Oopperan tuntemus

Olen jo pitemmän aikaa ollut utelias oopperan suuntaan mutta mitään en ole oikein saanut tällä saralla tehtyä. Luin kuitenkin hyvä artikkelin oopperasta ja siinä oli vihjeitä miten maailmaan pääsee paremmin käsiksi. Kuinka hyvin nämä neuvot pitävät paikkansa?

http://www.kookas.fi/articles/read/5836
5409
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Aika hyvin näkyvät pitävän paikkansa. Jos jokin asia jäi mietityttämään niin ositteessa www.operafin.fi voi klikata vasemalta linkkiä FAQ - Tohtori Bartolo ja esittää kysymyksen hänelle. Vastauksissa on sekä faktaa että huumoria.

Äänestä

Viittaamasi artikkeli on niin yleisluontoinen, ettei voi osoittaa suuria virheitä siinä mitä artikkelissa sanotaan, mutta ehkä siinä, mitä artikkelissa jätettiin sanomatta. Esimerkiksi väliotsikko: ”Miksi oopperoiden juonet ovat niin käsittämätöntä melodraamaa?” ja sitä seuraava teksti antoivat ymmärtää, että kaikkien oopperoiden juonet ovat käsittämätöntä melodraamaa. Näin ei tietystikään ole; on myös pienistä aiheista tehtyjä oopperoita ja operetteja, joiden pääpaino on komiikassa, tai älykköoopperoita, joissa otetaan kantaa johonkin älylliseen teemaan. Tai silloin kun esimerkiksi Offenbachin operetit kuulostavat melodramaattisilta, kyseessä on yleensä jonkin grand operan parodia, ja parodian kohteen tunnistaminen on oleellinen osa huvia.

Yksi artikkelin virhe on tietysti siinä, että oopperoiden *juonet* eivät voi olla melodraamaa; melodraama syntyy kun juonenkäänteitä ”ylikorostetaan” musiikkia käyttämällä. Ooppera voi olla melodraama, mutta juoni ei. Lisäksi antiikin melodraamassa on onnellinen, joskin yleensä yllättävä loppu. No, myönnettäköön, että termiä käytetään paljon sen alkuperäisen määritelmän ulkopuolella.

Se, mitä artikkeli ehkä jätti sanomatta, on että oopperan puitteissa vallitsee valtava diversiteetti. 400 vuoden aikana ooppera on ollut hovin, ylimysten tai valtioiden taidon ja vaurauden esittelyä ja siihen on panostettu taiteen parhaat resurssit. Oopperassa käyminen ei ole ainoa tapa tutustua oopperaan. Voit lainata kirjastoista dvd-levyjä ja kokeilla minkä tyyppiset oopperat sinulle sopivat.

Jos haluat kuulla hienoa laulutekniikkaa (bel canto), niin sitten Rossinin, Donizettin tai Bellinin pariin. Rossinilta Sevillan parturi (Il Barbiere di Siviglia) tai Donizettilta Lemmenjuoma (L’Elisir d’Amore) ovat hyviä lähtökohtia. Lemmenjuoman juoni on oikeasti nerokas: puoskari myy punaviiniä lemmenjuomana, mutta se oikeasti toimii, vaikkakin mutkan kautta. Jos kaipaat mahtipontista oopperaa, niin Verdin Aida (menee Tampereella livenä, eikä siinä esiinny Ramses, kuten valtakunnan ykköslehti eilen uutisoi, vaan Radames). Koomista operettia, joka ei vaadi syvällistä oopperan historian tuntemusta, löytyy esimerkiksi Straussin Lepakosta (die Fledermaus). Jos haluat mahtavaa orkesterointia ilman korulaulantaa, niin niitä löytyy Wagnerin oopperoista, joista helpoimmin tajuttavia ovat Lentävä hollantilainen (Der Fliegende Holländer) tai Nürnbergin mestarilaulajat (Die Meistersinger von Nürnberg). Mozartin oopperoihin kannattaa mielestäni tutustua alkaen saksankielisistä (Ryöstö seraljista/Die Entführung aus dem Serail ja Taikahuilu/Die Zauberföte), koska niissä ei ole resitatiiveja vaan niiden paikalla on puheosuuksia. Ja kun olet valmis kohtaamaan melodraaman huipun, niin rohkeasti Puccinin Madama Butterflyn kimppuun.

Näiden oopperoiden/operettien suositteleminen ei tarkoita, että ne olisivat oopperataiteen ehdotonta huippua, vaan että niistä on mielestäni hyvä aloittaa.

Äänestä
  • hyvin kirjoitettu, ainakin maallikon mielestä.

    Äänestä

  • Itse olen paljon oopperassa käynyt musiikin ammattiopiskelija. Oopperarepertuaari sisältää hienointa, suurinta ja nerokkainta musiikkia, mitä on koskaan sävelletty. Juonetkin ovat välillä ihan nokkelia ja mukiinsameneviä, mutta silti en ole koskaan kokenut oopperassa samanlaista elämystä kuin teatterissa tai elokuvateatterissa. Musiikillisesti oopperat ovat yleensä antoisampia kuin elokuvat tai teatteri, mutta teennäinen näyttely, liioittelu ja sievistely tekevät oopperasta draamallisesti monesti suorastaan huvittavaa. Niissä ei ole munaa!

    Olen varma, että monet ihan älykkäät ihmiset kokevat samoin, mutta eivät uskalla avata suutansa, kun luulevat missanneensa jotain. Tunnustan siis oopperan musiikilliset ansiot ja sisällönkin monesti, mutta "näytteleminen" ei vakuuta!

    Nykyoopperan ongelma taas on se, että se on jämähtänyt paikalleen. Orkesteri on täysin samanlainen kuin sata vuotta sitten! Ja sitten yksi täysin perustavanlaatuinen ongelma: on turhaa
    ja vanhanaikaista opetella laulamaan "perinteisellä", "klassisella" tavalla ilman äänenvahvistusta kun äänenvahvistus on keksitty. Tämä asia on jo aikoja sitten ymmärretty "kevyen" musiikin puolella: ei tarvitse opetella huutamaan orkesterin yli kun voidaan laulaa mikrofoniin. "Klassinen" laulu kuulostaa auttamatta vanhanaikaiselta ja on turhaa!

    Äänestä

  • ursatz kirjoitti:

    Itse olen paljon oopperassa käynyt musiikin ammattiopiskelija. Oopperarepertuaari sisältää hienointa, suurinta ja nerokkainta musiikkia, mitä on koskaan sävelletty. Juonetkin ovat välillä ihan nokkelia ja mukiinsameneviä, mutta silti en ole koskaan kokenut oopperassa samanlaista elämystä kuin teatterissa tai elokuvateatterissa. Musiikillisesti oopperat ovat yleensä antoisampia kuin elokuvat tai teatteri, mutta teennäinen näyttely, liioittelu ja sievistely tekevät oopperasta draamallisesti monesti suorastaan huvittavaa. Niissä ei ole munaa!

    Olen varma, että monet ihan älykkäät ihmiset kokevat samoin, mutta eivät uskalla avata suutansa, kun luulevat missanneensa jotain. Tunnustan siis oopperan musiikilliset ansiot ja sisällönkin monesti, mutta "näytteleminen" ei vakuuta!

    Nykyoopperan ongelma taas on se, että se on jämähtänyt paikalleen. Orkesteri on täysin samanlainen kuin sata vuotta sitten! Ja sitten yksi täysin perustavanlaatuinen ongelma: on turhaa
    ja vanhanaikaista opetella laulamaan "perinteisellä", "klassisella" tavalla ilman äänenvahvistusta kun äänenvahvistus on keksitty. Tämä asia on jo aikoja sitten ymmärretty "kevyen" musiikin puolella: ei tarvitse opetella huutamaan orkesterin yli kun voidaan laulaa mikrofoniin. "Klassinen" laulu kuulostaa auttamatta vanhanaikaiselta ja on turhaa!

    Huh! Aika mielenkiintoisia mielipiteitä sinulla oopperasta. Oletkohan kuullut klassisesta äänenmuodostuksesta? Jos oopperalaulajat laulaisivat "kevyesti" kurkkulaulannalla ja vielä mikkiin, olisi tulos täysin mautonta ja mahdotontakin. Laulu olisi ohutta eikä kantaisi orkesterin yli edes mikitettynä. Aariat ovat ambitukseltaan laajoja ja vaativat laulutekniikkaa. Klassisessa laulussa pyritään tuottamaan pääsointista, koko kehon yläsävelsarjaväritteistä ääntä. Juuri nuo yhden sävelen päälle rakentuvat yläsävelet tuottavat omalaatuisen värin ja pyöreän soinnin laulajalle, joka on jokaisella omanlainen. Orkesteri on kehittynyt taidemusiikin aikakausina ja teokset esitetään usein säveltäjän laatiman partituurin mukaan, koska silloin kuulokuva teoksesta on alkuperäisen mukainen.
    Olet oikeassa että oopperamusiikki voi olla vaikeasti aukeavaa ja joskus teennäisen oloista. Usein juonikulkukin on sekavaa ja jopa epäloogista. Monet oopperat ovatkin koomisia, tarkoituksella (esim. Mozartin oopperat).
    Näytteleminen on erityyppistä kuin teatterinäyttämöllä. Usein musiikki ja laulutekniset puitteet pakottavat erilaiseen ilmaisuun.
    Itse olen nähnyt monenlaisia oopperoita, hyviä ja huonoja. Huono ohjaus voi jättää rakkaankin teoksen kylmäksi. Oopperaakin löytyy moneen makuun. Netistä löytyy librettojen tekstit ja cd-levyjenkin mukana tulee usein kirjanen jossa on koko oopperan teksti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Seppo -56 kirjoitti:

Olen jo pitemmän aikaa ollut utelias oopperan suuntaan mutta mitään en ole oikein saanut tällä saralla tehtyä. Luin kuitenkin hyvä artikkelin oopperasta ja siinä oli vihjeitä miten maailmaan pääsee paremmin käsiksi. Kuinka hyvin nämä neuvot pitävät paikkansa?

http://www.kookas.fi/articles/read/5836

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu