Sinkkuna elelen. Minulla ei ole paniikkia kumppanin "puutteen" takia. Minulla on hyvä olla "yksinäni". En harrasta irtosuhteita, en siis ajattele vain seksiä. Elämä on paljon muutakin. En ole julma tai/ja nirso miesten suhteen. Nautin "omillaan olosta" (olla olematta riipuvainen kenestäkään). No.. sitä sopivaa ei vain ole kohdalleni osunut, mutta en mä sitä murehdi. Miksi niin tekisin, ehkä "hän", juuri hän joka on minulle tarkoitettu sattuu joskus kohdalleni tai sitten ei. Minä en "tyydy" elämään ilman miestä vaan minä voin elää onnellisesti myös ilman miestä.
Tämä on omistettu kaikille jotka yrittävät "naitattaa" sinkkuystäväänsä/tuttavaansa.
Tämä on omistettu kaikille jotka yrittävät "naitattaa" sinkkuystäväänsä/tuttavaansa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niiden naitattajien motiivina on tehdä sinkun elämästä samanlaista helvettiä kuin omastaan...
Liittymättä mitenkään nyt aloitusviestiin:
Kyllä on itekin tullut joskus ajateltua että voi kunpa tuo sinkkuystäväni joskus kokisi rakastumisen ja parisuhteen (ongelmineen) ja kuinka asiat ei ole niin yksinkertaisia ja aina ratkaistavissa loogisella ajattelulla, niin hän ei ehkä enää ylimieleisesti arvostelisi muitten ihmisten valintoja ja suhteita.
Etkös sinä nyt melko ylimielisesti arvostele hänen valintaansa?