Kuinka paljon teidän muiden miehet osallistuvat lapsen hoitoon ja kotitöihin? Itse olen hoitovapaalla (poika nyt 1,5v) ja tuntuu että teen kaikki yksin.Mies käy päivätöissä eli on illat kotona mutta tekee hommia vain pyydettäessä.Pojan kanssa leikkii vähän aikaa mutta silloinkin katselee tv:tä tms. samalla.Nykyään teen hommia itsekseni ja mutisen ja kiroilen hiljaa mielessäni kun en jaksa koko ajan pyytää miestä tekemään kotitöitä/katsomaan poikaa.Ärsyttää koko tilanne kun aina joutuu pyytämään vaikka toinen hyvin näkee että minulla on kädet täynnä töitä.Kysyisin siis vinkkejä miten saisin miehelle iskostettua että poika on yhteinen ja molempien tulee osallistua tasapuolisesti kotitöiden/lapsen hoitamiseen? Olen ottanut asian puheeksi monta kertaa sanomalla etten jaksa tehdä kaikkea yksin mutta tällä ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Välillä tuntuu että olen kuin joku robotti joka vaan tekee ja tekee.
Miehen rooli perheessä
Sim
203010
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei pahalla mutta millä logiigalla ukkosi tulisi jakaa kotityöt ja lapsenhoito kanssasi tasan kun kerran hän käy töissä ja sinä olet kotona?? Lakkaa kiusaamasta kumppaniasi järjettömillä vaatimuksilla,kotihommat kuuluu kotona olevalle ja tuskin yksi huusholli ja yksi lapsi kovin ylivoimainen on kellekkään hoitaa yksin..
Joo ei pahalla tosiaan, mutta kyllä kotityöt taitaa olla sun hommia. Ite ollu kotona pojan kanssa ja kylläpä melkein kaikki kotihommat teen. Miehellä fyysisesti raskas työ. Kyllä mies lapsen ja minun kanssa iltaisin jaksaa, yleensä vieläpä kylvettää ipanan. Mutta en vaadi mitään. Itse tekee jos haluaa. Viikonloppuisin tekee yleensä enemmän, esim. kokkaa, kun sattuu hommasta paljon pitämään, ja pesee pyykkiä. Mutta kyllä minä olen asennoitunut niin, että mun työtä on pääasiallisesti kodinhoitaminen.
KYllä ilman muuta jotain jakamista pitää olla! Ethän sinä ole töissä 24h/vrk. Ei todellakaan ole sun homma tehä kaikki, oooooon ihan täysin eri mieltä näitten muitten kanssa! Viikonloput ilman muuta ainaski jataan 50/50!
Jos tosiaan tekee kotihommia sohvalla löhöilyn sijasta aamusta alkaen ei siihen millään saa viittä tuntia enempää uppoamaan. monella kotirouvalla on kyllä puurot ja vellit sekaisin tässä asiassa..
Niin no ei tietenkään tasan mutta kun siis mieheni ei tee kotona mitään kotitöitä vaikka olisi vapaalla töistä,paitsi tosiaan joskus harvoin pyydettäessä.On se minusta vähän epäoikeudenmukaista kun minulla tuota vapaa-aikaa ei ole käytännössä juuri ollenkaan, päiväuniaikakin kuluu usein kokatessa tai pyykätessä.Poika ei viihdy yksikseen vaan hänen kanssaan pitää leikkiä ja touhuta niin kyllä sitä hommaa piisaa aamusta iltaan lähes taukoamatta.Univelkaakin on,ehkä sekin vie vähän jaksamista pois...
Entä se lapsen kanssa oleminen ja vahtiminen? Kyllä varmaan jokainen saisi kämpän kuurattua 5 tunnissa jos ei olisi mitään muuta puuhaa ohella mutta entäs kun lapsi on niin energinen että mennä viuhtoo niin että sen perään on koko ajan katsottava ettei hajota kämppää.Ei ehdi paljoa sohvalla löhöämään ei!
eli aikanaan ex-mieheni oli lasten kanssa kotona ja minä töissä.
Ei paljoa naurattanut, kun työpäivän jälkeen kotiin päästyään sai välittömästi aloittaa siivous-tiskaus-pyykinpesu-leikkihetki -operaation.
Koko ilta meni kotitöissä, ja sitten ihmeteltiin että mikä mua väsyttää ja nyppii.
Eihän se mies muka millään voinut tehdä mitään kotitöitä, kun hän HOITI LAPSIA!
Lapsenhoito oli sitä, että muksut (2 kpl) katsoo päivät videoita ja hän hölisee puhelimessa ja pyörii netissä...
No jos 8 tuntia teet kotona ensiksi hommia eli normaalin työpäivän mitan ni eipä niitä edes olisi jaettavaksi, työmaansa kullakin toinen töissä ja toinen kotona ni eiköhän se siinä jo ole tasan !!!
Meillä ei todellakaan katsota videoita ja surffailla netissä vaan hommaa piisaa jatkuvasti kun vielä kodinhoidon lisäksi pitää ulkoilla ja leikkiä pojan kanssa.Niin että kyllä nämä kaikki yksin hoidettuna tekee elämisen aika raskaaksi.Yöllä onneksi saa levätä vaikka nyt viime aikoina poika on herätellyt yöllä.Kyllä täytyy ihmetellä miten yh-äidit jaksavat!
että tätä nykyä olen yh-äiti.
Ja ei, ei minulla ole koskaan ollut aikaa surffailla netissä eikä katsella televisiota.
Ei edes silloin, kun vielä asuin ex-mieheni kanssa samaa taloutta.
Nääs työpäivän jälkeen odottivat ihan kaikki kotityöt :)
Nykysin on sentään aikaa tehdä se perusteellisempi siivous joka toinen viikonloppu.
itse kotiäitinä tiedän sen että aina ei todellakaan kerkeä tehdä itse kaikkea, hoitaa lasta ja kotia... omalla kohdalla vaadin että mies osallistuu myös kodin töihin ja ainakin lapsen hoitoon. tietenkin teen niin paljon kotitöitä kuin sunkin kerkeän, mutta voin sanoa että meidän tyttäremme on ainakin sen verran "vaikea tapaus" että hyvä jos puoli tuntia kerkeän päivässä muuta tekemään kuin hoitamaan ja leikkimään hänen kanssa... turha kuvitella että voisin laittaa esim. pyykit kuivumaan tai imuroida silloin kun olen hänen kanssaan kaksin... meidän lapsemme ainakin vaatii niin paljon huomiota eikä halua olla yksin lattialla tai esim. sängyssä... toisaalta en raaski huudattaa häntä niin kauaa että kämpän imuroisin... minusta mieheni kuuluu ainakin olla tyttäremme kanssa niin että saan tehtyä ne kotityöt sillä aikaa...
kyllä se lastenhoito käy ihan yht yöstä kuin oikeissa töissäkin oleminen.... ainakin meillä..
Meillä kun kumpikin käy päivätöissä, niin kumpikin hoitaa myös lasta ja kotia.
Sitä en ymmärrä miksei lasta voi ottaa mukaan kodinhoitoaskareisiin...? (Paitsi tietysti jos hän on vielä niin pieni ettei osaa.)
Meidän lapsi nyt 14kk ja mukana kaikenlaisissa kotihommissa, ja tykkää ollakin. Esim. tyhjentää ja täyttää apuna pyykkikonetta, tyhjentää apuna tiskikonetta (en anna täyttää, kun astiat likaisia), "pyyhkii" pölyjä, vie roskia roskikseen (sisäroskiin tietty), kerää ja järjestelee leluja ym. kamppeita. Lapsen ollessa apuna askareisiin menee hieman enemmän aikaa, mutta mukavampi niitä on tehdä. Ja sehän on hänelle leikkiä, ei mitään orjatyötä.
Joten miksi siis lapsen ottaminen kotihommiin mukaan ei onnistu, vaan hänen kanssaan pitää päivät pitkät leikkiä jotain varsinaista leikkiä..? Kotihommatkin voi "pukea" leikiksi.
Enkä nyt tarkoita sitä etteikö lapsen kanssa voisi ja tulisi leikkiä myös ihan oikeita leikkejäkin niiden varsinaisessa merkityksessä. Kerkeämme tehdä myös sitä.
meillä tuo yhteinen kotiaskareitten tekeminen ei vielä onnistu millään koska lapsemme on 5 kuukautinen, eikä osaa itsenäisesti liikkua...
yhtään itsenäisyyteen, vaan annat sen vedättää itseäsi, ja hypyyttää joka itkulla?
Mietihän nyt millaisen terroristin kasvatat tollasilla paapomis metodeilla???
Parin vuoden päästä sille ei pärjää enää erkkikään.
No oma on ongelmasi, mutta nyt olis peiliin katsomisen aika.
Luulen, että tässä viestiketjussa ikävällä tavalla toisille valittamaan ryhtyneillä ihmisillä on itsellään ns. helppotemperamenttisia vauvoja, eivätkä he näköjään osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja tajua, että saattaa olla olemassa muunkinlaisia lapsia! Edellisen viestin lähettäjä, kuulostat aivan samalta kuin sellaiset miehet, joilla ei ole aavistustakaan, mitä tarkoittaa lapsen kanssa kotona oleminen, yhtä ennakkoluuloista ja ikävällä tavalla rajoittunutta on kirjoituksesi. Ja toiseksi, mitä hyötyä arvelit kypsällä kommentoinnillasi olevan kenellekään? Olisit aivan mainiosti voinut pitää keskenkasvuiset mielipiteesi omana tykönäsi tai ainakin valita sanasi hieman suvaitsevaisemmin.
Joillakin lapsen hoitaminen kotona vastaa täyttä työpäivää tai jopa kahta. Miksi tämä mies sitten voi tulla oman työpäivänsä päätteeksi kotiin täysin ulkopuolisena osallistumatta mihinkään sen sisäisistä toiminnoista? Miksi KAIKKI kotityöt katsotaan naiselle kuuluviksi? Feministi en ole, mutta mikäli vauva todella on vaativa, kyllä se lusikka myös miehen kädessä pysyy.. Vai onko hänen äitinsä ollut aiemmin ketjussa ilmennyt "vauvan pilaaja"? Tekisi isällekin hyvää jäädä päiväksi pariksi kotiin tekemään ne samat asiat, joita äiti tekee joka päivä. Työlista hänelle, jos ei muuten tajua tarttua toimeen ympäristöään tarkkailemalla.
Jo synnytyslaitoksella hoitajat erottavat usein vaativan temperamentin omaavan vauvan (ja kuinka tämä pienokainen on aiemman mallin mukaan ehditty aikuisten toimesta pilata??). Asiaa on tutkittu ympäri maailmaa, joten tietoa kyllä löytyy jos osaa sitä etsiä..
Kannattaa näiden "asiaan perehtyneidenkin" ottaa faktoista selvää ennen kuin tekevät itsestään aivan naurunalaisia!
Vielä.. itselläni on ns. helppo vauva ja mieskin osallistuu kotitöihin ihan mukavasti. Silti en ole kärkkäänä arvostelemassa niitä, jotka ovat hätää kärsimässä taloudenpitonsa ja hoivanantonsa kanssa. Pitäähän heidän hoitaa ensin lapsi ja sitten myös iltasella se mies, tämä kun ei itsenäisesti osaa samaan hiileen vaimonsa kanssa puhaltaa.
Lapsia aletaan useinmiten toivoa yhteisestä päätöksestä ja sitä sitten luulisi, että se isäkin haluaisi osallistua lapsenhoitoon ynnä muuhun lapsen ja kodin hyvinvointia edistävien asioiden tekemiseen! Vastuun ottaminen kuuluu molemmille vanhemmille, ei vain äidille.
Omasta elämästään luopuminen ei aina ole helppoa, ei edes meille äideille, vastoin miesten yleistä käsitystä siitä, että uhrautuminen on naiselle luontaista. Ei ainakaan itselleni ole ollut yhtään sen helpompaa kuin miehellenikään.
Mies voisi ymmärtää, että hänen panoksensa kotona korreloi suoraan vauvan hyvinvoinnin lisääntyminen kanssa!
hyvin sanottu edellä!
itsellä ei vielä lapsia ole, mutta olen kyllä tietoinen että toiset vauvat ovat vaativampia kuin toiset. voisiko tällaisessa tapauksessa käyttää hyödyksi vaikka kantoliinaa, ja sitoa se lapsi (kuulostaa julmalta, heh :D) joko vatsalle tai selkään, näin lapsi olisi tyytyväinen läheisyydestä, mutta äidille jäisi molemmat kädet vapaaksi imuroida, siivota jne?
Niin, kaunis ajatus tuo kantoliina! Kokeiltu on. Vauvamme on jo 9kk, muttei ryömi eikä konttaa. Painoa on yli 10kg. Aikamoinen supernainen saa olla, että kantoliinassa jaksaa kantaa tuollaista punttia ja vielä imuroida tai tehdä jotain muuta samalla.
Kyllä yritin vauvan ollessa ainakin puolta kevyempi, enkä kyllä pystynyt silloinkaan tekemään kotitöitä vauva kantoliinassa. Myös rintareppua on kokeiltu samoin tuloksin.
Meidän ratkaisu oli palkata kotiapu(siivooja) 2 päivää/viikko. Johan loppui moni tappelu ennenkuin ehti alkaakaan
voi olla. Mies päivätöissä, vaimo hoitovapaalla. Vaimon lapsenhoitovastuu rajoittuu täysin "virka-aikaan" ilman poikkeuksia. Ei hyvä tämäkään.
nimim. Pian perävalot vilkkuu