mitä voi sanoa ääneen ja mitä ei.
En ole hakoteillä mielipiteineni tippaakaan sen enempää kuin nekään jotka ovat eri mieltä. Päinvastoin: Maa on jo täytetty ja jokainen syntyvä lapsi on turha ja ylimääräinen. (Repikää housunne, en välitä enää.)
sitä mieltä, että lapset ovat turhia ovat aikuisetkin turhia. Kukaan ei synny aikuiseksi. Et sinäkään, Tellervo.
Ne, jotka eivät ole tätä mieltä, hankkivat ja kasvattavat lapsiaan ihan kaikessa rauhassa. He eivät tunne itseään ja lapsiaan ylimääräisiksi.
Mikäli kasvatus surkeasti epäonnistuu, lapsi saattaa tiedostamattaan tuntea itsensä ylimääräiseksi lopun elämänsä. Käytännössä se näkyy esimerkiksi hyljeksimällä ja yrittämällä mitätöidä pienten lasten vanhempia ja heidän lapsiaan.
Niin. Jospa me kaikki muut kirjoittajat pl Shannon ja Tellervo olemmekin salainen koalitio, jonka takana on yksi ja sama henkilö? Niinhän sen täytyy olla. On aivan liian hankalaa aina viesteissä mainita molemmat persoonasi, joten voisimme yhdistää ne. Shallervo tai Tennon? Mielestäni Shallervo kuulostaa paremmalta. Shallervo, sinä vaikutat jotenkin ärtyneeltä, kun asiattomuuksiin olen poikkeuksellisesti vastannut samaan tyyliin. Olen todella otettu, kun yleisen provosoinnin lisäksi yrität nyt provosoida minua henkilökohtaisesti. Tsemppiä.
Hyvä se täällä Suomessa on hurskastella lastensa kanssa, mutta entä ne kaikki lapset maailmalla joita
- raiskataan
- pidetään orjatyövoimana
- tapetaan "väärän" sukupuolen tms. takia
jne.
Adoptoimalla lapsen kehitysmaasta aikaansaattaa jonkinsorttista balanssia tällä pallolla.
Meillä/teillä suomalaisilla on varaa valita, ja jokainen syy jokaiseen asiaan meillä on puhtaasti itsekäs. Jopa lapsen haluaminen, jota ne joilla lapsia on eivät suostu myöntämään kirveelläkään.
täällä aina. Kun joku fanaatikko ei hyväksy toisten mielipiteitä, niin hän alkaa väittämään, että kaksi (eri mieltä yleiseen mielipiteeseen nähden) kirjoittajaa on yksi ja sama henkilö. Kaipa tuo Iskä72 väittää, että minäkin olen sama kuin Tellervo ja sinä. Uskontopalstalla tällainen on erityisen yleistä.
Niinhän se aina on, että erilaisuus pelottaa. Ja ennenkaikkea se, että pelkää jäävänsä itse jostain paitsi, kun huomaa, että toisilla meneekin hyvin vaikkeivät he olekaan samaa mieltä.
Toinen näkökulma tähän lapsenhankkimiseen (en tiedä, että onko joku jo maininnut, koska en ole lukenut kaikkia kirjoituksia) on se, että sellaisen henkilön joka ei halua lapsia juuri nyt (vaikka olisikin yli kolmekymmentä), ei ole pakko hankkia niitä vielä. Ihmiset ovat nykyään huomattavasti terveempiä ja "nuorempia" yli kolmevitosina ja neljäkymppisinä kuin 70-luvulla. Tästä johtuen lapset kannattaa hankkia silloin kun itsestä siltä tuntuu. Jos niitä sitten tuleekaan, mutta siihenkin on sitten tietysti sopeuduttava, jos lapsia ei saakaan. Turhaa on kuunnella kaikenmaailman maallikkolääkärien kommentteja siitä, että koska SINUN tulisi hankkia lapset. Kyllä niitä sitten tulee jos on tullakseen ja terveitäkin. Syntyy niitä vammaisia melkein yntä paljon nuorille kuin vanhoillekin.
Kannattaa elää nuoruutensa, ettei sitten tule katkera mieli jo nuorena kun on rupsahtanut ja väsynyt lastenhoidon taakan alle. Saatika sitten, että kuinka katkera onkaan nelikymppisenä kun huomaa, että nuoruus meni lapsia hoidellessa. Ja sitten kun ajattelee vielä sitä, että taakka lapsista on pääasiassa naisen harteilla, miehen jatkaessa "entistä" elämäänsä, niin eipä monia naisia kovin nuorina huvita lapsia hankkia.
Näkökulmia:
1. Jos miehet synnyttäisivät, niin keisarinleikkaus oli pääasiallinen synnytysmuoto
(ja tavallisen synytyksen ollessa kyseessä, kipulääkitys olisi välttämätön)
2. Jos miehet kantaisivat lapset, synnyttäisivät ja hoitaisivat, niin he tekisivät sen vanhempina
Eikä noiden "lapsellisten" ihmisten kitkeristä kommenteista kannata ottaa hernettä nenään. Eikös se niin ole, että kateellisena ihminen yrittää alentaa sitä, jolle on kateellinen. Täytyy vain yrittää ymmärtää.
...sitä epäitsekkyyttä, millä sinä Neiti Z nousit puolustamaan Shallervoa minun ilkeältä kritiikiltäni. Onneksi on kaltaisiasi ihmisiä.
ikävää, että eriäviä mielipiteitä ei hyväksytä koskaan. Voisihan joku sanoa vaikkapa, että onhan tuokin toisaalta totta. Mutta niinhän se on, että erilaisuus pelottaa. Lapsentekemisen jälkeen paluuta ei ole ja se katkeroittaa. Jos itse on epävarma niin halu toisten saattamiseen samaan liemeen on suuri: Tyyliin: "Koskas teille tulee tämmöinen pakkaus", "Ettekös te halua ollenkaan lapsia", "Mikäs mies sellainen on joka ei lapsia saa aikaiseksi", "Pelkäätkös sinä synnytystä", "Etkös pidä lapsista", "Eikö sinulle ole tullut vauvakuumetta ollenkaan", "Nuorena ne lapset on hankittava", "Otitteko koiran lapsen korvikkeeksi" jne. jne. jne.
Kaikki loukkaukset ja typerät kyselyt on jo kuultu. Kiitos ei minulle, ainakaan moneen vuoteen.
Ja sitten jos lapsia hankkii joskus niin alkaa kuulua: "Eikös se ole vaarallista tuon ikäisenä", "Katsos sairauksien riski kasvaa", "Jaksattekos hoitaa niitä enää", "Olette niin vanhoja sitten kun lapsi on aikuinen" jne. jne. jne.
Voi kun he ovat huolissaan meistä :)
Parempi olisi kun keskittyisivät vauvan ulosteen koostumuksen tutkimiseen ja pitäisivät omista asioistaan huolta. Niin.. ja antaisivat meidän pitää hauskaa.
kapeakatseinen sinunkin näkökulmasi asiaan. Onneksi lapsettomat ystäväni eivät ole kaltaisiasi ongelmapakkauksia eivätkä lapselliset ystäväni yhtään katkeria lapsistaan. Päinvastoin. He iloitsevat lapsistaan, mutta myös itsestään! Kyllä vanhemmatkin saavat hauskaa pitää, yhdessä ja erikseen.
niin kerropa mikä ongelma nyt on? Kerroin vain totuuden, että minkälaisia "järkeviä" kommentteja lapsettomille usein esitetään. Mikä minusta tekee ongelmapakkauksen? En siis saisi sanoa totuutta, sitä mitä "lapselliset" hyvin usein suustaan päästävät. Miksi totuuden kuuleminen ottaa niin koville?
Ja miten niin kapeakatseinen? Minä hyväksyn myös lapsellisten näkökulmat ja sen, että he puhuvat lapsistaan, ja sitä paitsi minä myös pidän lapsista, mutta toisten tuomitsemista en hyväksy, sekö on niin vaikea sinun hyväksyä? Tämä on vain yksi näkökulma asiaan, enkä ole sanonut, että se on sen enmpää oikein tai väärin kuin lapsellisten näkökulmat.
Eihän lapsettomatkaan kysele lapsellisilta: "Miksi te olette hankkineet noin monta lasta", "Riittääkö teidän rahat kaikkien elättämiseen", "Tunnetteko edes henkilökohtaisesti kaikkia lapsianne, kun niitä on niin monta" jne. jne. jne.
Pitää vain osata olla hiljaa, ettei loukkaa tosia ihmisiä tai tuputa liikaa omia näkökulmiaan.
Hyvä kun sinunlaisiakin löytyy, ettei vain typeryys ole huipussaan...
Olen ehkä ollut provosoiva täällä, mutta minun on vaikea hyväksyä höpöjuttuja kuten että lapsen tekeminen olisi osoitus epäitsekkyydestä.
Eiköhän tämä tältä erää riitä...
Onneksi en ole itse törmännyt muuhun kuin vanhojen tätien ajattelemattomaan vihjailuun parhaasta lapsenteko iästä! Itse haluan lapsen/lapsia jos niitä saan, mutta en vielä (28v).
Ei silti tulisi mieleenikään arvostella muunlaisia ratkaisuja. Hyvänen aika, kerranhan täällä vain eletään, ja jokainen voi nauttia niistä asioista mistä itse haluaa. Siis jos ei sillä tietoisesti loukkaa läheisiään. Lasten tai lapsettomuuden nyt ei luulisi ketään loukkaavan.
Olisikohan taustalla kuitenkin kateellisuus? Luulen nimittäin, että lasten kanssa kokee paljon ihania asioita, mutta myös ikäviä ja hermoja todella rasittavia asioita. Kumpia enemmän, se varmaankin vaihtelee.
Ne jotka eivät halua lapsia, näkevät viisaammaksi että heidän sukuhaaransa päättyy kuin seinään. Sen jälkeen siitä haarasta ei tule siis ihmisiä, jotka eivät haluaisi lapsia.
Lapsissa on tulevaisuus, se on ilman muuta selvää. Siksi olenkin iloinen kun minun jälkeeni jää sukua. Jo nyt minulla ja puolisolla on selkeä tehtävä elämässämme. Se tehtävä rikastuttaa myös parisuhdettamme. Kuinka tyhjää olisikaan ilman lapsia - juosta vain omien toiveittein ja tavoitteiden perässä.
Ja kun lapsia on useampia he oppivat jakamisen jalon taidon kun jäätelöä jaetaan kirjevaa'alla. Jakamisen taito puuttuu jo nyt harvinaisen monelta suomalaiselta. Sen sijaan on astunut itsekkyys.
Osa vihaa lapsia, osa ei halua niitä, osa ei saa vaikka haluaa, osa saa ja marisee niistä mutta osa saa ja iloitsee niistä. Sääli niitä lapsia jotka syntyvät rakkaudettomille vanhemmille, jos edes molemmat on tiedossa.