Olen oikeasti ollu aivan itse keskeinen sen jälkeen kun mokasin syksyllä. En yrittänyt muuta ,kun saada sinulta mahdollisuutta ja anteeksipyyntöä.
Joka ikinen kerta kun näin sinut. Jauhoin jotain tyhmää ja idioottia sinulle.Mitä hän niitä on. Liian monta kertaa. Elätin toivoa että kyllä se leppyy siitä.
Nyt kun annoit sen mahdollisuuden elin omassa Onnistumisen ja Onellisuuden tunteessa. Enkä huomannut antanut huomata että ei kaikki ole OK.. Vaikka yhteiset hetket olikin ikimuistoisia.
No kun painostin totuuden sinulta reiluviikko sitten ja sain pakit. Vajosin itsesääliin ja vitukseen.
Mutta viime lauantaina. Kun juttelin Tuopin kanssa ja se sanoi yhden lauseen. Se säpsäytti minut kokonaan. Sen jälkeen muistin ilmeesi kun olit lähtenyt siitä pois. Minä oikeasti tajusin kuinka pahasti minä mokasin. Ruinasin sulta jatkuvasti anteeksi antoa. Vaikka nyt tiedän että en minä voi sitä antaa etes itselleni. Tuhosin oikeasti jotain hienoa.Kun nyt olen tämän viikon ajatellut kaikkea meidän tapaamisia syksystä niin muistan kuinka monesti sinulla oli se ilme. Se ilme ei varmaan vieläkään merkkaisi minulle mitään mutta opin sinun kasvoja lukemaan viimeisen kuukauden aikana. Tajusin lopulta kuinka paljon minä loukkasin sinua läsnä olollani ja sillä epämääräisellä selittelyllä.
Nyt en voi kun vihata itseäni. Tajusin että minä oikesti välitin jostakin ihmisestä ja tein sen elämästä ihan ihan paskaa.
Yritän pysyä pois silmistäsi. Vaikka sekin on täysin mahdotonta. En toivo sinulle kun kaikkea hyvää.
Tiedän että et ole niin säälittävä että luet täällä. Jos joku näkee ja yhdistää henkilöön voisi sanoa siitä sinulle.
En pyydä enään anteeksi! OLEN PAHOILANI KAIKESTA MITÄ AIHEUTIN.
Kimmo!
Joka ikinen kerta kun näin sinut. Jauhoin jotain tyhmää ja idioottia sinulle.Mitä hän niitä on. Liian monta kertaa. Elätin toivoa että kyllä se leppyy siitä.
Nyt kun annoit sen mahdollisuuden elin omassa Onnistumisen ja Onellisuuden tunteessa. Enkä huomannut antanut huomata että ei kaikki ole OK.. Vaikka yhteiset hetket olikin ikimuistoisia.
No kun painostin totuuden sinulta reiluviikko sitten ja sain pakit. Vajosin itsesääliin ja vitukseen.
Mutta viime lauantaina. Kun juttelin Tuopin kanssa ja se sanoi yhden lauseen. Se säpsäytti minut kokonaan. Sen jälkeen muistin ilmeesi kun olit lähtenyt siitä pois. Minä oikeasti tajusin kuinka pahasti minä mokasin. Ruinasin sulta jatkuvasti anteeksi antoa. Vaikka nyt tiedän että en minä voi sitä antaa etes itselleni. Tuhosin oikeasti jotain hienoa.Kun nyt olen tämän viikon ajatellut kaikkea meidän tapaamisia syksystä niin muistan kuinka monesti sinulla oli se ilme. Se ilme ei varmaan vieläkään merkkaisi minulle mitään mutta opin sinun kasvoja lukemaan viimeisen kuukauden aikana. Tajusin lopulta kuinka paljon minä loukkasin sinua läsnä olollani ja sillä epämääräisellä selittelyllä.
Nyt en voi kun vihata itseäni. Tajusin että minä oikesti välitin jostakin ihmisestä ja tein sen elämästä ihan ihan paskaa.
Yritän pysyä pois silmistäsi. Vaikka sekin on täysin mahdotonta. En toivo sinulle kun kaikkea hyvää.
Tiedän että et ole niin säälittävä että luet täällä. Jos joku näkee ja yhdistää henkilöön voisi sanoa siitä sinulle.
En pyydä enään anteeksi! OLEN PAHOILANI KAIKESTA MITÄ AIHEUTIN.
Kimmo!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Luin tuon monta kertaa.Mut ei sittenkään.Sen miehen nimi ei ollu Kimmo,ikäkin melkein sama,v79 syntynyt.
Tarina oli ihan samaa mitä minä ja hän ollaan käyty läpi.
Mitä voisin sanoa sinulle Kimmo,en tiedä.Kannattaa ehkä miettiä miksi laskee käsistään ihmisen josta välittää noin paljon.Rakkaus on vaikeaa.
Love hurts!