Vai ettei AMK ole korkeakoulu?

AMK-opiskelija

Uskokaa nyt jo: ammattikorkeakoulujärjestelmän myötä keskiasteen koulutus sai saman korkeakoulustatuksen mikä yliopistoilla on ollut jo pitkään. Opettajakunta, opetussuunnitelma, oppi- ja pääsyvaatimukset (nykyään pääsykokeet, varsinkin tekniikan alan, perustuu nimenomaan lukion oppimäärään, ja amikset pärjää jos ne pärjää, yleensä ei) sekä yleinen arvostus puoltaa kaikki ammattikorkean rinnastamista yliopistoon. Totta totisesti: arvostan ilman muuta yliopistotutkintoja ja niihin opiskelevia, siitä huolimatta ettei niiden tarvitse ilmestyä juuri lainkaan kouluun eikä osata mitään, ihmisinä, ammattilaisina, joiden kanssa ja jopa esimiehenä tulen tulevaisuudessa työskentelemään.
Eräs asia kuitenkin vaivaa mieltä. Muutaman viime kuukauden ajan olen saanut tilaisuuden jutella erään matematiikan opiskelijan (itse asun opiskelijamittasuhteissa mukavasti kaksiossa ja käyn opiskelun ohella oman alan töissä; se kituu opintotuella solussa haaveillen paremmista ajoista) kanssa, ja kuulemani perusteella on syytä huoleen.
Tämä uusi tuttavani ei kuulemma ole käyttänyt laskinta kertaakaan kolmeen ja puoleen vuoteen, ja on jo yli puolessavälissä omissa opinnoissa. Muistan vielä omat pääsykokeet, joissa ei ollut toivoakaan pärjätä ilman järeämmän luokan graafista laskinta. Se sama graafinen laskin alkoi alkaen puolentoista vuoden opiskelun jälkeen olla minun tarkoituksiin turhan suppea, ja painopiste siirtyikin hitaasti mutta varmasti tukevimpien apuvälineiden suuntaan.
Unohdetaan hetkeksi AMK vastaan yliopisto-pelleilyt, ja käytetään järkeä. Millä IHMEEN tavalla luulette olevanne tekniikan AMK-opiskelijaa viisaampia, kun jopa yliopistotason laskut on mahdollista suorittaa ihan päässälaskuina? Siis jopa yläasteella on tapana käyttää laskinta! Se ei yksinkertaisesti voi olla mahdollista että matematiikan maisteriohjelmassa oleva opiskelija on paremmin koulutettu kun kolmannen vuoden insinööriopiskelija.
Tämä kaikki on yliopistojen vika. Kunnolliset koulutusvaatimukset eikä mitään päässälaskuvilleviisiveepelleilyä, opettajille muodolliset pätevyydet ja luentoja enemmän. Tätä menoa joutuu pian jopa yliopistot tunnustamaan jääneensä ammattikorkeakoulujen jalkoihin mitä koulutuksen tasoon tulee.
Jotenkin tuntuu että koko AMK-järjestelmä on luotu potkimaan sontaa Suomen koulutusjärjestelmän rattaista. Yliopistolaitos tuntuu olevan kun savijalkainen jättiläinen. Muutama isku väärään kohtaan, koko hoito romahtaa alas, ja paikan valtaa dynaaminen ja työelämäläheinen ammattikorkeakoulu. Viimeiseksi valttikortiksi yliopistoille jää lähinnä äärimmäisen marginaaliset tohtori- ja lisensiaattikoulutukset. Vähän pelkään kuitenkin että ylempi AMK-tutkinto vastaa pikemminkin lisensiaatin koulutusta; opintoviikkojakin on saman verran.

84

6249

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • molemmista on kokemusta

      Niin, kaikkihan nyt laskinta osaavat käyttää.
      En väitä ettetkö osaisi paljon sellaista mitä matematiikan opiskelija ei osaisi, mutta sinäkään et varmastikaan osaa niita asioita mitä matemaatikot tekevät. Onneksi amk-insinöörit ja matemaatikot eivät kuitenkaan kilpaile samoista työpaikoista, vaan kummallekin löytyy oma tarpeensa yhteiskunnassa.
      Sen vielä voisin sanoa, että teoreettinen lähtötaso amk:ssa on huomattavasti alhaisempi kuin yliopistolla.

    • mahtimatemaatikko

      Niin. Yliopiston matematiikassa kehitetään muun muassa menetelmiä, jotta ihmiset eivät olisi riippuvaisia laskimista. Ei laskimen käyttö ole matematiikkaa. Pelkää kynän ja paperipalan avulla voi saada vaikka joka kurssista maksimipisteet.

      Olen itse lukenut myös tietojenkäsittelyä yliopistossa. Nyt tunnen sen verran hyvin numeerista matematiikkaa, että osaisin tehdä monia graafisten laskimien algoritmeja C :lla ja C:llä. En myöskään ole pelkästään laskimien varassa, sillä osaan arvioida numeerisen laskennan aiheuttamia virheitä ja tiedän, milloin mitäkin algoritmia voi käyttää. Ja eipä taida oma laskimeni osata Gröbnerin kantoja, mutta toisaalta tämäkin on ohjelmoitavissa kotikoneelleni. Joten jotain hyötyä minulle on ollut yliopistomatematiikasta.

    • matematiikan opiskelijoilta

         "Unohdetaan hetkeksi AMK vastaan yliopisto-pelleilyt, ja käytetään järkeä. Millä IHMEEN tavalla luulette olevanne tekniikan AMK-opiskelijaa viisaampia, kun jopa yliopistotason laskut on mahdollista suorittaa ihan päässälaskuina? Siis jopa yläasteella on tapana käyttää laskinta! Se ei yksinkertaisesti voi olla mahdollista että matematiikan maisteriohjelmassa oleva opiskelija on paremmin koulutettu kun kolmannen vuoden insinööriopiskelija."

      Toivon mukaan muiden AMK-opiskelijoiden matemaattinen tietämättömyys ei ole yhtä suuri kuin sinun. Olet varmaankin hyvä laskimen ja matemaattisten ohjelmistojen käyttäjä ja ne ovat yksi taitoa vaativa osa-alue, mutta matematiikka on paljon muutakin kuin pelkkää laskentoa.

      Otetaanpa vaikkapa rationaalikertoimisten polynomiyhtälön ratkaiseminen. Soveltajalle riittää aivan hyvin, että hänellä on laskin, jolla saa numeerisen likiarvon ratkaisuksi. Yliopistomatematiikassa huomio taaseen kiinnittyy esimerkiksi siihen, että onko tietylle rationaalikertoimisella polynomiyhtälölle olemassa ratkaisukaavaa klassisessa mielessä. Tähän liittyen voidaan johtaa ratkaisukaavat toisen, kolmannen ja neljännen asteen rationaalikertoimisille polynomiyhtälöille. Sen jälkeen voidaan osoittaa, että rationaalikertoiminen polynomiyhtälöllä on ratkaisukaava klassisessa mielessä jos ja vain jos kyseisen polynominen nk. Galois'n ryhmä on ratkeava. Sen jälkeen voidaan antaa esimerkki polynomista, jonka Galois'n ryhmä on S_5 ja todistaa tämä ryhmä ratkeamattomaksi, jolloin ollaankin osoitettu, että 5. asteen yhtälöille ei ole enää ratkaisukaavaa klassisessa mielessä.

      On totta, että tuossa edellisessä esimerkissä ei missään käytetä laskinta, lähinnä sen takia, että laskimesta ei olisi mitään hyötyä. Yliopistomatematiikka keskittyy todistamiseen ja uusien matemaattisten työkalujen kehittelyyn. Itseasiassa yliopistoissa matematiikan opintojen alussa opiskelijoita vieroitetaan laskimistaan, jotta opiskelija pystyisi keskittymään omaan laskutekniikkansa ja loogisen ajattelun kehittämiseen. Kyllä yliopistomatematiikassakin joskus ratkaistaan/lasketaan käytännön ongelmia (eteenkin sovelletun matematiikan puolella), mutta tällöinkin pääpaino on uusien menetelmien kehittelyssä, ei välttämättä itse ratkaisun löytämisessä. Kannattaa muistaa, että ilman matematiikan tutkimusta ei insinööreillä olisi näitä nykyisiä "tukevampia apuvälineitä" laskemisen apuna.

      Väite, että yliopistomatematiikka olisi jotenkin helpompaa, koska siinä ei käytetä laskimia on täysin perätön ja osoittaa suurta tietämättömyyttä yliopistomatematiikasta. Yliopistomatematiikka keskittyy päättelyyn ja loogiseen ajatteluun, ei ei pelkkään laskemiseen. Mikäli pidät vielä yliopistomatematiikkaa "päässälaskuvilleviisiveepelleilynä", niin voit tutustua vaikkapa Helsingin Yliopiston Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen Algebra II-kurssin oppimateriaaliin, joka ei todellakaan ole "päässälaskukamaa", vaikkei mitään vaikeaa asiaa olekaan.

      http://mathstat.helsinki.fi/kurssit/info/algebra_ii07k.html

      Ilmeisesti Suomen koulujärjestelmä ja opetussuunnitelma aiheuttavat ihmisissä sekaannuksen matematiikan ja laskennon välillä.

      Miikka Rytty, FM, tutkijakoulutettava
      Tiina Saukkoriipi, FM, matemaattisten aineiden didaktiikan opettaja

      • sovellukset

        Kyllä oli sellaista hepreaa, että ensin pitäisi selvittää mitä nuo tarkoittavat,käytännössä.

        Myös käytännön esimerkit näyttävät puuttuvan, missä noita voisi käytää?

        Käytännön tekijöistä Suomessa on pulaa.

      • voi nähdä
        sovellukset kirjoitti:

        Kyllä oli sellaista hepreaa, että ensin pitäisi selvittää mitä nuo tarkoittavat,käytännössä.

        Myös käytännön esimerkit näyttävät puuttuvan, missä noita voisi käytää?

        Käytännön tekijöistä Suomessa on pulaa.

        Ei kai tuota AMK-pohjalta ole tarkoituskaan ymmärtää. =)

      • mahtimatemaatikko
        sovellukset kirjoitti:

        Kyllä oli sellaista hepreaa, että ensin pitäisi selvittää mitä nuo tarkoittavat,käytännössä.

        Myös käytännön esimerkit näyttävät puuttuvan, missä noita voisi käytää?

        Käytännön tekijöistä Suomessa on pulaa.

        Sovellukset puuttuvat, mutta koska sovellukset perustuvat teoriaan, on teoria ensin hallittava. Soveltaahan voi monella tapaa, eikä populaatiobiologi tarvitse samoja malleja kuin lujuuslaskelmien tekijä. Mallien taustalla oleva matematiikka on kuitenkin pohjimmiiltaan ihan samaa kaikille. Jos sovelluksiin päästäisiin, voisi moni opiskelija kyllästyä kurssiin, koska siinä tulisi sovelluksia, joita opiskelija ei ehkä koskaan tarvitsisi. Toisaalta sovelluksiin asti pääsemiseksi prujusta tulisi älyttömän laaja jos sovelluksia käsiteltäisiin monipuolisesti.

        Itse olen kyllä sitä mieltä, että algebra on paljon muutakin kuin mitä tuon kurssin perusteella oppii. Tuo pruju tähtää lähinnä siihen, että perusasiat saadaan opetettua ja Galois'n teoria esiteltyä. Algebra on kyllä paljon muutakin.

        Jos teksti tuntuu heprealta, lue uudestaan ja mieti esimerkkejä käsitteistä. Jos ei vieläkään selviä, lue jokin alkeisalgebran oppikirja. Matematiikka vaatii monesti paljon omakohtaista työskentelyä. Eräs parhaista tavoistani oppia matematiikkaa on keksiä ongelmia, johon oppimiani asioita voi käyttää.

      • lkjh
        sovellukset kirjoitti:

        Kyllä oli sellaista hepreaa, että ensin pitäisi selvittää mitä nuo tarkoittavat,käytännössä.

        Myös käytännön esimerkit näyttävät puuttuvan, missä noita voisi käytää?

        Käytännön tekijöistä Suomessa on pulaa.

        Matematiikkaa käytäntöön soveltavat esimerkiksi insinöörit. Matemaatikot keskittyvät enemmän matematiikkaan ja sen kehittämiseen. Matemaatikkojen työstä hyötyvät matematiikan soveltajat monilla aloilla.

        AMK:n matematiikasta olen keskustelun avaajan kanssa eri mieltä. Tekniikan ammattikorkeakoulujen matematiikan opetus ei ole kovin pitkälle menevää. Suuri osa ajasta kuluu lukion pitkään matematiikkaan kuuluvien asioiden läpi käymiseen. Teknillisissä yliopistoissa asioita käydään läpi paljon laajemmin. Varsinainen matematiikan opiskelu on sitten jo ihan omassa luokassaan sekä laadullisesti, että määrällisesti.

      • vielä...
        sovellukset kirjoitti:

        Kyllä oli sellaista hepreaa, että ensin pitäisi selvittää mitä nuo tarkoittavat,käytännössä.

        Myös käytännön esimerkit näyttävät puuttuvan, missä noita voisi käytää?

        Käytännön tekijöistä Suomessa on pulaa.

        "Kyllä oli sellaista hepreaa, että ensin pitäisi selvittää mitä nuo tarkoittavat,käytännössä."

        Mielestäni oppimateriaalin teksti oli selkeää ja ymmärrettävää, tosin sen ymmärtäminen vaatii jonkinlaista matemaattista pohjakoulutusta. Täten se oli hyvä esimerkki siitä, että yliopistomatematiikka ei ole viisivuotiaiden päässälaskua.

        "Myös käytännön esimerkit näyttävät puuttuvan, missä noita voisi käytää?"

        Kyseessähän oli lähinnä perusteorian esittely, joka on hallittava ennenkuin sitä voi ruveta soveltamaan.

        Galois'n teoria sitoo yhteen kuntien teorian ja ryhmien teorian. Molemmat ovat modernin matematiikan peruskäsitteitä, jotka putkahtavat esiin lähes kaikkialla. Esimerkiksi kuntalaajennukset ovat lukuteorian perustavaraa. Sovelluksia kunnille ja ryhmille löytyy mm. tiedonsiirrossa, salauksessa ja fysiikan ja kemian erilaisista symmetrioista. Puhumattakaan nyt siitä, että tietokoneet rouskuttavat sisällään binäärikunnan laskutoimituksia.

        Ja jos haluaa löytää muita yliopistoissa opetettavan matematiikan osa-aluita, joista löytyy helposti sisäistettäviä käytännön sovellutuksia, niin kannattaa tutustua vaikkapa hahmontunnistukseen, osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaisemiseen, algoritmien teoriaan, automaatteihin ja formaaleihin kieliin, optimointiongelmiin tai inversio-ongelmiin edellä esiteltyjen alojen lisäksi.

        "Käytännön tekijöistä Suomessa on pulaa."

        Niin, ja käytännön tekijöitäkin on monenlaisia. On niitä, jotka vain soveltavat teorioita ilman että heidän täytyy ymmärtää niitä sen enempää. Ja on niitä joiden sovellukset vaativat jo tarkempaa teorian ymmärtämistä. Tätä varten matematiikkaakin on hyvä opettaa eri tasoilla.

        Miikka

      • Duoda-duoda
        sovellukset kirjoitti:

        Kyllä oli sellaista hepreaa, että ensin pitäisi selvittää mitä nuo tarkoittavat,käytännössä.

        Myös käytännön esimerkit näyttävät puuttuvan, missä noita voisi käytää?

        Käytännön tekijöistä Suomessa on pulaa.

        Tässä käytrännön sovellutuksia.
        2 2 = 4
        11 11 = 110
        Laskimesi osaa, matemaatiikkojen ansiosta, mutta entä sinä ilman laskinta?

    • Of course

      Yliopistotason jälkeen voi suunnitella ja testata taskulaskimen, saattaa sen jopa tuotantoon. AMK-tasolla voi käyttää laskinta ja nälviä yliopistotasoa.

    • viipyvät?

      Et sitten tullut takaisin kommentoimaan saamiasi vastauksia. Miksi?

      • Amis4Ever

        Kaikilla ei ole niin suuria ongelmia egonsa kanssa että pitäisi tulla puolustamaan nimimerkillä tehtyjen kommenttiensa "kunniaa".

        Itsekin käyn yleensä kertomassa mielipiteeni kun olen lukenut jonkin jutun joltain foorumilta ja unohdan sen sitten saman tien.
        Pitkät ja henkilökohtaisten loukkauksien tasolle menevät debaatit foorumeilla nimettömien kirjoittajien kesken ovat ajan haaskausta sieltä kaikkein turhimmasta päästä.

        Lähentelee turhuudessaan melkein akateemisen maailman hapatuksia. :)

        Ongelma on sitä pahempi mitä enemmän samaistuu nimimerkkiinsä, joten suosittelenkin kaikkia keksimään joka ikistä tekstiä varten ihan oman nimimerkin jota ei pian tunnista edes itse omakseen.

        Jos käyttää aina samaa niin vastaan voi tulla ongelmia jopa tietoturvamielessä. Tai se voi näyttäytyä ongelmina uran suhteen.
        En erittele sitä nyt tarkemmin mutta eipä mulla olekaan mitään pakkoa todistaa mitään kenellekään.

        Joitain asioita joita tietää voi vain suositella ja jos lukija ei ota onkeensa tai pitää väitettä täysin naurettavana niin kyseessä on silloin tämän oma ongelma.

        Voi toki käydä niinkin että kirjoittaja A. luulee tietävänsä jostain lähes absoluuttisen totuuden mutta on päätynyt tulokseen oman matalan tason tietoisuutensa /tietämyksensä pohjalta jolla asia näyttää yksinkertaiselta.
        Mutta joku toinen, vaikkapa hlö. B voi olla perehtynyt samaan asiaan potenssiin x verran perusteellisemmin ja kauemman aikaa jolloin A:n "totuus" voi näyttäytyä aivan toisessa valossa.. . .

      • Amis4Ever
        Amis4Ever kirjoitti:

        Kaikilla ei ole niin suuria ongelmia egonsa kanssa että pitäisi tulla puolustamaan nimimerkillä tehtyjen kommenttiensa "kunniaa".

        Itsekin käyn yleensä kertomassa mielipiteeni kun olen lukenut jonkin jutun joltain foorumilta ja unohdan sen sitten saman tien.
        Pitkät ja henkilökohtaisten loukkauksien tasolle menevät debaatit foorumeilla nimettömien kirjoittajien kesken ovat ajan haaskausta sieltä kaikkein turhimmasta päästä.

        Lähentelee turhuudessaan melkein akateemisen maailman hapatuksia. :)

        Ongelma on sitä pahempi mitä enemmän samaistuu nimimerkkiinsä, joten suosittelenkin kaikkia keksimään joka ikistä tekstiä varten ihan oman nimimerkin jota ei pian tunnista edes itse omakseen.

        Jos käyttää aina samaa niin vastaan voi tulla ongelmia jopa tietoturvamielessä. Tai se voi näyttäytyä ongelmina uran suhteen.
        En erittele sitä nyt tarkemmin mutta eipä mulla olekaan mitään pakkoa todistaa mitään kenellekään.

        Joitain asioita joita tietää voi vain suositella ja jos lukija ei ota onkeensa tai pitää väitettä täysin naurettavana niin kyseessä on silloin tämän oma ongelma.

        Voi toki käydä niinkin että kirjoittaja A. luulee tietävänsä jostain lähes absoluuttisen totuuden mutta on päätynyt tulokseen oman matalan tason tietoisuutensa /tietämyksensä pohjalta jolla asia näyttää yksinkertaiselta.
        Mutta joku toinen, vaikkapa hlö. B voi olla perehtynyt samaan asiaan potenssiin x verran perusteellisemmin ja kauemman aikaa jolloin A:n "totuus" voi näyttäytyä aivan toisessa valossa.. . .

        En siis ollut tuo mainittu AMK-opiskelija vaan ihan perus ammattioppilaitos heebo. Ja voin hyvällä omalla tunnolla sanoa että tunnen _suurta_ vastenmielisyyttä akateemiselta kalskahtavia ihmisiä kohtaan.

        Sitä ylpeää ja oman arvontuntonsa tietävää parempaa porukkaa kohtaan siis. Sitä joka tekee helpoistakin asioista itsetarkoituksellisesti vaikeita että vain pääsee pätemään muiden kustannuksella ja nostamaan itsensä jalustalle.

        Kaikkein halveksuttavinta tämä on jos henkilö ei edes tunne intohimoa opiskelemaansa asiaa kohtaan vaan tekee sen vain egonsa tähden -ja niitäkin tuntuu riittävän.

    • insinöörismies

      Itse yliopistolla matematiikkaa kurssin lukeneena voin sanoa että insinöörimatikalla on hyvät edellytykset pärjätä yliopistomatikan peruskurssilla.

      Tietenkin amiksen matikan laskut käsittelevät omaa alaa yleensä, joten esim. sähköinsinöörinä hyötyy paljonkin teknisen matematiikan kirjan laskuista, joissa käsitellään usein vastusten laskentaa.

      • Matemaatikko itsekin

        En ole käynyt ammattiopistoa joten en tiedä miten amiksessa hommat menee, mutta sovellettujen tieteiden yliopistolla kyllä matikkaa tarttee.

        Ja ilmeisesti joku käsitti täällä aiheen väärin; ideana täällä on keskustella aiheesta "Vai ettei AMK ole korkeakoulu?" eikä siitä miksei matemaatikko osaa mitään ja insinööri osaa kaiken.

    • todeta, että

      höpö höpö.

      Insinööri on vähän niinkuin esinahka. Se siirtyy syrjään silloin kun ruvetaan hommiin.

      • ilkenilke

        Tuohon on pakko
        todeta, että
        Ko. tiedoilla antanut henkilö vois ehkä miettiä että miten se sanonta menee. Kun tuntuu niin yliopiston pohjasakkaa olevan.

        Kyllä se oot sinä joka siirtyy syrjään kun työt alkaa.

        Koska sanonta/kysymys menee oikeasti että mitä eroa on insinöörillä ja esinahalla.
        Esinahka (lue tämä idiootti yliopistorunkkari joka ei tajunne mikä on metsä vaikka näkisi sata puuta edessään) siirtyy syrjään kun työt alkaa.
        Mietin sitä sossunluukulla.
        Tai sitten ajatellessasi miten teoriassa naisen kanssa sängyssä menee koska kuka tahansa amk:sta on sen kumppanisi jo pokannut.

      • heh heh
        ilkenilke kirjoitti:

        Tuohon on pakko
        todeta, että
        Ko. tiedoilla antanut henkilö vois ehkä miettiä että miten se sanonta menee. Kun tuntuu niin yliopiston pohjasakkaa olevan.

        Kyllä se oot sinä joka siirtyy syrjään kun työt alkaa.

        Koska sanonta/kysymys menee oikeasti että mitä eroa on insinöörillä ja esinahalla.
        Esinahka (lue tämä idiootti yliopistorunkkari joka ei tajunne mikä on metsä vaikka näkisi sata puuta edessään) siirtyy syrjään kun työt alkaa.
        Mietin sitä sossunluukulla.
        Tai sitten ajatellessasi miten teoriassa naisen kanssa sängyssä menee koska kuka tahansa amk:sta on sen kumppanisi jo pokannut.

        Pakko korjata... Eikös se vitsi alunperin menny seuraavasti: Mitä eroa on insinöörillä ja esinahalla? - Esinahalla on sen verran älyä, että tajuaa siirtyä syrjään, kun hommat aloitetaan...

    • Wiles

      Erittäin vanha ja yksinkertainen ongelma. Tuntenevatko amislaiset?

      Osoita, ettei ole olemassa kakkosta suurempia kokonaislukuja x, y , z ja n siten, että
      x^n y^n = z^n.

      Koetapa laskimellasi!

    • Proffanryökäle

      Löytyy kokemusta AMK-tutkinnon suurittaneiden menestyksestä yliopistossa. Yleensä opintojen alkuvaiheessa menestys on erinomainen, koska yliopistoon tulevat AMK:sta fiksuimmat ja motivoituneimmat, ja kerran opituista perusasioistahan opinnot alkavat. Vaikeudet alkavat yleensä, kun asioissa pitää siirtyä käsitteelliselle tasolle, ymmärtääkin jotain taskulaskimen näppäilyn sijasta, ja varsinkin pystyä oma-aloitteeseen kehitystyöhön.

      Osa AMK:sta tulleista (ne fiksuista fiksuimmat) pystyvät ylittämään tämän kynnyksen ja heistä tulee loistavia diplomi-insinöörejä, mutta osa jämähtää tähän vaiheeseeen, keskyttää opinnot tai rämpii ne jotenkuten loppuun.

      Olen opettanut ja tutkinut teknillisessä yliopistossa (aik. korkeakoulu) yli 30 vuotta erittäin käytännönläheistä soveltavaa alaa, joka tosin vaatii kohtuullista satsausta matematiikkaan. Toisn kuin kirjoittajalla, minulla ei ole ole kanttia tippaakaan aliarvostaa yliopistomatematiikkaa. Huolimatta siitä, että itse soveltajana nautin heidän tuottamistaan valmiin pöydän antimista. Voin vakuuttaa, että esim. menestyksellinen tuotesuunnittelu ei kaipaa taskulaskinmiehiä, ei yliopistossa eikä fimoissa. Laskimet ja tietokoneet tulevat kuvaan varsin myöhäisessä vaiheessa, apuvälineinä, ei itseisarvoina. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin luovuuden ohella rautaista logiikkaa, joissa vaikkapa yliopistomatematiikka on suureksi avuksi.

      Koko AMK:han on alun perin kupla, jolla yritettiin kohottaa opistotason suorittaneiden statusta tiittelinkipeydestä. Tämä näkyy vieläkin kirjoitajan epätoivoisessa pääteesissä: uskokaa nyt, että olemme akateemisia! Kyllä aitoa kehitystä on tapahtunut AMK:ssa sitten opistojen, mutta missäpä ei olisi? Mikään ei olisi estanyt entisten opistojen insinöörien, merkonomien jne. tutkintojen kehittämistä ajan myötä ja tasalla ilman nimenvaihdostakin.

      Monilla ammattikorkeakouluilla on hirvittävä dilemma. Ensin piti yrittää matkia yliopistoja ja kun taso ei kertakaikkiaan riitä, niin esim. oppilashakumainoksisssakin aletaan mollaamaan yliopistoja käytännölle vieraiksi ja yliopistoista valmistuneiden taitoja turhiksi. KIrjoittaja kuuluu tähän propagandistiseen mölöttäjäjoukkoon. Tasokkaimmat AMK:t tekevät järkevää yhteistyötä yliopistojen kanssa ja ymmärtävät roolinsa.

      • shift supervisor

        " Kyllä aitoa kehitystä on tapahtunut AMK:ssa sitten opistojen "

        Tuosta olen kyllä eri mieltä. Osaamisen taso on romahtanut verrattuna entiseen opistoinsinöörin tutkintoon tai vaikka vanhaan teknikko koulutukseen nähden. Aikanaan sai olla kohtuullisen lahjakas valmistuakseen tekusta, mutta nykyään jo kampaajan aivoilla valmistutaan, jos vain on valmis tekemään hieman töitä

        Nykyään saa opintopisteitä kaiken maailman " huilunsoittokursseista ", joilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen teknisen osaamisen kanssa. Myönnettäköön, että matematiikan tunteja on varmaankin supistettu opistoaikoihin nähden

    • MattiKSinisalo

      Toimiessani vuosituhannen vaihteessa opettajana Rovaniemen ammattikorkeakoulussa erityistä vastarintaa sekä oppilaiden, opettajien, että hallinnon taholta aiheutti pyrkimykseni tuoda omaan opetukseeni yliopistoille ja korkeakouluille tyypillistä tutkivaa, perusteita pohtivaa ja opetettavia asioita perustelevaa otetta, johon olin pitkään yliopistossa työskennellessäni tottunut. Ajatuksenani oli pyrkiä tuomaan opetukseeni mahdollisuuksien mukaan teknillisiin sovelluksiin sopivaa uusinta teoreettista tutkimustietoa. Tähän minulla oli mielestäni hyvät edellytykset ja varsin selkeät suunnitelmat. Kuitenkin jo yliopisto- ja korkeakoulutasoisen kirjallisuuden hankkiminen tarkoitusta varten tuotti suuria vaikeuksia. Kuvaavaa suhtautumiselle oli eräänkin oppikirjojen hankintaesitykseni kohtalo. Koulutusalajohtajani oli heittänyt sen suoraan roskakoriin. Sana tästä tuli minulle kirjastohenkilökunnan kautta. Yhtään ainoata korkeakoulutasoiselle tutkimukselle välttämätöntä tieteellisteknistä sarjajulkaisua ei ammattikorkeakoulun kirjastoon suostuttu tilaamaan.

      Yliopistoille ja korkeakouluille tyypillistä on mm. opetuksen julkisuus. Kuka tahansa voi tulla seuraamaan mitä tahansa luentoa. Yhtenä syynä tähän on tietyn opetuksen tason säilyttäminen altistamalla se kritiikille. Itse yritin noudattaa julkisuusperiaatetta mm. laittamalla kaiken tunneilla läpikäymäni materiaalin kenen tahansa mistäpäin maailmaa tahansa tarkasteltavaksi internetiin. Opettajana en pidä itseäni minään salaisen tiedon vartijana. Kuitenkin eräänä itseeni kohdistuneen savustuskampanjan perusteluna käytettiin sitä, että en pyynnöistä huolimatta ollut antanut oppilaideni käyttöön edes kurssieni sisällysluetteloita. Osasyynä mm. tähän yliopistoille ja korkeakouluille tyypillisen opetustyön julkisuusperiaatteen vastustamiseen oli ehkä uuden koulun pohjana olevien vanhojen koulujen henkilökunnan muutosvastarinta.

      Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmat olivat myös muutosvaiheessa. Uusien opettajien annettiin ymmärtää, että he voivat pitkälti itse suunnitella omien kurssiensa yksityiskohtaiset sisällöt. Muutos aikaisimpiin valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin oli suuri. Kuitenkin kaikki käytännössä toteutetut muutokset aiheuttivat armotonta vastarintaa. Yrittäessäni itse saada läpi omien varsin teoreettisten oppiaineideni osalta järjestelmällistä oppilaiden tietämystä askel askeleelta rakentavaa opetusohjelmaa kävi kuitenkin niin, että kurssien järjestystä mielivaltaisesti muutettiin tai jokin myöhempien kurssien ymmärtämisen kannalta keskeinen kurssi jätettiin opinto-ohjelmasta kokonaan pois. Tämä aiheutti järjettömän ristiriitatilanteen, jossa oppilaiden olisi kuvaannollisesti pitänyt kiivetä latvasta puuhun.

      Kaiken kaikkiaan oman käsitykseni mukaan tilanne oli sellainen, että uudelle koululle haluttiin väkisin saada korkeakoulustatus ilman, että minkäänlaisia tutkimusedellytyksiä olisi suostuttu luomaan. Juhlapuheissa, visioissa ja strategioissa korostettiin kyllä ammattikorkeakoulujen roolia soveltavan tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen tyyssijoina, mutta käytännössä tämä tuntui jäävän pelkän sanahelinän tasolle.

      Rovaniemen ammattikorkeakouluun oli onnistuttu rekrytoimaan sen vakinaistamisvaiheessa jonkin verran yliopistollisen jatkokoulutuksen omaavaa henkilökuntaa. Heidän työskentelyedellytystensä kehittäminen sekä omakohtaisen tutkimustyön, että korkeakoulutasoisen opetuksen mahdollistamiseksi oli kuitenkin järjestelmällisesti laiminlyöty. Osa pitemmälle koulutetuista opettajista yksinkertaisesti savustuskampanjan jälkeen irtisanottiin, osa veti tilanteesta ilmeisesti omat johtopäätöksensä. Sanomalehti Lapin Kansa kertoi torstaina 24.4.2003 ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen arviointityöryhmän tuloksista Rovaniemen ammattikorkeakoulun osalta etusivullaan otsikolla ”Hyvien opettajien tuo haasteita” seuraavasti:
      ”Rovaniemen ammattikorkeakoulun ongelmana saattaa tulevaisuudessa olla se, kuinka se pystyy pitämään itsellään huippuosaajansa. Opetusvirkoihin ei aina ole ollut tarjolla osaajia ja tilanne lienee vielä huonompi keihäänkärkialoiksi valittujen alueiden ja huippututkimuksen suhteen, toteaa korkeakoulujen arviointineuvoston työryhmä.
      Äskettäin ammattikorkeakoulusta on lähtenyt neljä tohtorin ja kolme lisensiaatin pätevyyden omaavaa opettajaa. Arviointineuvosto toteaa, että kansainvälisen tason tutkijoita on ilmeisen vaikeaa saada pysymään Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. -Syyt eivät käyneet tarkasti arviointiryhmälle selväksi, sanoo professori Pentti Meklin.”

      Itse en siis RAMKista saamieni kokemusten perusteella olisi valmis kovinkaan mielelläni rinnastamaan ammattikorkeakouluja varsinaisiin korkeakouluihin tai yliopistoihin.

      Toivon toki, että asenteet opettajien omakohtaista tutkimustyötä, sen tulosten tuomista opetukseen ja sovelluksiin, ja tämän työn edellytyksien luomista kohtaan olisivat oppilaitoksessa viimeksi kuluneiden vuosien aikana kehittyneet myönteisempään suuntaan.

    • heh_

      Ajattelin ensin trolliksi, mutta se on liian pitkä. Trolli ei olisi jaksanut kirjoittaa nuin pitkästi.

    • Örc

      Jos firman tuotekehitys rajoittuu klapikoneisiin, niin siinä ei ehkä tarvita kummoistakaan matematiikkaa. Jos sen sijaan kehitetään vaativia huipputuotteita, niin matematiikan tarvekin lisääntyy. Eikä silloin aina riitä valmiiden tietokoneohjelmistojen käyttö, vaan pitää kehitella uusiakin menetelmiä. Muun muassa paperikoneiden perälaatikoiden mutkikkaiden virtausten laskemisessa on tarvittu paljon myös tohtoritason matemaatikkojen työtä.

      En menisi esittämään mitään varmoja mielipitetä myöskään matematiikan eri haarojen hyödyllisyydestä. Esimerkiksi lukuteoria tuntuu aluksi täysin hyödyttömältä temppuilulta. Kuitenkin esimerkiksi modernit julkisen avaimen salausmenetelmät perustuvat oleellisesti lukuteoriaan sekä muihin erittäin syvällisiin matematiikan teorioihin. Lukuteoriasta sai alkunsa myös koodien teoria, jonka avulla nykyisin voidaan tietoa siirtää verkoissa ennätysmäisen nopeasti ja varmasti.

      Itse asiassa matematiikka on valtava tekoälyjärjestelmä. Kun todetaan, että jokin käytännön sovellus vastaa rakenteeltaan jotain tunnettua matematiikan osaa, niin voidaan saada heti käyttöön suuri määrä valmiita tuloksia. Tämä tosin vaatii huomattavaa osaamista sekä matematiikassa, että sovellusalalla.

      Se vika matematiikassa on, että sen omaksuminen vaatii tavattomasti työtä. Sen jälkeenkään siitä ei hallitse kuin pienen siivun. Tässä opetuspuolessa olisi haastetta myös varsinaisille matemaatikoille, jotta muutkin voisivat oppia sitä enemmän ja helpommin.

      • amis4ever

        Kuulostaa vakuuttavalta argumentilta matematiikan puolesta.

        Olin jo lähes valmis heittämään lopullisen tuomioni asiasta että matematiikka on turhaa ajanhaaskausta.

        Mutta esim. noissa PKI-ratkaisuissa, kenen tarvitsee ymmärtää niiden taustalla olevaa matematiikkaa niin syvällisesti että pystyisi itse suunnittelemaan salaus algoritmeja tms.?

        Hyvin pitkälle riittää se että tietää kulloisellakin hetkellä olevat turvallisiksi katsotut avainten pituudet -mikä siis jatkuvasti kasvaa jatkuvasti koneiden ja siten murtamistekniikoiden kehittyessä sekä miten avainten vaihto PKI:ssa ja tyypillisimmin web sivun SSL: salauksen kanssa toimii. Siinäkin lähinnä se että miten sertifikaatti tilataan ja asennetaan jos on tarve yleisesti luotetulle sertille.

        Avainten pituuksien lisäksi on ehkä hyvä tietää hieman eri protokollista ja algoritmeista ja missä vaiheessa ja järjestyksessä niitä on kehitetty ja missä niitä kannattaa käyttää. Niiden keskinäiset paremmuusjärjestykset ym. sen tason tietoa.
        Plus maalaisjärkeä siitä että missä tapauksissa voi vähän tinkiä jne. Eli se iänikuinen käytettävyys vs. tietoturva kysymys.

        Jos itse päättäisin opiskella edes AMK insinööriksi vielä näin aikuisena kun on jo käyttänyt vuosia itse ASIAN opiskeluun niin mua ei kyllä yhtään kiinnostaisi käyttää aikaani kuukausi- tai jopa vuosikaupalla pelkkään matematiikkaan.
        Se matematiikka mihin olen käytännössä törmännyt rajoittuu lähinnä lukujärjestelmiin. Nekin satunnaisesti, se on ehkä pari kertaa ikinä kun on tarvinnut miettiä heksadesimaaleja. Yleensä riittää kun tunnistaa mikä on MAC-osoite. :D
        Aliverkotuksia ja IPv4 tietoliikennettä yleisemminkin miettiessä tottakai binaarimuunnokset. Sen tarpeellisuutta yleensä jopa _aliarvoidaan_.
        Ne kannattaa opetella viimeisen päälle perusteellisesti. Sitäkään ei yleensä vaadita mutta helpottaa elämää kummasti kun ei tarvitse miettiä ja tuskailla epämääräisten mielikuvien varassa. Sitä heti vain "näkee" CIDR notationista montako hostia verkossa voisi olla jne.
        Eli kun pystyy aliverkottamaan päässä laskien niin näkee konfiguraatiovirheetkin nopeammin.

        IT-alalla kehitys ja uusien tuotteiden /tekniikoiden ilmestymistahti on niin nopeaa että opiskeltavien asioiden suhteen ns. TODO lista kasvaa kokoajan nopeammin kuin sitä kerkiää lyhentämään opiskelemalla.
        Eli todennäköisesti tulen opiskelemaan koko ikäni tietotekniikkaa enkä tule missään vaiheessa akateemiseksi -eikä se itseäni erityisesti edes haittaa.

        Sen sijaan haittaa se että kun ilman virallisen koulutusjärjestelmän mukaisia titteleitä on ns. "amisjätkä" niin työnantajapuolen suunnalta katsoen on myös samalla viivalla niiden kanssa jotka ovat hädin tuskin läpäisseet ne pakolliset ammattioppilaitoksen näyttökokeet.

        Ja työelämässä törmää jopa tuskallisen usein niihin alan "asiantuntijoihin" joilla ei ole minkäänlaista alan tutkintoa, ei edes sitä alinta mahdollista perustutkintoa, datanomi etc.
        Tyypit on vain ajautuneet alan töihin suhteiden avulla tai kun ne on niin hyviä tyyppejä. Huoh.. . .

        Jos AMK-insinööri opinnot vaativat mittavaa satsaamista matematiikkaan niin skippaan koko homman ja sen sijaan aion keskittyä jatkossakin itse asiaan.

        Itse ASIAA voi opiskella tehokkaammin ja hankkia osaamisestaan näyttöä mm. valmistajakohtaisilla sertifikaateilla.
        Kaikilla alan suurimmilla toimijoilla kuten Microsofti:lla, CISCO:lla tai HP:lla on omansa, samoin Linux guruilla.

        Lopputulemana tähän koulutusyhtälöön olen siis ainakin itse saanut vastaukseksi että viralliset koulutusjärjestelmät laahaavat perässä ja pakottavat tehottomaan ajankäyttöön.

        Toisaalta jos ei ole mitään pakottavaa tarvetta edistyä nopeasti ja keskittyä olennaiseen, elämässä on kaikki perusasiat jo saavutettu, rahaa löytyy jne. ja sattuu olemaan vieläpä tutkijaluonne joka opiskelee pelkästä opiskelun ilosta niin ei se yliopistossa pölyyntyminen mikään huono vaihtoehto ole.
        Saattaa olla joillekin jopa kutsumus.

      • Stannum
        amis4ever kirjoitti:

        Kuulostaa vakuuttavalta argumentilta matematiikan puolesta.

        Olin jo lähes valmis heittämään lopullisen tuomioni asiasta että matematiikka on turhaa ajanhaaskausta.

        Mutta esim. noissa PKI-ratkaisuissa, kenen tarvitsee ymmärtää niiden taustalla olevaa matematiikkaa niin syvällisesti että pystyisi itse suunnittelemaan salaus algoritmeja tms.?

        Hyvin pitkälle riittää se että tietää kulloisellakin hetkellä olevat turvallisiksi katsotut avainten pituudet -mikä siis jatkuvasti kasvaa jatkuvasti koneiden ja siten murtamistekniikoiden kehittyessä sekä miten avainten vaihto PKI:ssa ja tyypillisimmin web sivun SSL: salauksen kanssa toimii. Siinäkin lähinnä se että miten sertifikaatti tilataan ja asennetaan jos on tarve yleisesti luotetulle sertille.

        Avainten pituuksien lisäksi on ehkä hyvä tietää hieman eri protokollista ja algoritmeista ja missä vaiheessa ja järjestyksessä niitä on kehitetty ja missä niitä kannattaa käyttää. Niiden keskinäiset paremmuusjärjestykset ym. sen tason tietoa.
        Plus maalaisjärkeä siitä että missä tapauksissa voi vähän tinkiä jne. Eli se iänikuinen käytettävyys vs. tietoturva kysymys.

        Jos itse päättäisin opiskella edes AMK insinööriksi vielä näin aikuisena kun on jo käyttänyt vuosia itse ASIAN opiskeluun niin mua ei kyllä yhtään kiinnostaisi käyttää aikaani kuukausi- tai jopa vuosikaupalla pelkkään matematiikkaan.
        Se matematiikka mihin olen käytännössä törmännyt rajoittuu lähinnä lukujärjestelmiin. Nekin satunnaisesti, se on ehkä pari kertaa ikinä kun on tarvinnut miettiä heksadesimaaleja. Yleensä riittää kun tunnistaa mikä on MAC-osoite. :D
        Aliverkotuksia ja IPv4 tietoliikennettä yleisemminkin miettiessä tottakai binaarimuunnokset. Sen tarpeellisuutta yleensä jopa _aliarvoidaan_.
        Ne kannattaa opetella viimeisen päälle perusteellisesti. Sitäkään ei yleensä vaadita mutta helpottaa elämää kummasti kun ei tarvitse miettiä ja tuskailla epämääräisten mielikuvien varassa. Sitä heti vain "näkee" CIDR notationista montako hostia verkossa voisi olla jne.
        Eli kun pystyy aliverkottamaan päässä laskien niin näkee konfiguraatiovirheetkin nopeammin.

        IT-alalla kehitys ja uusien tuotteiden /tekniikoiden ilmestymistahti on niin nopeaa että opiskeltavien asioiden suhteen ns. TODO lista kasvaa kokoajan nopeammin kuin sitä kerkiää lyhentämään opiskelemalla.
        Eli todennäköisesti tulen opiskelemaan koko ikäni tietotekniikkaa enkä tule missään vaiheessa akateemiseksi -eikä se itseäni erityisesti edes haittaa.

        Sen sijaan haittaa se että kun ilman virallisen koulutusjärjestelmän mukaisia titteleitä on ns. "amisjätkä" niin työnantajapuolen suunnalta katsoen on myös samalla viivalla niiden kanssa jotka ovat hädin tuskin läpäisseet ne pakolliset ammattioppilaitoksen näyttökokeet.

        Ja työelämässä törmää jopa tuskallisen usein niihin alan "asiantuntijoihin" joilla ei ole minkäänlaista alan tutkintoa, ei edes sitä alinta mahdollista perustutkintoa, datanomi etc.
        Tyypit on vain ajautuneet alan töihin suhteiden avulla tai kun ne on niin hyviä tyyppejä. Huoh.. . .

        Jos AMK-insinööri opinnot vaativat mittavaa satsaamista matematiikkaan niin skippaan koko homman ja sen sijaan aion keskittyä jatkossakin itse asiaan.

        Itse ASIAA voi opiskella tehokkaammin ja hankkia osaamisestaan näyttöä mm. valmistajakohtaisilla sertifikaateilla.
        Kaikilla alan suurimmilla toimijoilla kuten Microsofti:lla, CISCO:lla tai HP:lla on omansa, samoin Linux guruilla.

        Lopputulemana tähän koulutusyhtälöön olen siis ainakin itse saanut vastaukseksi että viralliset koulutusjärjestelmät laahaavat perässä ja pakottavat tehottomaan ajankäyttöön.

        Toisaalta jos ei ole mitään pakottavaa tarvetta edistyä nopeasti ja keskittyä olennaiseen, elämässä on kaikki perusasiat jo saavutettu, rahaa löytyy jne. ja sattuu olemaan vieläpä tutkijaluonne joka opiskelee pelkästä opiskelun ilosta niin ei se yliopistossa pölyyntyminen mikään huono vaihtoehto ole.
        Saattaa olla joillekin jopa kutsumus.

        Kyllä muut hoitavat uusien asioiden kehittelyn sinunkin puolestasi.

    • asdfghjo

      Olet kyllä melkoinen hauli jos et olisi pärjännyt AMK:n pääsykokeissa ilman graafista laskinta. Itse pyrin 2003 opiskelemaan rakennustekniikkaa, eikä minulla ollut mitään muuta kuin Casion funktiolaskin jostain 90-luvun puolivälistä. Pääsin opiskelemaan. Ja taustalla oli lukion matematiikan LYHYT oppimäärää arvosanalla 6.

    • heh heh

      Tulee tästä keskustelusta mieleen ihan Speden sketsi "naisen logiikkaa"

      "- Me tyttöjen kanssa ei tunneta ketään, joka käyttäis atomivoimaa, onhan meillä sähkö, käytetään sitä!"

    • jkkkjkjl

      valmisteilla esitys, jolla AMKien tutkimus ja opetus nostetaan yliopistostasolle. Nykyiset yliopettajat nimitetään professoreiksi. Näin myös AMKit saavat professoritason henkilöitä opetuksen ja tutkimuksen tekemiseen.

      Tämä on todella elegantti tapa luoda pöhöttyneille yliopistoille kovan luokan haaste. Eipä voida enää professori-tittelillä ratsastella vaan asetutaan tittelien kannalta samalle viivalle ja vain tulokset puhuvat.

      • Ei muuta mitään

        Mutta vaikka paskaa ryhdytään kutsumaan huippuherkuksi, niin se on paskaa edelleen.

      • opopopo
        Ei muuta mitään kirjoitti:

        Mutta vaikka paskaa ryhdytään kutsumaan huippuherkuksi, niin se on paskaa edelleen.

        jos sinun mielestäsi professuurit ovat paskaa, niin olisipa hauskaa nähdä omat kannuksesi. Liekö taustalla edes yo-tutkintoa, kun noin lapsellisia päästelet. Vai oletko katkera, kun äidin nuppu ei pärjännytkään tutkijaksi asti ja turhautuminen pitää noin purkaa?

      • Herkät varpaat
        opopopo kirjoitti:

        jos sinun mielestäsi professuurit ovat paskaa, niin olisipa hauskaa nähdä omat kannuksesi. Liekö taustalla edes yo-tutkintoa, kun noin lapsellisia päästelet. Vai oletko katkera, kun äidin nuppu ei pärjännytkään tutkijaksi asti ja turhautuminen pitää noin purkaa?

        Tarkoitukseni oli kyllä huomauttaa, ettei viisaus amk:ssa lisäänny mihinkään, vaikka sen opettajia ryhdyttäisiin kutsumaan huippuguruiksi ja oppilaita melkein huippuguruiksi. Eikä tietysti vähenisi yliopistoissakaan. Todellinen osaaminen ja näytöt ratkaisevat molemmissa, ei sanamagia.

      • 09+00
        Herkät varpaat kirjoitti:

        Tarkoitukseni oli kyllä huomauttaa, ettei viisaus amk:ssa lisäänny mihinkään, vaikka sen opettajia ryhdyttäisiin kutsumaan huippuguruiksi ja oppilaita melkein huippuguruiksi. Eikä tietysti vähenisi yliopistoissakaan. Todellinen osaaminen ja näytöt ratkaisevat molemmissa, ei sanamagia.

        Siis itse asiassa myönnät, että AMKit ovat yliopistojen kanssa samalla tasolla.

        Kovin vaikean kautta se piti ilmaista, mutta hyvä näin

      • Mutta mutta
        09+00 kirjoitti:

        Siis itse asiassa myönnät, että AMKit ovat yliopistojen kanssa samalla tasolla.

        Kovin vaikean kautta se piti ilmaista, mutta hyvä näin

        Sitä en vain vieläkään ymmärrä, mikseivät amk:t sitten ole tyytyneet esittämään niitä erinomaisiksi kehuttuja näyttöjään, vaan on siirrytty puhtaasti sanamagian linjoille, vrt. university of applied science, amk-jatkotutkinto ja nyt tämä professorinimikkeen hinku.

        Jos sitä substanssia ei sittenkään ole muualla kuin kuvitelmissa?

      • lkasdf
        Mutta mutta kirjoitti:

        Sitä en vain vieläkään ymmärrä, mikseivät amk:t sitten ole tyytyneet esittämään niitä erinomaisiksi kehuttuja näyttöjään, vaan on siirrytty puhtaasti sanamagian linjoille, vrt. university of applied science, amk-jatkotutkinto ja nyt tämä professorinimikkeen hinku.

        Jos sitä substanssia ei sittenkään ole muualla kuin kuvitelmissa?

        Onhan noita näyttöjä vaikka kuinka paljon, monet työnantajatkin palkkaavat ennemmin AMK-inssin kuin DI:n yksinkertaisesti, koska he ovat pragmaattisempia eivätkä turhan haihattelijoita. Myös tutkimus on jo kansainvälisellä tasolla huippuluokkaa. Erityisesti elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä tehtävä työ on erinomaista.

        Tietysti, jos haluaa sulkea silmänsä, niin siihen muut eivät voi auttaa.

      • tuollainen

        "Nykyiset yliopettajat nimitetään professoreiksi. Näin myös AMKit saavat professoritason henkilöitä opetuksen ja tutkimuksen tekemiseen."

        nimenmuutos muuta mitään toiminnallista eikä nostaa minkään tasoa!

        Ei taso nouse pelkästään hokkuspokkustempuilla!

      • fixidea
        lkasdf kirjoitti:

        Onhan noita näyttöjä vaikka kuinka paljon, monet työnantajatkin palkkaavat ennemmin AMK-inssin kuin DI:n yksinkertaisesti, koska he ovat pragmaattisempia eivätkä turhan haihattelijoita. Myös tutkimus on jo kansainvälisellä tasolla huippuluokkaa. Erityisesti elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä tehtävä työ on erinomaista.

        Tietysti, jos haluaa sulkea silmänsä, niin siihen muut eivät voi auttaa.

        Koska ammattikorkeakoulujen tutkimus on huippuluokkaa, niin haluaisin saada viitteitä niihin aikakauslehtiartikkeleihin, joissa tuloksia on julkaistu. Koulujen luonteeseen kai kuuluisi myös, että siellä on tehty keksintöjä, joista on saatu kansainväliset patentit. Niistäkin olisi mielenkiintoista saada jotain tietoa.

        Metropoliassa (tai siellä jossakin) on tehty erinomainen palkinnon saanut sähkäauto. Kai tällaisia saavutuksia on muuallakin?

      • adfads
        tuollainen kirjoitti:

        "Nykyiset yliopettajat nimitetään professoreiksi. Näin myös AMKit saavat professoritason henkilöitä opetuksen ja tutkimuksen tekemiseen."

        nimenmuutos muuta mitään toiminnallista eikä nostaa minkään tasoa!

        Ei taso nouse pelkästään hokkuspokkustempuilla!

        Tietysti jos sinun mielestäsi professoritason henkilöt ovat joutavia eivätkä vaikuta mitään mihinkään, niin sitten niin. Sinun mielestäsi.

        Todellisuudessa professoreiden saaminen AMKeihin on tietenkin loistojuttu. Sehän nostaa kertaheitolla koulutuksen ja tutkimuksen tasoa. Hölmöä väittää muuta. Vai meinaatko, että AKMit ovat jo yliopistojen tasolla tai ehkä jopa menossa ohi? Tällöinhän muutos ei välttämättä tietysti paljoa merkitse :)

        Ihmeellisen epäloogista porukkaa.

      • voi pieniä
        adfads kirjoitti:

        Tietysti jos sinun mielestäsi professoritason henkilöt ovat joutavia eivätkä vaikuta mitään mihinkään, niin sitten niin. Sinun mielestäsi.

        Todellisuudessa professoreiden saaminen AMKeihin on tietenkin loistojuttu. Sehän nostaa kertaheitolla koulutuksen ja tutkimuksen tasoa. Hölmöä väittää muuta. Vai meinaatko, että AKMit ovat jo yliopistojen tasolla tai ehkä jopa menossa ohi? Tällöinhän muutos ei välttämättä tietysti paljoa merkitse :)

        Ihmeellisen epäloogista porukkaa.

        Jos AMK:t on jo niin arvostettuja ja hienoja, niin miksi ne hinkuu samoja titteleitä kuin mitä on yliopistoporukalla? Ettei vaan olisi kyse varsin aiheellisesta alemmuudentunteesta.

      • poioi
        voi pieniä kirjoitti:

        Jos AMK:t on jo niin arvostettuja ja hienoja, niin miksi ne hinkuu samoja titteleitä kuin mitä on yliopistoporukalla? Ettei vaan olisi kyse varsin aiheellisesta alemmuudentunteesta.

        Ei tässä kukaan mitään hingu, kysehän on vain siitä, että rupeaa olemaan tunnustettua, että AMKit tekevät parempaa tutkimusta/opetusta kuin yliopistot ja professuurit ovat looginen seuraus.

        Itse asiassa hauska nähdä kauanko yliopistoilla annetaan professuurien olla. Siellä varmasti ollaan tosissaan pelkäämässä statuksen menettämistä. Ja ilmeisestikin vain tittelinkipeyden takia.

      • martta0
        adfads kirjoitti:

        Tietysti jos sinun mielestäsi professoritason henkilöt ovat joutavia eivätkä vaikuta mitään mihinkään, niin sitten niin. Sinun mielestäsi.

        Todellisuudessa professoreiden saaminen AMKeihin on tietenkin loistojuttu. Sehän nostaa kertaheitolla koulutuksen ja tutkimuksen tasoa. Hölmöä väittää muuta. Vai meinaatko, että AKMit ovat jo yliopistojen tasolla tai ehkä jopa menossa ohi? Tällöinhän muutos ei välttämättä tietysti paljoa merkitse :)

        Ihmeellisen epäloogista porukkaa.

        Tässä on oikeaa asiaa... Jos AMK:jen yliopettajat olisivat nimikkeeltään professoreita, kuten esimerkiksi vaikkapa Espanjassa (jossa kaikki tohtorit ovat lähes automaattisesti ammattinimikkeellä prof.) , niin tottakai arvostus ja sitä myöten taso nousee. Tyhmiäkö te ootte? Onko AMK-yliopettaja ja yliopisto prof. jotenkin eria asia?

      • Tason nostoa
        martta0 kirjoitti:

        Tässä on oikeaa asiaa... Jos AMK:jen yliopettajat olisivat nimikkeeltään professoreita, kuten esimerkiksi vaikkapa Espanjassa (jossa kaikki tohtorit ovat lähes automaattisesti ammattinimikkeellä prof.) , niin tottakai arvostus ja sitä myöten taso nousee. Tyhmiäkö te ootte? Onko AMK-yliopettaja ja yliopisto prof. jotenkin eria asia?

        Jos taso nousee automaattisesti nimikemuutoksella, miksi jättää tason nosto noin vähiin? Kannattaisi varmaan nimittää opettajat ylierikoisprofessoreiksi, jolloin pääsisimme ainakin kirkkaasti Espanjan edelle.

        Mutta miksi jättää tason nosto vain opettajiin, voitaisiinhan oppilaatkin nimittää aluksi esimerkiksi dosenteiksi?

      • pokef
        Tason nostoa kirjoitti:

        Jos taso nousee automaattisesti nimikemuutoksella, miksi jättää tason nosto noin vähiin? Kannattaisi varmaan nimittää opettajat ylierikoisprofessoreiksi, jolloin pääsisimme ainakin kirkkaasti Espanjan edelle.

        Mutta miksi jättää tason nosto vain opettajiin, voitaisiinhan oppilaatkin nimittää aluksi esimerkiksi dosenteiksi?

        Voi jestas kuinka tyhmä viesti, ei kai pelkkä titteli asioita mihinkään muuta tai osaamista nosta :D

        Taidat olla yliopiston porukkaa :)

      • Hilanvitkuttaja
        fixidea kirjoitti:

        Koska ammattikorkeakoulujen tutkimus on huippuluokkaa, niin haluaisin saada viitteitä niihin aikakauslehtiartikkeleihin, joissa tuloksia on julkaistu. Koulujen luonteeseen kai kuuluisi myös, että siellä on tehty keksintöjä, joista on saatu kansainväliset patentit. Niistäkin olisi mielenkiintoista saada jotain tietoa.

        Metropoliassa (tai siellä jossakin) on tehty erinomainen palkinnon saanut sähkäauto. Kai tällaisia saavutuksia on muuallakin?

        Hieno saavutus, aloite oli amk:n, mutta totuuden nimissä työryhmässä oli mukana monia tahoja Metropolian ulkiopuolelta. Ilman niitä auto olisi edelleen haavekuva. Mm. pyöriin sijoitetut moottorit kehitti Prof. Pyrhösen työryhmä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Satun tietämään perskohtaisesti. Korin piirustukset ovat Lahdesta jne. Helsingin Sanomien asiaa koskevassa artikkelissa kyllä oli maininta muistakin projektiin osallistuneista.

        Itse amk-insinööristä dippainssiksi valmistuneena voin kyllä sanoa, että tasoero on valtava. MieIelestäni ylempänä nimim. Proffanryökäle puhuu asiaa: yhtä aikaa kanssani aloittaneista amisinnsseistä suurin osa turhautui aika nopeasti.

        Kyllä ne amk-porukan referoidut tieteelliset artikkelit ovat todella harvinaisia. Itse en tiedä ainuttakaan (kylläkin pari ent. teknisen opiston yliopettajan tekemää), mutta kertokaa nyt ihmeessä!

      • 09821321321
        Hilanvitkuttaja kirjoitti:

        Hieno saavutus, aloite oli amk:n, mutta totuuden nimissä työryhmässä oli mukana monia tahoja Metropolian ulkiopuolelta. Ilman niitä auto olisi edelleen haavekuva. Mm. pyöriin sijoitetut moottorit kehitti Prof. Pyrhösen työryhmä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Satun tietämään perskohtaisesti. Korin piirustukset ovat Lahdesta jne. Helsingin Sanomien asiaa koskevassa artikkelissa kyllä oli maininta muistakin projektiin osallistuneista.

        Itse amk-insinööristä dippainssiksi valmistuneena voin kyllä sanoa, että tasoero on valtava. MieIelestäni ylempänä nimim. Proffanryökäle puhuu asiaa: yhtä aikaa kanssani aloittaneista amisinnsseistä suurin osa turhautui aika nopeasti.

        Kyllä ne amk-porukan referoidut tieteelliset artikkelit ovat todella harvinaisia. Itse en tiedä ainuttakaan (kylläkin pari ent. teknisen opiston yliopettajan tekemää), mutta kertokaa nyt ihmeessä!

        Sanot itsekin "aloite oli amk:n". Yliopistot keskittyvät keskinäiseen snobbailuun ja monokkelin korjailuun, kun amkin laittavat tapahtumaan ja vieläpä epäitsekkäästi.

        Kun amkit laittavat haisemaan, niin aletaan tietysti keksimään jotain joutavaa oman pärstän pelastamiseksi. Tämähän on sama kuin perustelisi amkien paremmuutta valmistuneilla tradenomeilla verrattuna yliopistoon - yhtä älytöntä on teidän takertuminen yliopistospesifeihin argumentteihin :D

    • paroni Von

      "Uskokaa nyt jo: ammattikorkeakoulujärjestelmän myötä keskiasteen koulutus sai saman korkeakoulustatuksen mikä yliopistoilla on ollut jo pitkään"

      Aika lailla paroni von Münchausenin tempulta se korkeakoulustatuksen saaminen oli. Muistattehan, kuinkan von M. nosti tukasta itsensä suosta.

      Kun olen seurannut perheeni kahden nuoren opintoja ns. ammattikorkeakoulussa ja yhden oikeassa yliopistossa - sekä itselläni oikean korkeakoulun opinnot takanani - niin kyllä vielä ns. ammattikorkeakouluilla on paljon kurottavaa ollakseen oikeita korkeakouluja. Ei se nimenmuutos mitään muuta, jos ei tehdä toiminnallisia muutoksia. Eikä se, että esim. ennen kolmevuotisista opinnoista tehdään nelivuotisia erilaisian hömppäkursseja järjestämällä.

      • harhailee,,,!

        Jo koko ketju, niin jatkanpa, Tuntuu olevan tiukka paikka yliopistolaisille myöntää, että muuallakin voi saada samantasoista oppia...
        Ei välttämättä ihan samaa...

      • näytä myöskään
        harhailee,,,! kirjoitti:

        Jo koko ketju, niin jatkanpa, Tuntuu olevan tiukka paikka yliopistolaisille myöntää, että muuallakin voi saada samantasoista oppia...
        Ei välttämättä ihan samaa...

        sinä kykenevän tuoman esille yhtään seikkaa, mitkä olisivat nostaneet ns. ammattikorkeakoulut yliopistojen tasolle.

        Ei nimityksen muuttaminen vaikuta mitenkään tasoon.

      • oivoijoi
        näytä myöskään kirjoitti:

        sinä kykenevän tuoman esille yhtään seikkaa, mitkä olisivat nostaneet ns. ammattikorkeakoulut yliopistojen tasolle.

        Ei nimityksen muuttaminen vaikuta mitenkään tasoon.

        Vai meinaat, että jonkun anonyymin nettikeskustelijan nostama näyttö "nostaisi ammattikorkeakoulut yliopistojen tasolle" :D :D

        Poikkeuksellisen tyhmä kommentti. Teot ja faktat puhuvat, eivät nettikeskustelijoiden "nostamat seikat" :D :D

    • fixidea

      Täällä väitellään ammattikorkeakoulujen tieteellisestä tasosta. Näyttäkää tuloksia. Siis tieteellisiä artikkeleita arvostetuissa aikakauslehdissä sekä patentoituja keksintöjä. Kutsutaanko AMK:n opettajia vieraileviksi opettajiksi ulkolaisiin yliopistoihin? Esiintyvätkö he pääesitelmöijinä kansainvälisissä kongresseissa? Ovatko he kirjoittaneet oppikirjoja, jotka kelpaavat myös kansainväliseen levitykseen?

      • adfdafaf

        Jokaiseen kysymykseesi voi vastata kyllä. Nosta pääsi poterosta ja yllätyt.

      • fixidea
        adfdafaf kirjoitti:

        Jokaiseen kysymykseesi voi vastata kyllä. Nosta pääsi poterosta ja yllätyt.

        Minua kiinnostaisi muutama kirjallisuusviite tai luettelo patenteista yms. Siis nimiä esiin.

      • adfa
        fixidea kirjoitti:

        Minua kiinnostaisi muutama kirjallisuusviite tai luettelo patenteista yms. Siis nimiä esiin.

        Tässä konkreettinen esimerkki viimeisen päälle:
        http://www.uusisuomi.fi/raha/101734-suomalaista-urheiluautoa-hehkutetaan-13-dieselauton-kulutuksesta

        Tosin sinulle konkreettinen tarkoittaa tietysti jotain kivasti integroituvaa funktiota eikä mitään hyödyllistä?

        Ja tietysti ulkomailta suomeen saapuvat huippuprofessorit eivät kai ole mitään? http://www.bussit.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=219760&nodeid=7563

        Lisää voit kaivaa ihan itse

      • ei vakuuta
        adfa kirjoitti:

        Tässä konkreettinen esimerkki viimeisen päälle:
        http://www.uusisuomi.fi/raha/101734-suomalaista-urheiluautoa-hehkutetaan-13-dieselauton-kulutuksesta

        Tosin sinulle konkreettinen tarkoittaa tietysti jotain kivasti integroituvaa funktiota eikä mitään hyödyllistä?

        Ja tietysti ulkomailta suomeen saapuvat huippuprofessorit eivät kai ole mitään? http://www.bussit.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=219760&nodeid=7563

        Lisää voit kaivaa ihan itse

        Mitä tuohon sähköautoon tulee, niin:

        "Lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto suunnitteli sähköautoon uudet ajoneuvokäyttöön optimoidut sähkömoottorit."

        "Metropolian kolmevuotisen hankkeen yli 60 kumppanista pääosa on suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia."

        Jää siis hämäränpeittoon mitä AMK teki itse. Ainakaan sähköauton sähkömoottoreita eivät osanneet suunnitella. :D

        Sitten taas tämä professori, niin eihän siinä mitään ihmeellistä ole, että tulee pitämään yhden luennon. Yliopistoihin noita tulee töihinkin ja muihin projekteihin, eikä vaan pitämään tunnin luentoa.

      • fadfadf
        ei vakuuta kirjoitti:

        Mitä tuohon sähköautoon tulee, niin:

        "Lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto suunnitteli sähköautoon uudet ajoneuvokäyttöön optimoidut sähkömoottorit."

        "Metropolian kolmevuotisen hankkeen yli 60 kumppanista pääosa on suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia."

        Jää siis hämäränpeittoon mitä AMK teki itse. Ainakaan sähköauton sähkömoottoreita eivät osanneet suunnitella. :D

        Sitten taas tämä professori, niin eihän siinä mitään ihmeellistä ole, että tulee pitämään yhden luennon. Yliopistoihin noita tulee töihinkin ja muihin projekteihin, eikä vaan pitämään tunnin luentoa.

        Sama mitä lyö nenän eteen, niin eikun laput visusti silmille :)

        Tuo on oikeasti aika säälittävää provoilua.

      • ei vakuuta
        fadfadf kirjoitti:

        Sama mitä lyö nenän eteen, niin eikun laput visusti silmille :)

        Tuo on oikeasti aika säälittävää provoilua.

        Kerroppa nyt miksi AMK:ssa ei osattu suunnitella sähköautoon moottoria, vaan piti hakea apua yliopistosta. Noita moottoreitahan nimenomaan kehuttiin pistämässäsi artikkelissa:

        "Erityistä siinä on esimerkiksi se, että jokaisessa pyörässä on oma moottorinsa."

        "Silti jo nyt ERA-projektista on ollut pientä hyötyä suomalaiselle autoteollisuudelle.
        -Valmet Automotiven EVA-sähköauton moottori on rakennettu samalla porukalla ja ERA:n moottorin pohjalta"

        Näköjään suurin hyöty teollisuudelle tuli nimenomaan tuosta YLIOPISTOSSA suunnitellusta sähkömoottorista. Mahtaa sapettaa, kun tuossakin yliopisto veti pidemmän korren. :)

      • Elbilare
        ei vakuuta kirjoitti:

        Kerroppa nyt miksi AMK:ssa ei osattu suunnitella sähköautoon moottoria, vaan piti hakea apua yliopistosta. Noita moottoreitahan nimenomaan kehuttiin pistämässäsi artikkelissa:

        "Erityistä siinä on esimerkiksi se, että jokaisessa pyörässä on oma moottorinsa."

        "Silti jo nyt ERA-projektista on ollut pientä hyötyä suomalaiselle autoteollisuudelle.
        -Valmet Automotiven EVA-sähköauton moottori on rakennettu samalla porukalla ja ERA:n moottorin pohjalta"

        Näköjään suurin hyöty teollisuudelle tuli nimenomaan tuosta YLIOPISTOSSA suunnitellusta sähkömoottorista. Mahtaa sapettaa, kun tuossakin yliopisto veti pidemmän korren. :)

        Kaikki kunnia amis-lehtorin aktiiviselle projektivetämiselle ja projektin lopputulokselle! Kunnia myös nilile lahjakkaille amisopiskelijoille, jotka olivat projektissa mukana.
        Kunniatonta on sen sijaan haalia kaikki kunnia amikselle. Varsinaisen vaativan työn tekivät kokonaan muut. Amiksen opeilla tulos olisi edelleen joku paperilla oleva ikiliikkujamalli.

      • faadasf
        Elbilare kirjoitti:

        Kaikki kunnia amis-lehtorin aktiiviselle projektivetämiselle ja projektin lopputulokselle! Kunnia myös nilile lahjakkaille amisopiskelijoille, jotka olivat projektissa mukana.
        Kunniatonta on sen sijaan haalia kaikki kunnia amikselle. Varsinaisen vaativan työn tekivät kokonaan muut. Amiksen opeilla tulos olisi edelleen joku paperilla oleva ikiliikkujamalli.

        Näistä viesteistä tulee äärimmäisen hienosti esiin yliopistoväen pöhöttyneisyys.

        Toivottavasti professuuriasiassa tulee jotain konkreettista kohta, niin joudutte hieman itsekin ponnistelemaan pysyäksenne kehityksessä mukana. Nythän se on helppoa vain nojailla titteleihin eikä tehdä mitään konkreettista (muuta kuin surkutella netissä) :)

        Tiesin yliopistoväen katkeriksi ja ylimielisiksi, mutta tehän olette tragikoomisia :)

      • Haluan tietää
        faadasf kirjoitti:

        Näistä viesteistä tulee äärimmäisen hienosti esiin yliopistoväen pöhöttyneisyys.

        Toivottavasti professuuriasiassa tulee jotain konkreettista kohta, niin joudutte hieman itsekin ponnistelemaan pysyäksenne kehityksessä mukana. Nythän se on helppoa vain nojailla titteleihin eikä tehdä mitään konkreettista (muuta kuin surkutella netissä) :)

        Tiesin yliopistoväen katkeriksi ja ylimielisiksi, mutta tehän olette tragikoomisia :)

        Kerropa sitten, miksi sitten amk:n insinööripuolella loistavista opettajista ja tasokkaasta oppilasaineksesta huolimatta vain 40 prosenttia aloittaneista saa loppututkinnon suoritetuksi.

        Yliopistopuolellakaan luvut eivät ole kaksisia, mutta kuitenkin yli 20 prosenttiyksikköä korkeammalla.

      • esimerkki
        adfa kirjoitti:

        Tässä konkreettinen esimerkki viimeisen päälle:
        http://www.uusisuomi.fi/raha/101734-suomalaista-urheiluautoa-hehkutetaan-13-dieselauton-kulutuksesta

        Tosin sinulle konkreettinen tarkoittaa tietysti jotain kivasti integroituvaa funktiota eikä mitään hyödyllistä?

        Ja tietysti ulkomailta suomeen saapuvat huippuprofessorit eivät kai ole mitään? http://www.bussit.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=219760&nodeid=7563

        Lisää voit kaivaa ihan itse

        ei vielä muuta kokonaisuuden tilannetta.

        Suurelta osin ammattikorkeiden opetus ei ole muuttunut miksikään nimemuutoksen jälkeen.

        Perheemme tyttäristä toinen opiskelee lääkäriksi ja toinen ammattikorkeassa sairaanohoitajaksi - molemmilla opinnot lopuillaan. Sairaanhoitajaksi opiskeleva aloitti opintonsa pikkukaupungissa olevassa ammattikorkean yksikössä. Puoli vuotta surkeaa opetusta riitti ja hän haki ja pääsi isompaan kaupunkiin. Sielläkin on edelleen suuria puutteita opetuksessa - jopa lopputyön opettajat haluaisivat (laiskuuttaan?) teettää ryhmätöinä (ja niissähän käytännössä yksi tekee työn ja muut siipelevät). Osa kursseissa on höpönhöpökursseja, jotka on laitettu opetussuunnitelmaan vain täyttämään sitä - mitään sairaanhoidollisia valmiuksia ne eivät kehitä. Sen sijaan yliopistossa opiskelevalta ei ole tullut tuon tapaisia valituksia opetuksen tasosta. Kaiken kaikkiaan minulle tullut se kuva, että sairaanhoitajien koulutuksessa olisi "ison luudan paikka".

        Epäilen, että myös kaupallisella alalla on monta ammattikorkeakoulua, joiden taso ei ole lähelläkään korkeakoulutasoa.

        Noita ammattikorkeakouluiksi muutettuja oppilaitoksia on kymmenittäin - mistään ei ole riittänyt tasokkaita opettajia ja muita resursseja tekemään niistä korkeakoulutasoisia. Pelkkä nimenmuutos ei muuta vielä mitään.

      • Öffi
        esimerkki kirjoitti:

        ei vielä muuta kokonaisuuden tilannetta.

        Suurelta osin ammattikorkeiden opetus ei ole muuttunut miksikään nimemuutoksen jälkeen.

        Perheemme tyttäristä toinen opiskelee lääkäriksi ja toinen ammattikorkeassa sairaanohoitajaksi - molemmilla opinnot lopuillaan. Sairaanhoitajaksi opiskeleva aloitti opintonsa pikkukaupungissa olevassa ammattikorkean yksikössä. Puoli vuotta surkeaa opetusta riitti ja hän haki ja pääsi isompaan kaupunkiin. Sielläkin on edelleen suuria puutteita opetuksessa - jopa lopputyön opettajat haluaisivat (laiskuuttaan?) teettää ryhmätöinä (ja niissähän käytännössä yksi tekee työn ja muut siipelevät). Osa kursseissa on höpönhöpökursseja, jotka on laitettu opetussuunnitelmaan vain täyttämään sitä - mitään sairaanhoidollisia valmiuksia ne eivät kehitä. Sen sijaan yliopistossa opiskelevalta ei ole tullut tuon tapaisia valituksia opetuksen tasosta. Kaiken kaikkiaan minulle tullut se kuva, että sairaanhoitajien koulutuksessa olisi "ison luudan paikka".

        Epäilen, että myös kaupallisella alalla on monta ammattikorkeakoulua, joiden taso ei ole lähelläkään korkeakoulutasoa.

        Noita ammattikorkeakouluiksi muutettuja oppilaitoksia on kymmenittäin - mistään ei ole riittänyt tasokkaita opettajia ja muita resursseja tekemään niistä korkeakoulutasoisia. Pelkkä nimenmuutos ei muuta vielä mitään.

        Sairaanhoitajakoulutuksen keskeisenä osana on n.s. hoitotiede, joka asiallisten asioiden lisäksi käsittää hieman sekavia psykologian ja yhteiskuntatieteen aiheita. Hoitotiede ei ehkä nuoruudestaan johtuen ole vielä päässyt sille tasolle mihin ikivanhat perinteet omaava lääketiede on jo päässyt (tosin kaikenlaisten harhapolkujen kautta). Ehkä siitä ajan mittaan kehittyy kunnioitusta ansaitseva kova tiede.

      • Metatieteitä
        Öffi kirjoitti:

        Sairaanhoitajakoulutuksen keskeisenä osana on n.s. hoitotiede, joka asiallisten asioiden lisäksi käsittää hieman sekavia psykologian ja yhteiskuntatieteen aiheita. Hoitotiede ei ehkä nuoruudestaan johtuen ole vielä päässyt sille tasolle mihin ikivanhat perinteet omaava lääketiede on jo päässyt (tosin kaikenlaisten harhapolkujen kautta). Ehkä siitä ajan mittaan kehittyy kunnioitusta ansaitseva kova tiede.

        Kaikki sellaiset tieteet, joiden pääsisältö on selittää mitä jossakin muussa toiminnassa tapahtuu, ovat yleensä varsin arveluttavia metatieteitä. Tällaisia ovat mm. kasvatustiede, hoitotiede ja osa tietojenkäsittelytieteestä. Kasvatustiede yrittää selittää, mitä opettamisessa tapahtuu, hoitotiede taas, mitä hoitotapahtumassa, ja tietojenkäsittelytiede puolestaan, mitä ohjelmistojen ja tietojärjestelmien laadinnassa. Yksikään niistä ei ole pystynyt muuhun, kuin lyhytaikaisten ismien nostattamiseen, selitettyä toimintaa pitää edelleen tehdä käytännössä resurssien mahdollistamalla tavalla.

        Varmaan kohta joku kehittää toisen kertaluvun hoitotieteen, joka pyrkii selittämään, mitä hoitotieteessä oikein tapahtuu. Siinä hoitaja ja hoidettava ovatkin sitten jo teorianmuodostusta haittaavia tekijöitä.

      • jösses teitä
        esimerkki kirjoitti:

        ei vielä muuta kokonaisuuden tilannetta.

        Suurelta osin ammattikorkeiden opetus ei ole muuttunut miksikään nimemuutoksen jälkeen.

        Perheemme tyttäristä toinen opiskelee lääkäriksi ja toinen ammattikorkeassa sairaanohoitajaksi - molemmilla opinnot lopuillaan. Sairaanhoitajaksi opiskeleva aloitti opintonsa pikkukaupungissa olevassa ammattikorkean yksikössä. Puoli vuotta surkeaa opetusta riitti ja hän haki ja pääsi isompaan kaupunkiin. Sielläkin on edelleen suuria puutteita opetuksessa - jopa lopputyön opettajat haluaisivat (laiskuuttaan?) teettää ryhmätöinä (ja niissähän käytännössä yksi tekee työn ja muut siipelevät). Osa kursseissa on höpönhöpökursseja, jotka on laitettu opetussuunnitelmaan vain täyttämään sitä - mitään sairaanhoidollisia valmiuksia ne eivät kehitä. Sen sijaan yliopistossa opiskelevalta ei ole tullut tuon tapaisia valituksia opetuksen tasosta. Kaiken kaikkiaan minulle tullut se kuva, että sairaanhoitajien koulutuksessa olisi "ison luudan paikka".

        Epäilen, että myös kaupallisella alalla on monta ammattikorkeakoulua, joiden taso ei ole lähelläkään korkeakoulutasoa.

        Noita ammattikorkeakouluiksi muutettuja oppilaitoksia on kymmenittäin - mistään ei ole riittänyt tasokkaita opettajia ja muita resursseja tekemään niistä korkeakoulutasoisia. Pelkkä nimenmuutos ei muuta vielä mitään.

        Ensin huudetaan esimerkkejä ja kun niitä kaivetaa esiin, niin voidaankin todeta, että muutama esimerkki ei muut asiaa mihinkään :D

        Voi jestas, että te ootte kujalla. Tutiseeko yliopistojen puntit tosiaan noin pahasti? Tämä jos mikään osoittaa AMK-uudistuksen olleen erittäin taitavasti pelattu poliitikoilta.

      • polli+1
        Haluan tietää kirjoitti:

        Kerropa sitten, miksi sitten amk:n insinööripuolella loistavista opettajista ja tasokkaasta oppilasaineksesta huolimatta vain 40 prosenttia aloittaneista saa loppututkinnon suoritetuksi.

        Yliopistopuolellakaan luvut eivät ole kaksisia, mutta kuitenkin yli 20 prosenttiyksikköä korkeammalla.

        Selvästikin AMKit ovat vaikeampia suorittaa kuin yliopistot.

        Siis näitä argumentteja AMKien ylivertaisuudestahan näyttää olevan aivan poskettomasti.

      • todellinen syy
        polli+1 kirjoitti:

        Selvästikin AMKit ovat vaikeampia suorittaa kuin yliopistot.

        Siis näitä argumentteja AMKien ylivertaisuudestahan näyttää olevan aivan poskettomasti.

        AMK opiskelijoiden keskeytykset johtuu siitä, että ainakaan teknisen alan AMK:n pääsykokeessa ei ole yhtään niin vaikeaa kysymystä kuin mitä on teknisten yliopistojen pääsykokeen helpoin tehtävä. Eli kun AMK:un pääsee sisään kuka vaan, niin suuri osa ei pysty selvittämään edes AMK:n oppimäärää, koska perustiedot on niin hataralla pohjalla.

        Yliopistoihin taas on vaikeampaa päästä ja porukka on sen verran motivoituneempaa, että keskeytyksiäkin tulee vähemmän, vaikka opiskelu yliopistossa onkin huomattavasti vaativampaa, joskin myös mielekkäämpää.

      • o+po
        todellinen syy kirjoitti:

        AMK opiskelijoiden keskeytykset johtuu siitä, että ainakaan teknisen alan AMK:n pääsykokeessa ei ole yhtään niin vaikeaa kysymystä kuin mitä on teknisten yliopistojen pääsykokeen helpoin tehtävä. Eli kun AMK:un pääsee sisään kuka vaan, niin suuri osa ei pysty selvittämään edes AMK:n oppimäärää, koska perustiedot on niin hataralla pohjalla.

        Yliopistoihin taas on vaikeampaa päästä ja porukka on sen verran motivoituneempaa, että keskeytyksiäkin tulee vähemmän, vaikka opiskelu yliopistossa onkin huomattavasti vaativampaa, joskin myös mielekkäämpää.

        Ja taas siellä käännetään ja väännetään faktoja, kun loppuu argumentit kesken.

        Ei ole sen helpompaa päästä AMKiin kuin yliopistoon, itse asiassa se on nykyään jo toisin päin. On selvästi yleistynyt, että vietetään yliopistossa välivuosi kun ei AMKsta irronnut paikkaa. Tosin tämä on huonoa ajankäyttöä, koska ei ole ollenkaan selvää, että AMKit hyväksyvät yliopistojen peruskursseja suoraan AMK-tutkintoon, koska niiden taso on aika.. ailahtelevaa, toisin kuin näissä huippu AMKeissa.

      • et vaan ymmärrä
        o+po kirjoitti:

        Ja taas siellä käännetään ja väännetään faktoja, kun loppuu argumentit kesken.

        Ei ole sen helpompaa päästä AMKiin kuin yliopistoon, itse asiassa se on nykyään jo toisin päin. On selvästi yleistynyt, että vietetään yliopistossa välivuosi kun ei AMKsta irronnut paikkaa. Tosin tämä on huonoa ajankäyttöä, koska ei ole ollenkaan selvää, että AMKit hyväksyvät yliopistojen peruskursseja suoraan AMK-tutkintoon, koska niiden taso on aika.. ailahtelevaa, toisin kuin näissä huippu AMKeissa.

        Olet hupaisa. Lue viestisi sisältö ja mieti tarkkaan kuinka typerältä se oikein kuulostaa. Se, että epätodesta seuraa tosi, ei todista yhtään mitään.

      • polkoafds
        et vaan ymmärrä kirjoitti:

        Olet hupaisa. Lue viestisi sisältö ja mieti tarkkaan kuinka typerältä se oikein kuulostaa. Se, että epätodesta seuraa tosi, ei todista yhtään mitään.

        Se miltä jokin kuulostaa ei vaikuta, pelkästään se mitä jonkin on vaikuttaa. Luulisi nyt tällaisten perusasioiden olevan teille "sivistyneille yliopistolaisille" selvää :D

        Tässä on nyt todistettu, että AMKiin on vaikeampi päästä kuin yliopistoon ja, kaiken päälle, sieltä on myös vaikeampi valmistua. Eihän tämä voi enää selkeämmäksi mennä :D

        Hauskaa kuitenkin seurailla tuota yliopistoihmisten kiemurtelua totuuden edessä :D

      • PekkaPerusJätkä
        polkoafds kirjoitti:

        Se miltä jokin kuulostaa ei vaikuta, pelkästään se mitä jonkin on vaikuttaa. Luulisi nyt tällaisten perusasioiden olevan teille "sivistyneille yliopistolaisille" selvää :D

        Tässä on nyt todistettu, että AMKiin on vaikeampi päästä kuin yliopistoon ja, kaiken päälle, sieltä on myös vaikeampi valmistua. Eihän tämä voi enää selkeämmäksi mennä :D

        Hauskaa kuitenkin seurailla tuota yliopistoihmisten kiemurtelua totuuden edessä :D

        Luuletko tosiaan, että henkilö joka ei pysty valmistumaan amkista valmistuisi vastaavasta yliopistokoulutuksesta?

        Tilanne, jonka sinäkin varmaan ymmärrät. Kaksi urheiluseuraa ottaa kilpailijoita.
        Ensimmäiseen hakee henkilöitä jotka jouksevat pääosin cooperin testissä yli 3000 m. Joukkoon mahtuu toki myös muutama ressukka, joiden tulos on alle 2000 m.
        Toiseen seuraan hakee henkilöitä joista suurin osa juoksee 2500 m cooperin testissä. Hakijoita on kuitenkin niin paljon, että rajaksi joudutaan laittamaan 2600m. Monet eivät pääse seuraan =(.
        (Unohtui mainita, että toiseen seuraan haki myös muutama valio yksilö jotka juoksevat yli 3000 m.)

        Seuraavana päivänä on molemmilla seuroilla testijuoksu, jossa pitää juosta 2800 m. Ensimmäisen seuran juoksijoista suurin osa läpäisee tämän. Toisesta seurasta suurin osa ei läpäise testiä.

        JOHTOPÄÄTÖS: Ensimmäisen seuran juoksijat ovat selkeästi huonompia, koska toiseen seuraan oli jo vaikeampi päästä sisään. Sitä paitsi, heidän testistäkään ei pääse yhtä helposti läpi. :)

        AMK rules!!! Yliopisto sucks!!

      • Mr. sii
        PekkaPerusJätkä kirjoitti:

        Luuletko tosiaan, että henkilö joka ei pysty valmistumaan amkista valmistuisi vastaavasta yliopistokoulutuksesta?

        Tilanne, jonka sinäkin varmaan ymmärrät. Kaksi urheiluseuraa ottaa kilpailijoita.
        Ensimmäiseen hakee henkilöitä jotka jouksevat pääosin cooperin testissä yli 3000 m. Joukkoon mahtuu toki myös muutama ressukka, joiden tulos on alle 2000 m.
        Toiseen seuraan hakee henkilöitä joista suurin osa juoksee 2500 m cooperin testissä. Hakijoita on kuitenkin niin paljon, että rajaksi joudutaan laittamaan 2600m. Monet eivät pääse seuraan =(.
        (Unohtui mainita, että toiseen seuraan haki myös muutama valio yksilö jotka juoksevat yli 3000 m.)

        Seuraavana päivänä on molemmilla seuroilla testijuoksu, jossa pitää juosta 2800 m. Ensimmäisen seuran juoksijoista suurin osa läpäisee tämän. Toisesta seurasta suurin osa ei läpäise testiä.

        JOHTOPÄÄTÖS: Ensimmäisen seuran juoksijat ovat selkeästi huonompia, koska toiseen seuraan oli jo vaikeampi päästä sisään. Sitä paitsi, heidän testistäkään ei pääse yhtä helposti läpi. :)

        AMK rules!!! Yliopisto sucks!!

        Nyt menee jutustelu aikamoiseksi, kun pitää rueta satuja kertomaan ja niistä johtopäätöksiä tekemään. Eikö teillä AMK-kannattajilla ole mitään tolkkua tuossa touhussa?

        Ainakin käy selväksi että et ole yliopistosta valmistunut. Ehkä sitten sieltä AMKista.

      • ?
        Mr. sii kirjoitti:

        Nyt menee jutustelu aikamoiseksi, kun pitää rueta satuja kertomaan ja niistä johtopäätöksiä tekemään. Eikö teillä AMK-kannattajilla ole mitään tolkkua tuossa touhussa?

        Ainakin käy selväksi että et ole yliopistosta valmistunut. Ehkä sitten sieltä AMKista.

        Siinä laitetaan kyllä amk:ta aika halvalla

      • on vaan
        jösses teitä kirjoitti:

        Ensin huudetaan esimerkkejä ja kun niitä kaivetaa esiin, niin voidaankin todeta, että muutama esimerkki ei muut asiaa mihinkään :D

        Voi jestas, että te ootte kujalla. Tutiseeko yliopistojen puntit tosiaan noin pahasti? Tämä jos mikään osoittaa AMK-uudistuksen olleen erittäin taitavasti pelattu poliitikoilta.

        niin, että muutama esimerkki - joista vielä osoitettiin että mukana oli oikeita korkeakoulujakin - ei kovin paljoa todista. Niitä ammattikorkeita kun on kymmeniä ja opintoaloja myös. Useimmilla opintoaloilla ei ole minkäänlaista tutkimustoimintaa, mikä osoittaa selvästi eron oikeisiin korkeakouluihin.

        Aika säälittävää on itsesi tukasta nostaminen - ei nouse, ei nouse!

      • loplotiloo
        ? kirjoitti:

        Siinä laitetaan kyllä amk:ta aika halvalla

        jos palataan aloittajan lemmaan;

        "vai ettei AM Korkeakoulu ole Korkeakoulu"

        huomaat sinäkin, ettei kysymys ole korkeakouluista vaan
        luettavan ymmärtämisestä, jollaista harjoitetaan peruskoulun
        7-9 luokilla.

        Elikkä siinä halvennetaan molempia, noinniinku tasapuolisesti.

        Raajavammainen tarvitsee proteesin korvaamaan raajavamma,
        sama se on laskimen ja tietokoneen kanssa, jos ei muista mitä
        tekee, tarvitsee apumuistin eli muistiproteesin.

        :D

      • Mr. sii
        ? kirjoitti:

        Siinä laitetaan kyllä amk:ta aika halvalla

        Ilmeisesti teillä AMKilaisilla ei ole vaikeuksia lukemisen vaan ymmärtämsien kanssa? Myös päättelyharjoituksia voisit tehdä.

        Ehkä YLIopiston logiikan kurssi tekisi sinulle hyvää.

    • Minäpä kerron

      Kun lähivuosien kuluessa valtiolta ja kunnilta loppuvat rahat, niin amk-laitosta ryhdytään skaalaamaan oikeaan kokoonsa eli noin kolmasosaan nykyisestä. Sen jälkeen - toivottavasti - sekä opettajista että oppilaista parhaat ovat lajittuneet jäljelle jääneisiin oppilaitoksiin.

      • keskustelu,,..

        Tässähän se ongelma on; Koulutetaan esim insinöörejä aivan liikaa.
        Arvostus on laskenut, vaikkakaan kukatahansa ei sitä AMK:ta selvitäkään.

    • Emeritus78

      Tämä on mennyt pelkäksi inttämiseksi. Jokainen tietysti kuvittelee, että juuri se oppilaitos, missä hän opiskelee, on maailman huippua. Painukaapa tekemään harjoitustöitänne ja lukemaan tenttejänne. Tulokset nähdään vasta 10 vuoden kuluttua, kun olette olleet töissä (toivottavasti). Opiskelette nykyisin mitä tahansa, niin silloin huomaatte, että tietonne ovat jo vanhanaikaisia. Silloin pärjäävät ne, jotka pystyvät itsenäisesti perehtymään uusiin asioihin.

      • Pintatieto vanhenee

        Yleiset periaatteet ja luonnontieteelliset totuudet eivät vanhene kymmenessä vuodessa, kevyt pintatieto vanhenee jo moneen kertaan. Siksi pelkällä pintatiedolla brassailevien pitää päivittää tietojaan jatkuvasti, että heillä olisi mitä kehua.

    • AMK puuttuu matikka

      Koska tämä on matematiikka palstalla, niin ei ainakaan AMK matematiikka ole
      lähelläkään yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen matematiikan vaatimuksia.

      Ei tietenkään itse matematiikassa, ei insinööritieteissä, ei taloustieteissä

      eli tradenomi vs ekonomi ovat matematiikan taidoissa täysin eri tasolla
      eli insinööri ja DI ovat samoin aivan eri planeetoilla

      Ja matematiikkaan tai muihin luonnontieteisiin suuntautuneet voivat huvittuneina
      katsoa kuinka yksinkertaisia laskutoimituksia AMK suoritetaan, vaativin tehtävä voisi
      sopia peruskurssin (eli lukion kertaus/täydennys) kysymykseksi.

      • loplotiloo

        Kokemuksen rintaäänellä sanottuna AMK-matematiikan tulee olla
        yhtälaista paljon viitattujen yliopistojen matematiikan kanssa.

        Tekniikan- ja taloudenalan tulevaisuuden osaajien tulee olla
        selvillä eri tieteenalojen soveltamista "matematiikoista".

        On varsin sopimatonta rinnastaa ekonomin ja tradenomin sekä
        insinöörin ja diplomi-insinöörin matemaattista osaamista tietämättä
        mistä perusteista kukin henkilö lähtee liikkeelle ja tietämättä eri
        opintosuuntien yhteensovitettuja opinto-ohjelmia, millä kukin on ollut.

        Lukio ja peruskoulu ovat hyvin suoritettuna hyvä perusta opinnoille,
        mutta todellinen ongelmien tuottaja on kuitenkin lukioiden ja peruskoulujen
        ohessa tuotettu kontrolloimaton oppiaines kunkin opiskelijan asenteissa
        ja ajattelussa.

      • mörrimöykkylaatikko
        loplotiloo kirjoitti:

        Kokemuksen rintaäänellä sanottuna AMK-matematiikan tulee olla
        yhtälaista paljon viitattujen yliopistojen matematiikan kanssa.

        Tekniikan- ja taloudenalan tulevaisuuden osaajien tulee olla
        selvillä eri tieteenalojen soveltamista "matematiikoista".

        On varsin sopimatonta rinnastaa ekonomin ja tradenomin sekä
        insinöörin ja diplomi-insinöörin matemaattista osaamista tietämättä
        mistä perusteista kukin henkilö lähtee liikkeelle ja tietämättä eri
        opintosuuntien yhteensovitettuja opinto-ohjelmia, millä kukin on ollut.

        Lukio ja peruskoulu ovat hyvin suoritettuna hyvä perusta opinnoille,
        mutta todellinen ongelmien tuottaja on kuitenkin lukioiden ja peruskoulujen
        ohessa tuotettu kontrolloimaton oppiaines kunkin opiskelijan asenteissa
        ja ajattelussa.

        En tiedä oletteko huomanneet mutta ei se "ammattikorkeakoulun" "korkeakoulu"-osa siinä huvikseen seiso, aivan kuten ei yliopistoissakaan se opisto-osa ole sattumalta. En lähde tästä trollaamaan suuntaan tai toiseen, mutta koittakaa nyt ymmärtää sekä ammattikorkeen että yliopistopuolen ihmiset että matemaatikko ja insinööri (olipa sitten Ins tai Di) ovat eri tarkoituksia varten luotu. Molemmissa tarvitaan sikana matematiikkaa ja jos päteviä insinöörejä ei olisi, meidän talot ja sillat ym. romahtaisivat vähän väliä. Insinöörin kandidaattitutkintoon kuuluu myös muita ammattiin liittyviä asioita joiden on tarkoitus tukea henkilön ammattitaitoja siten ettei työnantajan tarvitse hänelle kaikkea opettaa, esim. johdon olisi ihan hyvä osata nähdä myös asiat käytännössä. Matemaatikko on sitten enemmän teoriapuolen ihmisiä, joka saa toisenlaista koulutusta.

        Itse opiskelen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja kyllä täällä töitä saa tehdä jos meinaa valmistua, välissä valvotaan vaikka sitten yöt jos muuten ei opinnot etene.

        Tradenomeista en osaa sanoa, koska en kyseistä alaa tunne.

        Juridisesti ottaen ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, kyllä, aivan kuten yliopistokin. Tutkinnot ovat samantasoisia.

        Keskeyttämiseen liittyen täytyy todeta että on varmasti aloja joissa ihmiset keskeyttävät helpommin, esimerkiksi monelle voi tuottaa insinöörin tutkinnossa ikävän yllätyksen juurikin matematiikka. Toki syitä on myös muita, esim. elämäntilanteen muutos (perhe) tai se että ei vain ole lahjakas opiskellakseen kyseisessä opinahjossa tai motivaatio loppuu aivan täysin.

        Ja pääsykokeista ja muusta: no, esim. Joensuun yliopistolla on tapahtunut muutoksia aivan siinä missä tässäkin yksikössä, niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan. Pääsykokeet voisivat olla kyllä yhtä tiukat molemmissa kun kyse on motiiveista ja motivaatiosta ja vaatimustasoa voitaisiin valtakunnallisesti nostaa tuntuvasti. On varmasti muitakin hyviä ammattikorkeakouluja, mutta sitten on tämä nykyinen meininki vähän sitä että pitää kerätä tänne ihmisiä koska niistä maksetaan rahaa ja se kyllä tuntuu välissä kun katsoo minkälaisia ihmisiä niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa on (monenlaisia siis, motivoituneista aina ei-motivoituneisiin asti).

        Eli molemmissa löytyy korjattavaa. Ja pyydän vielä lopuksi että jos yliopistoihmiset teillä on jotain sanottavaa, niin koittakaa nyt pysyä asiallisina.

      • Mörrimöykkylaatikko
        mörrimöykkylaatikko kirjoitti:

        En tiedä oletteko huomanneet mutta ei se "ammattikorkeakoulun" "korkeakoulu"-osa siinä huvikseen seiso, aivan kuten ei yliopistoissakaan se opisto-osa ole sattumalta. En lähde tästä trollaamaan suuntaan tai toiseen, mutta koittakaa nyt ymmärtää sekä ammattikorkeen että yliopistopuolen ihmiset että matemaatikko ja insinööri (olipa sitten Ins tai Di) ovat eri tarkoituksia varten luotu. Molemmissa tarvitaan sikana matematiikkaa ja jos päteviä insinöörejä ei olisi, meidän talot ja sillat ym. romahtaisivat vähän väliä. Insinöörin kandidaattitutkintoon kuuluu myös muita ammattiin liittyviä asioita joiden on tarkoitus tukea henkilön ammattitaitoja siten ettei työnantajan tarvitse hänelle kaikkea opettaa, esim. johdon olisi ihan hyvä osata nähdä myös asiat käytännössä. Matemaatikko on sitten enemmän teoriapuolen ihmisiä, joka saa toisenlaista koulutusta.

        Itse opiskelen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja kyllä täällä töitä saa tehdä jos meinaa valmistua, välissä valvotaan vaikka sitten yöt jos muuten ei opinnot etene.

        Tradenomeista en osaa sanoa, koska en kyseistä alaa tunne.

        Juridisesti ottaen ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, kyllä, aivan kuten yliopistokin. Tutkinnot ovat samantasoisia.

        Keskeyttämiseen liittyen täytyy todeta että on varmasti aloja joissa ihmiset keskeyttävät helpommin, esimerkiksi monelle voi tuottaa insinöörin tutkinnossa ikävän yllätyksen juurikin matematiikka. Toki syitä on myös muita, esim. elämäntilanteen muutos (perhe) tai se että ei vain ole lahjakas opiskellakseen kyseisessä opinahjossa tai motivaatio loppuu aivan täysin.

        Ja pääsykokeista ja muusta: no, esim. Joensuun yliopistolla on tapahtunut muutoksia aivan siinä missä tässäkin yksikössä, niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan. Pääsykokeet voisivat olla kyllä yhtä tiukat molemmissa kun kyse on motiiveista ja motivaatiosta ja vaatimustasoa voitaisiin valtakunnallisesti nostaa tuntuvasti. On varmasti muitakin hyviä ammattikorkeakouluja, mutta sitten on tämä nykyinen meininki vähän sitä että pitää kerätä tänne ihmisiä koska niistä maksetaan rahaa ja se kyllä tuntuu välissä kun katsoo minkälaisia ihmisiä niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa on (monenlaisia siis, motivoituneista aina ei-motivoituneisiin asti).

        Eli molemmissa löytyy korjattavaa. Ja pyydän vielä lopuksi että jos yliopistoihmiset teillä on jotain sanottavaa, niin koittakaa nyt pysyä asiallisina.

        Ja se täytyy mainita että ainakin täällä sentään kannustetaan opiskelemaan ja perehtymään!

    • qupra

      Tuo aloitusviesti on kyllä niin suuri trolli, että naurattaa yön kulkijaa vuosien päähän asti.

    • Ex. amk-opiskelija

      Olen itse ammattikoulussa datanomin tutkinnon käynyt ja AMK:ssa vuoden opiskellut, jonka jälkeen siirryin yliopistoon opiskelemaan pääaineena matematiikkaa. Hyvin vastaa lukion pitkää matematiikkaa ja koko fysiikkaa tuo AMK:n mat/fys. Ärsyttävintä AMK:ssa oli sen epätieteellinen suhtautuminen asioihin (asiaa oli aika paljon, mutta ne hutastiin läpi ja tentit olivat helppoja) ja tietynlainen mahdottomuus AMK:ssa toteuttaa omaa opintosuunnitelmaa kiinnostuksen mukaan (kun lukkarit ja kaikki löyty valmiiks lukkoon). Matematiikan ja fysiikan opetuksen taso oli kyllä hyvää, josta se todellinen "intohimo" sitten näitä tieteitä kohtaan pongahti amispojalle!

      Sanoisin, että yksi elämäni parhaista päätöksistä oli siirtyä yliopistoon ja päästä oikeasti mielekkäiden puuhien pariin! Matematiikka on todella hienoa, jos löytyy ymmärystä siihen miten mm. eri teoriat kietoutuvat yhteen yllättävillä tavoilla tai jotain monimutkaista asiaa voidaan kuvata naurettavan yksinkertaisesti ja siinä vaiheessa, jos tarvitsee laskinta asian "ymmärtämiseen", niin ymmärrys on usein hyvin kaukana todelisesta. :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko kertonut jo muille tunteistasi?

      Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.
      Ikävä
      73
      3674

    2. Kesä, kesä!

      Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k
      Tunteet
      9
      2001

    3. Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.

      Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes
      Maailman menoa
      226
      1333

    4. Olisin ottanut sinusta akan itselleni

      Mutta olitkin aika itsepäinen ja hankala luonne.
      Ikävä
      134
      1220

    5. Pitikö mennä rakastumaan

      Oi kyllä, kyllä piti. Kiitos vaan sulle mies! Todella kiitän..
      Ikävä
      101
      1084

    6. Ei sua pysty unohtamaan

      Ei vaan yksinkertaisesti pysty
      Ikävä
      109
      1065

    7. Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...

      Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil
      Maailman menoa
      70
      1020

    8. Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!

      No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik
      Viihde ja kulttuuri
      6
      975

    9. Mitä tai ketä kaivattusi

      muistuttaa?
      Ikävä
      60
      974

    10. Hei, huomenta komistus

      Yllättääkö, että olet heti mielessä. Mukavaa päivää upea ❤️
      Ikävä
      35
      886
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt