Appi on salajuoppo. Hän on olevinaan niin hyvä perheenisä, puhuu kauniisti kaikista ja toivoo lapsenlapsia kylään, mutta kun ilta on, ukko on humalassa.
Kun joku siitä huomauttaa ja sanoo, ettei enää pidä otta uutta kaljaa, hän pillastuu ja kieltää humalan ehdottomasti.
Melkein aina humala on syvempi kuin mitä kaljalla saadaan, ja pienen etsimisen jälkeen pullo kirkasta aina löytyy.
Hän ei myönnä koskaan omistavansa sitä.
Hän kieltäytyy kaikesta alkoholia sivuavasta puheesta. Joka sitä yrittää on vainoharhainen ja hänen vaimonsa manipuloima.
Anoppi on heittänyt kirveen kaivoon jo kauan sitten. Sanoo vaan, että parempi pitää miestä silmällä kotosalla kuin ajatella, missä se luuhaisi, jos olisi ottanut eron ja heittänyt miehen mäkeen.
Nyt on aika tilanne, kun anoppi on sairas, ja miehen pitäisi olla kotona skarppina, että voisi olla avuksi, jos vaimonsa saa jonkun taudinkohtauksen illalla tai yöllä.
Hänen pitää varmaan kuolemankielissäkin itse hoitaa itsensä ambulanssiin tai hälyttää joku lapsistaan paikalle, kun ukko vetää itsensä humalaan ilta illan jälkeen.
Kuinka mies voi heittäytyä noin itsekkääksi? Lapset perheineen yrittävät avustaa, mutta eiväthän he voi työtään jättää ja kiitää paikalle koko ajan.
Kun joku siitä huomauttaa ja sanoo, ettei enää pidä otta uutta kaljaa, hän pillastuu ja kieltää humalan ehdottomasti.
Melkein aina humala on syvempi kuin mitä kaljalla saadaan, ja pienen etsimisen jälkeen pullo kirkasta aina löytyy.
Hän ei myönnä koskaan omistavansa sitä.
Hän kieltäytyy kaikesta alkoholia sivuavasta puheesta. Joka sitä yrittää on vainoharhainen ja hänen vaimonsa manipuloima.
Anoppi on heittänyt kirveen kaivoon jo kauan sitten. Sanoo vaan, että parempi pitää miestä silmällä kotosalla kuin ajatella, missä se luuhaisi, jos olisi ottanut eron ja heittänyt miehen mäkeen.
Nyt on aika tilanne, kun anoppi on sairas, ja miehen pitäisi olla kotona skarppina, että voisi olla avuksi, jos vaimonsa saa jonkun taudinkohtauksen illalla tai yöllä.
Hänen pitää varmaan kuolemankielissäkin itse hoitaa itsensä ambulanssiin tai hälyttää joku lapsistaan paikalle, kun ukko vetää itsensä humalaan ilta illan jälkeen.
Kuinka mies voi heittäytyä noin itsekkääksi? Lapset perheineen yrittävät avustaa, mutta eiväthän he voi työtään jättää ja kiitää paikalle koko ajan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Appiukko on siis täysverinen alkoholisti. Yleisesti nykyään alkoholismi luokitellaan sairaudeksi, vieläpä vaikeasti hoidettavaksi. Se on myös perinnöllinen, tai taipumus alkoholismiin periytyy, mutta mekanismia ei vielä täysin tunneta. Monille, joilla on alkoholisteja suvussa, olisi parasta varoa omaa käyttöään.
Kieltäminen kuuluu taudinkuvaan.
Alkoholismi ei ole sairauas, vaan oire, joka johtuu äärettömästä itsekkyydestä.
Ja nykyään onkin sitten niin kiva piiloutua tuon "sairaus"-etiketin taa. "En minä voi tälle mitään, minä olen vain saanut tämmöiset geenit, alkoholi jotenkin vain lirahtaa kurkustani, en voi sille mitään... ette saa syyttää minua sillä minä olen syytön, tämähän on sairaus..."
Omaiset, työnantajat ym. läheiset menevät vipuun ja MAHDOLLISTAVAT JATKUVAN JUOPPOUDEN sen sijaan, että panisivat moiselle itsekkyydelle stopin kerta kaikkiaan.
Ja lapset, nuo kaikkein hauraimmat ja haavoittuvimmat, saavat kärsiä loputtomiin ja traumatisoitua lopuksi elämäänsä.
Alkoholisti on ahdistunut ja lääkitsee ahdistusta alkoholilla. Ja sen ahdistuksen ovat toiset ihmiset hänelle aiheuttaneet ja sitä koko ajan käytöksellään lisäävät. Ketkähän?
Mene A-klinikalle. Siellä on alkoholistien omaisille tarkoitettuja terapeutteja ja omia keskusteluryhmiä, mistä voi saada vertaistukea.
Se paranee, kun lopettaa juomisen. Alkoholi kutistaa aivoja, näkyy jopa magneettikuvissa (alkoholisteilla kutistumismuutokset), joten appesi aivot taitavat olla jo rusinat, kun ei itse edes pysty myöntämään ongelmaansa.
Olen ollut alkoholistin muija 46-vuotta.
Tiedän millaisia he ovat.
Heihin ei voi luottaa yhtään, varsinkin silloin jos heitä tarvittaisiin on varmaa että ratkeavat juomaan.
Olen samaa mieltä että alkoholismi on itsekkyyttä, heillä on hyvä vainu etsiä itselleen vastuuntuntoinen, helposti syyllistettävä hoivaaja.
Nyt mies ei enää juo kun joi terveytensä ja jalat altaan.
Mutta kukapa häntä nyt hoivaisi ellen minä.
Uskoisin olevani läheisriippuvainen, se juontaa siitä kun lapsuudessani ja varhaisnuoruudessani jouduin ottamaan ikäiselleni liian suurta vastuuta.
Lapsena minua myös alistettiin ja mollattiin joka käänteessä.
Olen kuitenkin oppinut elämään itseni kanssa, osaan laskea vapaalle ja matkustella.
Taloudellisesti olen myös turvannut selustani.
tarvitse mitään aiheuttaa.
Ovat itse itsensä pahimpia vihollisia.
Heidän mukanaan joutuu kärsimään vielä monta heidän läiheisyydessään olevaa ihmistä.
ihan ensimmäisenä ymmärtää, että mies itse sairastaa, eikä sairas kykene kantamaan vastuuta oikeen mistään. Itsekyydestä lienee sairaus alkanut.
sitä kirkaspulloa joka löytyy, kaatakaapa se lavuaariin, korkealta ja reippaasti. Mitään vahinkoahan ei synny jos ei sitä pulloa kukaan omista. Lasten tehtävä aikuistuttuaan on pistää stoppi vanhemman juopottelulle. Niinhän vanhemmatkin asettavat rajat lapsilleen. Mikään paapominen ei auta. Selvät rivakat otteet ja näyttää että alkoholisti on menettänyt otteen itsestään. Itse istutin isäni 16v tuolille kun kävi äitiini kiinni. Tein selväksi ettei se enää käy päinsä. Eikä hän enää käynyt.
pois sen juopon luota.
Eivät he muutu miksikään, pahenevat vain.
Parempi kun jättää tuollaisen pärjäämään omillaan.
Alkoholisti. Näin se menee niiden kanssa. Viina puhuu ku viinan piru pääsee puremaan. Pitkä taival edessä.