Onko niin, että suomesta puuttuu sana, millä tarkoitetaan yhden omistajan hallussa olevia lentokoneita? Otsikon sanaparin kuulin juuri uutisista ja mielestäni ilmaisu on harhaanjohtava.
Finnairin laivasto
Stig Ombord
20923
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Fleet - flotta - Flotte - flotte - flota - vloot - флот...
Eivät kai nuokaan sanat ota sen kummemmin kantaa väliaineeseen, olipa se ilma tai vesi. Alukset kuin alukset.
”Finnairin ilma-aluksisto” olisi mielestäni paljon kömpelömpi kuin tuo Finnairin laivasto.
Pilotti, kapteeni, perämies.
Ilmasatama (airport, aeropuerto) taisi olla alkuaikoina myös käytössä, silloin kun meri oli kiitoratana.
Noissa sanoissa ei kuitenkaan esiinny "laiva" missään muodossa eli käyttö on luontevampaa kummassakin alusmuodossa.
Nyt pitäisi keksiä uusi sana. Kielitoimiston väki, hoi - tehkää jotain palkkanne eteen.
”Haltijatar teki laivan sellaisen että
maata se kulki ja ilmaa ja vettä.”
Olisikohan ollut satukirja sellainen kuin Hanhiemon kultainen lipas, josta jotain tuollaista olen lukenut puoli vuosisataa sitten?
Howard Hughesin Spruce Goose oli esillä äskettäin tällä palstalla jonkin linkin päässä.
http://www.sprucegoose.org/aircraft_artifacts/exhibits.html
Sen pätevyydestä maakulkuneuvona en ole kovinkaan vakuuttunut, mutta melkomoinen siivekäs laiva tuo rometto joka tapauksessa on!
Asiahan päinvastoin EI ole sama muissakin kielissä, kuten itse osoitat, eli noiden muiden kielten po. sanat eivät ole kytköksissä laivaan, kuten suomen kielen laivasto-sana. Mutta aiemmin puhuttiin kyllä suomessakin "ilmalaivasta", joten eihän laiva-sanaa ole pakko kytkeä vesielementtiin, vaan se on alus joka "liukuu" missä tahansa elementissä, myös ilmassa. Sanan syntyhetkellä toki ei lentäviä laivoja vielä ollut.
ilmalaivaston isoäiti...?
Luullakseni esim. englannin fleet-sanalla on kytköksiä float-sanaan ja ruotsin flotta-sanalla vastaavasti flyta-sanaan. Noilla verbeillä lienee jotain tekemistä laivojenkin kanssa.
Ennen nykyisiä, ilmaa raskaampia ilma-aluksia taivaalla nähtiin ilmalaivoiksi kutsuttuja härveleitä, jotka kelluivat ilmameressä sisältämänsä vedyn, heliumin tms. ilmaa kevyemmän kaasun nosteen varassa. Kuriositeetteina noita ilmalaivoja saattaa nähdä siellä täällä tänä päivänäkin.
Saat silti pitää mielipiteesi, kaikin mokomin.
...ja kuullut. Ei näyttänyt isoäidiltä.
1982 Savonlinnassa R. Wagnerin Lentävän hollantilaisen nimiroolin esitti http://images.google.com/images?q=Mati Palm Silloin vielä baritoni, laulanee nykyisin bassorooleja.
Dalandina eli Lentävän hollantilaisen tavoitteleman Sentan isänä lauloi Jaakko Ryhänen.
”Drängst du mich?
Mögst du, mein Kind, den fremden Mann willkommen heißen?
Seemann ist er, gleich mir,
das Gastrecht spricht er an.
Lang' ohne Heimat,
stets auf fernen, weiten Reisen,
in fremden Landen er
der Schätze viel gewann.
Aus seinem Vaterland verwiesen,
für einen Herd er reichlich lohnt:
sprich, Senta, würd' es dich verdrießen,
wenn dieser Fremde bei uns wohnt?
Sagt, hab' ich sie zuviel gepreisen?
Ihr seht sie selbst - ist sie Euch recht?
Soll ich von Lob noch überfließen?
Gesteht, sie zieret ihr Geschlect?
Mögst du, mein Kind,
dem Manne freundlich dich erweisen!
Von deinem Herzen auch
spricht holde Gab' er an;
Reich' ihm die Hand, denn Bräutigam
sollst du ihn heißen:
stimmst du der Vater bei,
ist morgen er dein Mann.
Sieh dieses Band, sieh diese Spangen!
Was er besitzt, macht dies gering.
Muß, teures Kind, dich's nicht verlangen?
Dein ist es, wechselst du den Ring.
Doch keines spricht . . .
Sollt' ich hier lästig sein?
So ist's! Am besten laß' ich sie allein.
Mögst du den edlen Mann gewinnen!
Glaub' mir, soch' Glück wird immer neu.
Bleibt hier allein!
Ich geh' von hinnen.
Glaubt mir, wie schön, so ist sie treu!”
tarkoitin itsekin vain tuota laiva-sanaa, ei yleisemmin vesielementtiin liittyviä sanoja.
http://www.aeroflot.ru/eng/
Suomen ilmavoimissa yksittäisen joukko-osaston nimessä käytetään lennosto-sanaa. Se ei kuitenkaan täysin vastaa tuota keskustelun aloituksessa tarkoitettua asiaa.
Lennosto on muutenkin hieman oudosti johdettu sana. Laivasto muodostuu useista laivoista, joten lennosto ilmeisesti muodostuu useista lennoista.
lisätkää sanakirjan uuteen painokseen.
Onhan se olemassa: lennosto. Vastaavuuksia laivastoon on muitakin:
laivasto - lennosto
laivue - lentue
Toinen juttu on sitten se, että eipä tuota taideta yleisesti käyttää kuvaamassasi merkityksessä, vaikka se mielestäni siihen hyvin sopisikin.
taustalla jotain merenkulkuun liittyvää? Olisiko kyseessä Jasonin merenkävijöistä, argonauteista, johdettu uudissana, "tähtipurjehtija"?
Sanakirjani mukaan astronautti on ranskaksi astronaute tai cosmonaute, mutta Venäjän-Wiki tarjoaa sellaista sanaa kuin спасьонавт eli spasionautti väittäen sen olevan ranskalaista juurta!
http://ru.wikipedia.org/wiki/Космонавт
Kiinalaisilla on sitten taikonauttinsa, kuten tuosta Wiki-artikkelistakin ilmenee.
No, nautitaan itse kukin mitä nautitaankin!
Lain mukaan ilmakulkuneuvo on ilma-alus, oli se
sitten kiinteäsiipinen, liikkuvasiipinen tai
siivetön.
Alusten muodostamaa kokoelmaa on suomenkielessä
perinteisesti nimitetty laivastoksi.
ja hetken kuluttua tuli mieleeni sana "laivue". "Fleet" lienee ollut se alkukielinen sana ja uutistoimittajalla on ollut kiire.
En nyt jaksa lukea koko ketjua, joten ehkä joku on tuonkin jo esittänyt.
Sähköpostiini on hetki sitten pläjähtänyt tarjous:
”Now shipping - New Vista Compliant OmniPage Professional 15 - only 99 euros!”
Mitenkähän softafirma Nuance mahtaa tuon ”laivauksen” (shipment) hoitaa (Burlingtonista, Massakusettajien osavaltiosta, USA:sta), jos tulen tilanneeksi? Sittenkin lentoteitse? Vai hoituisiko homma ihan lankoja pitkin tiedostojen etälatauksena? Ja jos vielä viimeinen tolpanväli ADSL-päätteeltä läppäriini tuleekin hyppysähkönä WLAN-yhteyden kautta siten ettei välissä ole edes kuitukaapelinpätkää, niin mikä ihme oikeuttaa enää puhumaan laivoista yhtikäs mitään?
Siinä yksi ehdotus, jos viittaukset vesielementtiin häiritsevät. Minua eivät häiritse.
lentokaluista.