Itse tapasin netissä chatissa mukavan pojan pari vuotta sitte. Nähtiin ja ihastuttiin toisiimme. Välimatkaa on yli 400km, vaikka välillä on kauhee ikävä ja kaipaa kultaa, nii näkemiset on kullan arvosii. Ikävintä on tietysti myös se jos itsellään on paha olla eikä kulta silloin pysty asian eteen tehä muuta kun rauhoitella puheillaan...oishan silloin kiva kun ois joku jolle itkee ja jota halata ja rutistaa. Mulle on ainakin tullu tuosta jälkimmäisestä ongelma..liikaa tapahtuu elämässä pahoi aisoita jotka ois kivaa purkaa..vaikee sitä puhelimessa ainakaan minun alkaa. Nyt ensi kesänä suunnittelen muuttoa kullan luo..ikäeroo meilläkin on 4vuotta, mutta onneksi kaikki on menny hyvin..odotan muuttoa :) kertokaa omia kokemuksiinne!! Koska liian monella on käsitys siitä että kaukosuhteet ei kestä. siihen pystyy itse niin vaikuttamaan olemuksellaan..suhteelle pitää antaa kaikkensa.
LUKEKAA
Emsku.
1966
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tiedän tunteen, nyt pari päivää yli 4kk oltu oman kullan kanssa yhdessä ja onni snekun vaa jatkuu. nhdään pari kertaa kk (viikonlloput) ja siihen näkeminen jääkin, ikää vielä vuosi alle että sais oman kämpän. joten vielä joutuu odotella sitä.
Homma kuitenkin hoituu, ikävästä ja muusta selviää. vaikka se onkin vaikea.. just seki et jos on paha olla ja haluis toisen siihen viereen ni ei voi.. mut sillon ku nähään nijutellaan kaikesta.
Kyllä kaukosuhdekki toimii kuhan luottaa toiseen ja antaa suhteelle aikaa.