katselin

tuskin sitäkään, että nuo jumal-ihmiset saattoivat avioitua vain oman perheensä sisällä. vähän villiä. (olihan kreikkalaisillakin tavallan "monoteistista" ideaa, kaiken yläpuolinen 'kohtalo' -tunteeton armoton arvaamaton vääjäämätön- ylimpänä ja kaukana jumalpantheonin (muuten porukkaa joka ei paljon piitannut tavallisten ihmisten elämästä vaan harrasti omia nais-mies- ynnä muita seikkailujaan).

Akhnatonin monoteismi oli, mutta tuskin israelilaista koska Israelin uskonto oli alkutekijöissään tuolloin eikä vielä itsekään selkeästi monoteististä.

uusinta, kuulin pätkän, ohjelmassa on mukana jotain myös juutalaisuudesta tuossa kulttuurien ja uskontojen yhdessä hautomossa


"Ohjelmassa seurataan Aleksandrian nousuja ja tuhoja. Egyptiläinen kaupunki toimi antiikin Kreikan kukoistuksen aikaan Ateenan ohella toisena filosofisena keskuksena. Uusplatonismi ..kristinusko .. arabit jne

http://www.yleradio1.fi/ateljee/id9935.shtml

Aleksandria toimi omalla tavallaan itäisen ajattelutavan suodattajana eurooppalaisuuteen.

Mika Waltari tutki perusteellisesti egyptologiaa ym. taustatietoja teoksiaan varten. Hän kirjoitti ennen "Sinuhea" näytelmän "Akhnaton auringosta syntynyt, ja saman faaraon tarina siirtyi "Sinuhe, egyptiläiseen". Waltarin kuva ko. faaraosta oli idealistinen ja jotenkin henkistynyt kun taas muut keskeiset henkilöt siinä olivat enemmänkin arkipäivän realisteja.
Waltarin Akhnaton on ikään kuin liian hyvä tälle maailmalle ja joutuu siksi syrjäytetyksi. Siinä kuvassa faaraosta on tosiaan tuo monoteismi niin korostunutta ettei se oikein sovi muinaisegyptiläiseen uskontoon, jossa on jumalhahmoja jos jonkinlaisia, usein eläinkuntaankin liittyviä kuten Anubis, sakaalipäinen kuoleman jumala, Horus-haukka, pyhät kissaeläimet, sfinksit jne. Akhnatonin jumala on sen sijaan näkymätön.

Elena kirjoitti:

Mika Waltari tutki perusteellisesti egyptologiaa ym. taustatietoja teoksiaan varten. Hän kirjoitti ennen "Sinuhea" näytelmän "Akhnaton auringosta syntynyt, ja saman faaraon tarina siirtyi "Sinuhe, egyptiläiseen". Waltarin kuva ko. faaraosta oli idealistinen ja jotenkin henkistynyt kun taas muut keskeiset henkilöt siinä olivat enemmänkin arkipäivän realisteja.
Waltarin Akhnaton on ikään kuin liian hyvä tälle maailmalle ja joutuu siksi syrjäytetyksi. Siinä kuvassa faaraosta on tosiaan tuo monoteismi niin korostunutta ettei se oikein sovi muinaisegyptiläiseen uskontoon, jossa on jumalhahmoja jos jonkinlaisia, usein eläinkuntaankin liittyviä kuten Anubis, sakaalipäinen kuoleman jumala, Horus-haukka, pyhät kissaeläimet, sfinksit jne. Akhnatonin jumala on sen sijaan näkymätön.

Lue lisää

1937 ilmestyi hänen oma Egyptiä käsittelevä näytelmänsä Akhnaton, auringosta syntynyt. Näytelmän keskushahmona oli Akhnaton (tai Ekhnaton), joka hallitsi Egyptin faraona noin 1375–1358 ennen ajanlaskumme alkua. Farao pyrki asettamaan oman auringonjumalansa Atonin silloisin palvotun Amonin tilalle. Samaisen faraon pyrkimyksiä käsitellään myös Waltarin todellisessa suurklassikkoromaanissa Sinuhe egyptiläinen, joka julkaistiin vuonna 1945.

Waltari oli seikkailukirjailija, ei tiedemies.

30-luvun koveneva maailma häivytti nämä nuoruuden kuvitelmat, Waltari meni naimisiin ja alkoi elättää perhettään. Helsinki-trilogia Isästä poikaan näytti realisoituvan illuusion: säätykierto, sosiaalinen nousu, maan itsenäistyminen ja pääkaupungin rakentaminen toteutuvat kristillisen idealismin antamilla voimilla ja tulevaisuudenuskolla. Kun 30-luvun lopulla toivutaan talouslamasta ja maa vaurastuu, on Waltarillakin varaa peilata aikaansa muinaiseen maailmaan ja uuden luvatun valtakunnan illuusioon, tuloksena näytelmä Akhnaton, auringosta syntynyt. Hän on viitannut idelistiseen käänteeseen kohdallaan 1936. Vaihe jäi lyhyeksi.. Illuusiot romuttuivat. Ekhnatonin valtakunnasta ei jää kiveä kiven päälle. 'Valtakunnan' etsiminen jatkuu Sinuhen jälkeen. Mikael näkee, kuinka Thomas Münsterin (anarkistisen apokalypsismin yksi edustaja )ja saksan talonpoikien illuusio paremmasta valtakunnasta murskautuu, .. Mikaelin toinen yritys löytää puhtaampi, oikeauskoinen, kurinalainen valtakunta Islamin uskoisesta maasta sortuu sekin väkivallan ja vallan turmeluksen paljastuessa.
Kuvitelmat paremmasta maailmasta, uudistuksen mahdollisuudesta, valtakunnasta maan päällä osoittautuvat kerta toisensa jälkeen pettäviksi.

ilkiömäinen kirjoitti:

1937 ilmestyi hänen oma Egyptiä käsittelevä näytelmänsä Akhnaton, auringosta syntynyt. Näytelmän keskushahmona oli Akhnaton (tai Ekhnaton), joka hallitsi Egyptin faraona noin 1375–1358 ennen ajanlaskumme alkua. Farao pyrki asettamaan oman auringonjumalansa Atonin silloisin palvotun Amonin tilalle. Samaisen faraon pyrkimyksiä käsitellään myös Waltarin todellisessa suurklassikkoromaanissa Sinuhe egyptiläinen, joka julkaistiin vuonna 1945.

Waltari oli seikkailukirjailija, ei tiedemies.

30-luvun koveneva maailma häivytti nämä nuoruuden kuvitelmat, Waltari meni naimisiin ja alkoi elättää perhettään. Helsinki-trilogia Isästä poikaan näytti realisoituvan illuusion: säätykierto, sosiaalinen nousu, maan itsenäistyminen ja pääkaupungin rakentaminen toteutuvat kristillisen idealismin antamilla voimilla ja tulevaisuudenuskolla. Kun 30-luvun lopulla toivutaan talouslamasta ja maa vaurastuu, on Waltarillakin varaa peilata aikaansa muinaiseen maailmaan ja uuden luvatun valtakunnan illuusioon, tuloksena näytelmä Akhnaton, auringosta syntynyt. Hän on viitannut idelistiseen käänteeseen kohdallaan 1936. Vaihe jäi lyhyeksi.. Illuusiot romuttuivat. Ekhnatonin valtakunnasta ei jää kiveä kiven päälle. 'Valtakunnan' etsiminen jatkuu Sinuhen jälkeen. Mikael näkee, kuinka Thomas Münsterin (anarkistisen apokalypsismin yksi edustaja )ja saksan talonpoikien illuusio paremmasta valtakunnasta murskautuu, .. Mikaelin toinen yritys löytää puhtaampi, oikeauskoinen, kurinalainen valtakunta Islamin uskoisesta maasta sortuu sekin väkivallan ja vallan turmeluksen paljastuessa.
Kuvitelmat paremmasta maailmasta, uudistuksen mahdollisuudesta, valtakunnasta maan päällä osoittautuvat kerta toisensa jälkeen pettäviksi.

Lue lisää

Kirjoitit varsin osuvan ja hienon kuvauksen Waltarista ja hänen tuotannostaan, kiitos.
Olet muuten nyt parin päivän sisällä kirjoittanut pitkiä kommentteja minulle muutenkin, sori vaan kun en ehkä ehdi vastata kaikkeen, no toivottavasti toiset ehtivät paremmin kommentoida niitä.

Waltaria voi toki sanoa seikkailukirjailijaksi, mutta oli hän paljon muutakin, historiallisen romaanin luoja ennen kaikkea. Hänellä on paljon myös uskonnollissävytteistä pohdiskelua monessa teoksessa. Hänen hallitsi hyvin monentyyppisiä kirjallisuuden lajeja. Juutalaisista hän ei varsinaisesti ole kirjoittanut erityisesti, paitsi mitä "Valtakunnan salaisuudessa" on historiallista taustaa ja Pyhän maan tapahtumia. Waltari ei ollut tiedemies, mutta hän pyrki huolelliseen taustatyöhön etsien faktoja, ja onhan "Sinuhea" arvostaneet mm. egyptologit.

Juutalaisuudesta hän poimi kirjallisen tyylilajin "Sinuheen", nimittäin Saarnaajan kirja oli hänellä esikuvana, sen kaunis runollisuus ja hieman pessimistinen tunnelma: "turhuuksen turhuus, kaikki on turhuutta" (Waltarilla "kaunista turhuutta") tai "ei mitään uutta auringon alla", tämäntyyppisiä ajatuksia hän poimi Tanakh' ista teokseensa. Toisaalta 2. maailmansodan mielialojen katsotaan vaikuttaneen myös tuohon faarao Ekhnatonin ajan kertomukseen joka löytyy siis myös "Sinuhessa", siitä tuo pessimismi, ihanteiden romahtamisen tunnelma. Teoshan kirjoitettiin 2. maailmansodan jälkimainingeissa.
Kirjan synnyn yksi inspiraation lähde oli faarao Tutankhamonin haudan upeat löydöt vuonna 1922.

Uskonnollisessa mielessä Akhnaton ainakin Waltarin näkemyksessä pyrki irrottautumaan polyteismistä ja siirtymään monoteismiin.

Elena kirjoitti:

Kirjoitit varsin osuvan ja hienon kuvauksen Waltarista ja hänen tuotannostaan, kiitos.
Olet muuten nyt parin päivän sisällä kirjoittanut pitkiä kommentteja minulle muutenkin, sori vaan kun en ehkä ehdi vastata kaikkeen, no toivottavasti toiset ehtivät paremmin kommentoida niitä.

Waltaria voi toki sanoa seikkailukirjailijaksi, mutta oli hän paljon muutakin, historiallisen romaanin luoja ennen kaikkea. Hänellä on paljon myös uskonnollissävytteistä pohdiskelua monessa teoksessa. Hänen hallitsi hyvin monentyyppisiä kirjallisuuden lajeja. Juutalaisista hän ei varsinaisesti ole kirjoittanut erityisesti, paitsi mitä "Valtakunnan salaisuudessa" on historiallista taustaa ja Pyhän maan tapahtumia. Waltari ei ollut tiedemies, mutta hän pyrki huolelliseen taustatyöhön etsien faktoja, ja onhan "Sinuhea" arvostaneet mm. egyptologit.

Juutalaisuudesta hän poimi kirjallisen tyylilajin "Sinuheen", nimittäin Saarnaajan kirja oli hänellä esikuvana, sen kaunis runollisuus ja hieman pessimistinen tunnelma: "turhuuksen turhuus, kaikki on turhuutta" (Waltarilla "kaunista turhuutta") tai "ei mitään uutta auringon alla", tämäntyyppisiä ajatuksia hän poimi Tanakh' ista teokseensa. Toisaalta 2. maailmansodan mielialojen katsotaan vaikuttaneen myös tuohon faarao Ekhnatonin ajan kertomukseen joka löytyy siis myös "Sinuhessa", siitä tuo pessimismi, ihanteiden romahtamisen tunnelma. Teoshan kirjoitettiin 2. maailmansodan jälkimainingeissa.
Kirjan synnyn yksi inspiraation lähde oli faarao Tutankhamonin haudan upeat löydöt vuonna 1922.

Uskonnollisessa mielessä Akhnaton ainakin Waltarin näkemyksessä pyrki irrottautumaan polyteismistä ja siirtymään monoteismiin.

Lue lisää

mainio kirjailija. Laitan nyt vielä tästä aiheesta kuriositeetin. Meillä tehtiin remonttia, muutama vuosi sitten. Vanhan lattian alta löytyi vanha Iltasanomat. Siinä oli pieni erikoinen artikkeli. Joku kertoi nähneensä ihmeellisen näyn. En muista enää millä sanoilla tuo joku(ehkä se oli lukijakirje, ja siitä oli tehty pikku-uutinen) sitä kuvaili. Mutta Mika Waltari oli 'ilmestynyt' hänelle. Waktari oli kertonut että hän nyt lepäillyt ja asiat on hyvin ja hän kirjoittaa 'siellä jossakin' edelleen! :D Lehti oli ehkä vlta 1982. Minä en kummiskaan tuommoisiin asioihin usko ollenkaan, mutta mitäpä se haittaa.

Waltari koki eläessään tuon erityisen elämyksen, mitä nimeä siitä käytti itse, en muista, mutta sellaisen kuitenkin, Italiassa, Roomassa?, kadulla matkalla johonkin Neitsyt Maria-kirkkoon, että tuntemattomat ihmiset aistivat sen, ja tekivät ristinmerkkejä kun tulivat hänen kohdalleen. Totta on joo, että oli perehtynyt heprealaisiin kirjoituksiin, ja uskontoihin muutenkin, tottahan toki. Sitä en tiedä lukiko hän Raamattua silleen perinteisenen tapaan, että kuinka paljon hän oli perehtynyt erikseen juutalaiseen uskontoon.

PS, ei kai kaikkiin minun viesteihintarvitse vastata, ei ollenkaan.. tai siis, niin jo siksikin että ihan kurillani, tai kurittomuuttani, ehkä, en käytä vakituista nikkiä, en vain edes aina muista koko asiaa.

ilkiömäinnen kirjoitti:

mainio kirjailija. Laitan nyt vielä tästä aiheesta kuriositeetin. Meillä tehtiin remonttia, muutama vuosi sitten. Vanhan lattian alta löytyi vanha Iltasanomat. Siinä oli pieni erikoinen artikkeli. Joku kertoi nähneensä ihmeellisen näyn. En muista enää millä sanoilla tuo joku(ehkä se oli lukijakirje, ja siitä oli tehty pikku-uutinen) sitä kuvaili. Mutta Mika Waltari oli 'ilmestynyt' hänelle. Waktari oli kertonut että hän nyt lepäillyt ja asiat on hyvin ja hän kirjoittaa 'siellä jossakin' edelleen! :D Lehti oli ehkä vlta 1982. Minä en kummiskaan tuommoisiin asioihin usko ollenkaan, mutta mitäpä se haittaa.

Waltari koki eläessään tuon erityisen elämyksen, mitä nimeä siitä käytti itse, en muista, mutta sellaisen kuitenkin, Italiassa, Roomassa?, kadulla matkalla johonkin Neitsyt Maria-kirkkoon, että tuntemattomat ihmiset aistivat sen, ja tekivät ristinmerkkejä kun tulivat hänen kohdalleen. Totta on joo, että oli perehtynyt heprealaisiin kirjoituksiin, ja uskontoihin muutenkin, tottahan toki. Sitä en tiedä lukiko hän Raamattua silleen perinteisenen tapaan, että kuinka paljon hän oli perehtynyt erikseen juutalaiseen uskontoon.

PS, ei kai kaikkiin minun viesteihintarvitse vastata, ei ollenkaan.. tai siis, niin jo siksikin että ihan kurillani, tai kurittomuuttani, ehkä, en käytä vakituista nikkiä, en vain edes aina muista koko asiaa.

Lue lisää

En tiennytkään, että hänestä itsestäänkin on tehty ihan pyhimystä tuolla tavalla. Taisi näiden elämyksellisten ihmisten mielessä muuttua ihan enkeli Mikaeliksi :-)

Waltari oli ainakin joitakin vuosia sitten maailman useimmille kielille käännetty suomalainen kirjailija, ainakin 40 maassa tunnettu. Hepreaksi on ainakin käännetty Johannes Angelos -romaani.

Kyllähän uskonto on Waltarin tuotannon keskeisin kysymys, sen hän itse on kertonut. Hän perehtyi eri uskontoihin laaja-alaisesti, esim. "Turms, kuolemattomassa", etruskikuvauksessa, tulee esiin etruskien laaja jumalmaailma, heillä oli kymmeniä eri jumalhahmoja, ja näille löytyy vastineita muinaisten roomalaisten jumaluuksista.
Hän oli papin poika ja varmasti tunsi ainakin juutalaisten uskonnon pääperiaatteet hyvin Raamatun kautta, ja tämä uskonnollinen problematiikka on monessa hänen teoksessaan ihan ydinainesta. No vastapainoksi syntyi sitten Komisario Palmuja ja muuta kepeää draamaa yms.

"Sinuhe" on käännetty ainakin 25 kielelle, joten olisi aika erikoista jos ei sitä löytyisi myös hepreaksi.

Noista faaraojutuista tuli mieleeni, että eräs juutalainen kertoi, että juutalaiset rakensivat pyramidit. Näinkö on, kuka tietää?

Elena kirjoitti:

En tiennytkään, että hänestä itsestäänkin on tehty ihan pyhimystä tuolla tavalla. Taisi näiden elämyksellisten ihmisten mielessä muuttua ihan enkeli Mikaeliksi :-)

Waltari oli ainakin joitakin vuosia sitten maailman useimmille kielille käännetty suomalainen kirjailija, ainakin 40 maassa tunnettu. Hepreaksi on ainakin käännetty Johannes Angelos -romaani.

Kyllähän uskonto on Waltarin tuotannon keskeisin kysymys, sen hän itse on kertonut. Hän perehtyi eri uskontoihin laaja-alaisesti, esim. "Turms, kuolemattomassa", etruskikuvauksessa, tulee esiin etruskien laaja jumalmaailma, heillä oli kymmeniä eri jumalhahmoja, ja näille löytyy vastineita muinaisten roomalaisten jumaluuksista.
Hän oli papin poika ja varmasti tunsi ainakin juutalaisten uskonnon pääperiaatteet hyvin Raamatun kautta, ja tämä uskonnollinen problematiikka on monessa hänen teoksessaan ihan ydinainesta. No vastapainoksi syntyi sitten Komisario Palmuja ja muuta kepeää draamaa yms.

"Sinuhe" on käännetty ainakin 25 kielelle, joten olisi aika erikoista jos ei sitä löytyisi myös hepreaksi.

Noista faaraojutuista tuli mieleeni, että eräs juutalainen kertoi, että juutalaiset rakensivat pyramidit. Näinkö on, kuka tietää?

Lue lisää

..v 70 jälkeen, orjinakin, ellen väärin muista, taloja, muureja, teitä, palatseja kirkkojakin kenties, muistelen jostain tuoreesta Rooman historiaa ja arkelogiaa käsittelevästä kirjasta.

Mutta tuo kertomus Waltarin erikoisesta kokemuskesta, siihen piti lisätä, että se on hänestä kirjoitetusta, haastattelujen pohjalta, kirjassa Waltari Mika    Ihmisen ääni,    1980    toimittanut Haavikko Ritva. En muuten tarinaa ehkä muistaisikaan, mutta koska se oli niin, että tuntemattomat ihmiset tekivät niitä ristinmerkkejä hänelle, eli eivät tienneet että hän oli kuuluisa kirjailija. Hänhän oli aivan tavallisen näkönen iäkäs mies, ja omin päin liikkeellä siellä.

Näin ymmärsin.

esim Roomaa rakentassa kirjoitti:

..v 70 jälkeen, orjinakin, ellen väärin muista, taloja, muureja, teitä, palatseja kirkkojakin kenties, muistelen jostain tuoreesta Rooman historiaa ja arkelogiaa käsittelevästä kirjasta.

Mutta tuo kertomus Waltarin erikoisesta kokemuskesta, siihen piti lisätä, että se on hänestä kirjoitetusta, haastattelujen pohjalta, kirjassa Waltari Mika    Ihmisen ääni,    1980    toimittanut Haavikko Ritva. En muuten tarinaa ehkä muistaisikaan, mutta koska se oli niin, että tuntemattomat ihmiset tekivät niitä ristinmerkkejä hänelle, eli eivät tienneet että hän oli kuuluisa kirjailija. Hänhän oli aivan tavallisen näkönen iäkäs mies, ja omin päin liikkeellä siellä.

Näin ymmärsin.

Lue lisää

Valtava rakennusprojekti se olikin, antiikin Rooma. V. 70 tapahtui temppelin hävitys, historioitsija Josefus siitä muistaakseni kirjoitti, ihmekös sitten, että tuona Jerusalemin alennustilan aikana juutalaisia siirtyi pois maasta Rooman valtakuntaan.
En tiennytkään ettähe joutuivat orjiksikin.
Mitähän Waltari Roomasta haki, mahdollisesti kävi tutustumassa Sikstiiniläiskappelin taideaarteisiin ja sen egyptiläiseen osastoon.
Hän kävi myös Louvressa mielellään, ja Berliinin museoissa, siellähän on se kuuluisa Nefertiti-patsaskin museosaarella.
Ehkäpä hän muistutti paikallista "Don Camilloa" siellä stradalla.
Roomassa on juutalaiskortteli siinä Tiberin rantamilla, kuulemma nykyään on muotia käydä syömässä siellä.
Joskus 80-luvulla Venäjän juutalaisilla oli joku kokoontumiskeskus Rooman liepeillä, he asuivat siellä muutaman kuukauden ennen Israeliin muuttoa.
Rooma on minulle jonkin verran tuttu ja aion mennä uudestaankin sinne. Città eterna..

Elena kirjoitti:

Valtava rakennusprojekti se olikin, antiikin Rooma. V. 70 tapahtui temppelin hävitys, historioitsija Josefus siitä muistaakseni kirjoitti, ihmekös sitten, että tuona Jerusalemin alennustilan aikana juutalaisia siirtyi pois maasta Rooman valtakuntaan.
En tiennytkään ettähe joutuivat orjiksikin.
Mitähän Waltari Roomasta haki, mahdollisesti kävi tutustumassa Sikstiiniläiskappelin taideaarteisiin ja sen egyptiläiseen osastoon.
Hän kävi myös Louvressa mielellään, ja Berliinin museoissa, siellähän on se kuuluisa Nefertiti-patsaskin museosaarella.
Ehkäpä hän muistutti paikallista "Don Camilloa" siellä stradalla.
Roomassa on juutalaiskortteli siinä Tiberin rantamilla, kuulemma nykyään on muotia käydä syömässä siellä.
Joskus 80-luvulla Venäjän juutalaisilla oli joku kokoontumiskeskus Rooman liepeillä, he asuivat siellä muutaman kuukauden ennen Israeliin muuttoa.
Rooma on minulle jonkin verran tuttu ja aion mennä uudestaankin sinne. Città eterna..

Lue lisää

asioita mietti ja tätäihmisen elämää. Viimeisestä haastattelustaan muistan sanat: 'Ihminen on ihmisen ainoa veli' (tässä kylmässä universimissa tms..).

Tuo 'kaikki tiet vievät Roomaan', kun sanotaan, niin sen merkitys on aikaisemmin ollut kai että kaikkialle minne Rooma levittäytyi, roomalaiset _veivät_ kaiken mitä valloittamiltaan alueilta saivat irti, jopa murskaamiensa rakennusten kivet, aarteista puhumattakaan. Eli 'tiet veivät' =D, ei välttämättä vain niin, että sinne jotenkin 'kaikki palaa jossain kulttuurisessa mielessä'.

ilkimysmielinen kirjoitti:

asioita mietti ja tätäihmisen elämää. Viimeisestä haastattelustaan muistan sanat: 'Ihminen on ihmisen ainoa veli' (tässä kylmässä universimissa tms..).

Tuo 'kaikki tiet vievät Roomaan', kun sanotaan, niin sen merkitys on aikaisemmin ollut kai että kaikkialle minne Rooma levittäytyi, roomalaiset _veivät_ kaiken mitä valloittamiltaan alueilta saivat irti, jopa murskaamiensa rakennusten kivet, aarteista puhumattakaan. Eli 'tiet veivät' =D, ei välttämättä vain niin, että sinne jotenkin 'kaikki palaa jossain kulttuurisessa mielessä'.

Lue lisää

Roomaan rakentamiaan teitä pitkin, kaiken veivät mitä irti saivat, tästä sanonta eräänkin arkeologin mukaan, siitä 'tiet veivät Roomaan'. (huolimattomasti kirjoitin)

mutta se onkin erikoinen tilanne ,koska juutalaisuudessa on niin vähän juuri egyptiläisen vanhan uskonnon vaikutusta.
Tuo liiton arkki vaikuttaa minustakin kopioidulta egyptiläisiltä.Faraoiden haudoista löydettiinkin jonkinlaisia kantokahvoilla varustettuja istuimia,arkkuja...Mihin niitä taas tarvittiin ,en tiedä.Tiedätkö sinä?

Opettaja kysyy: kuka oli Mooseksen äiti? Pikku Ruben viittaa ja saa vastata: egyptiläinen prinsessa!
Opettaja korjaa: no ei, prinsessahan löysi sen korissa kellumassa Niilissä. Ruben kuittaa: no niinhän se prinsessa sanoi ...

Muistaakseni Sig. Freud viittasi tähän vitsiin hyväksyvästi, olisikohan sitten ollut teos MOoses ja monoteismi. Freud oli sitä mieltä, että Mooses oli egyptiläinen ja hänen ajatuksensa olisivat olleet lainaa Ekhnatonin monoteismista. Onhan nimi Moses, M'ses egyhptiläisen kuuloinen vrt Ra-m'ses etc.

TOisaalta on väitetty, että Freudin haluttomuus hyväksyä Mooseksen juutalaisuutta olisi perustunut siihen, että Freudin oli vaikea hyväksyä omaa juutalaisuuttaan ...

Hillel Cohen kirjoitti:

Opettaja kysyy: kuka oli Mooseksen äiti? Pikku Ruben viittaa ja saa vastata: egyptiläinen prinsessa!
Opettaja korjaa: no ei, prinsessahan löysi sen korissa kellumassa Niilissä. Ruben kuittaa: no niinhän se prinsessa sanoi ...

Muistaakseni Sig. Freud viittasi tähän vitsiin hyväksyvästi, olisikohan sitten ollut teos MOoses ja monoteismi. Freud oli sitä mieltä, että Mooses oli egyptiläinen ja hänen ajatuksensa olisivat olleet lainaa Ekhnatonin monoteismista. Onhan nimi Moses, M'ses egyhptiläisen kuuloinen vrt Ra-m'ses etc.

TOisaalta on väitetty, että Freudin haluttomuus hyväksyä Mooseksen juutalaisuutta olisi perustunut siihen, että Freudin oli vaikea hyväksyä omaa juutalaisuuttaan ...

Lue lisää

Asia oli toisinpäin. Freudin aikana antisemitismi oli yleistä ja julkista. Freud oli tiedemies, mutta sitä hän oli aivotutkijanan ja biologina. Tästä syystä Freudille juutalaisuus oli uhka, ei vain siksi että hän oli juutalainen vaan että juutalaisuus oli myös uskonto. Se ei sopinut tiedemiehelle eikä sen ajan tiedeyhteisölle. Hän halusi olla vakavasti otettava tiedemies, ja sen vuoksi juutalaisuudesta aiheutui hänelle hammassärkyä. Viktoriaanisen ajan mullistavimmalla uudella aatteella oli muutenkin vastustajia.

Freud väitti teoksessaan Mooses ja monoteismi, että Mooses oli oikeasti egyptiläinen. Freud luki
Mooseksen tarinaa siten, että se oli kuvaus juutalaisen kansan sisäisestä traumasta, johon kuului hämäryys
kansallisesta identiteetistä.

Freud oli aivofysiologi ja tutki mm kokaiinin hermostovaikutuksia ja havaitsi potilaidensa emotionaaliset yhteydet tiedostamattomiin psykologisiin voimiin.Ihmiset toimivat tavalla, joka oli omiaan tuottamaan heille
vaikeuksia

Freud ymmärsi poliittiset vallankumoukset patriarkaalisen Oidipus-myytin kaltaiseksi pojan vihaksi isää vastaan. Moraalin ja uskonnon alkuperän arvoitus askarrutti häntä. Freudin mukaan maailmanuskontojen alkuperä olisi oidipaalinen, eli veljesten halu surmata diktaattorimainen isä, joka oli erottanut heidät äidistä.
Hän päätyi spekulatiioitten kautta ajatukseen että kulttuuri oli rakentunut viettien kieltämiselle, ja että uskonnot olivat samaa juurta..

Mutta hänen uskontoteoriansa on vain laajennus ja sovellus hänen uni- ja myyttiteorioistaan. Ihmisen. avuttomuus, vastassaan luonto ja toisten ihmiset, isä jne, yhdistäisi uskonnon lapsuuden kokemuksiin. Uskonnon juuret olisivat lapsen pelossa vanhempien voimaa ja valtaa kohtaan, vaikka lapsi myös luotti heidän turvaansa : uskonnolliset käsitykset saivat alkunsa välttämättömyydestä puolustautua luonnon
murskaavaa ylivoimaa vastaan. Kun kasvava ihminen havaitsee, ettei hän voi suojautua outoa
ylivoimaista voimaa vastaan, hän luo itselleen jumalat, joita hän palvoo, etsii lepyttääkseen ja kutsuu
omaksi suojakseen. Ihmisen kaipuu Isään on identtinen tarpeelle suojautua inhimillistä heikkoutta
vastaan.

Freudin ajattelun ongelmakohtia: Nykyhetkessä näkyisivät vain varhaisten tapahtumien heijastukset?

Freud ei ole saanut arvostusta uskontotieteilijänä eikä sosiologina.Freud liittyi Spinozan, Voltairen,
Diderotin, Feuerbachin ja Darwinin perintöön. Freud koki, että kulttuuri oli rakentunut viettien
kieltämiselle. Kulttuurissa olisi kyse eroksen ja thanatoksen impulssien ehkäisemisestä. Mutta tällaisen ei katsota pitävän paikkaansa missään tieteellisessä mielessä.

Hillel Cohen kirjoitti:

Opettaja kysyy: kuka oli Mooseksen äiti? Pikku Ruben viittaa ja saa vastata: egyptiläinen prinsessa!
Opettaja korjaa: no ei, prinsessahan löysi sen korissa kellumassa Niilissä. Ruben kuittaa: no niinhän se prinsessa sanoi ...

Muistaakseni Sig. Freud viittasi tähän vitsiin hyväksyvästi, olisikohan sitten ollut teos MOoses ja monoteismi. Freud oli sitä mieltä, että Mooses oli egyptiläinen ja hänen ajatuksensa olisivat olleet lainaa Ekhnatonin monoteismista. Onhan nimi Moses, M'ses egyhptiläisen kuuloinen vrt Ra-m'ses etc.

TOisaalta on väitetty, että Freudin haluttomuus hyväksyä Mooseksen juutalaisuutta olisi perustunut siihen, että Freudin oli vaikea hyväksyä omaa juutalaisuuttaan ...

Lue lisää

asioista emme voi olla täysin varmoja.Muita todisteita ,kun Torah ei ole.Uskon kuitenkin Tooran ajoitukseen ja tarinaan Mooseksesta.

Historiasta tunnemme ajan jolloin "aasialaiset",seemiläiset hyksot hallitsivat Egyptiä.
Se aika oli huomattavan lähellä Abrahamin oletettua lähtöä kaksoisvirtainmaasta.Oliko Abrahamin lähtö yhteydessä yleisiin kansainvaelluksiin ja levottomuuksiin?