Millä saan vaateliikkeiden myyjät uskomaan, että en todellakaan tarvitse apua. Jos sanon, että kiitos katselen vain, se ei tunnu menevän perille. Nämä myyjät ovat lisäksi sellaisia, jotka hyökkäävät heti kimppuun kun jalka on astunut kynnyksen yli. Jos tarvitsen palvelua, sanon sen tai kysyn myöhemmin ensin katseltuani myyjän apua. Näistä liikkeistä en ikinä osta mitään ja myöhemminkin kartan kaukaa. Ei pakolla kauppaa tehdä.
vaateliikkeiden myyjät
ahistaa
6724
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja yleisesti ottaen asiakaspalvelun taso kertoo mielestäni melko paljon myymälän tasosta. Jos itse olet niin epäsosiaalinen, että on ylivoimaista kertoa ystävällisesti myyjälle, että mielelläsi vain katselet, ja pyydät apua sitten myöhemmin jos tarvitset, niin parasta onkin shoppailla vaan henkkamaukassa, zarassa ja muissa halpisketjuissa, joissa on tungos ja liian vähän henkilökuntaa.
Hei!
Älkää antako "ulkomuotoni" häiritä, mutta minulle tuli aivan pakko kertoa omakohtaisia kokemuksiani.
Satuin löytämään tyttöilykuviooni ihanan avuliaan myyjän hieman yli vuosi sitten. Tämä myyjä on auttanut minua etsimään sopivia asuja ja muokannut tyyliäni kanssani. Olemme keskustelleet ja väliin väitelleetkin asujen väreistä sun muusta. Minulla on siis ikioma stailaaja!
Joulun jälkeen menin täydentämään varastojani alennusmyyntiaikaan, mutta tämä ykkösmyyjäni ei ollut paikalla. Toinen myyjä ilmoittautui auttamaan ja homma sujui hänenkin kanssaan.
Viikko sitten olin taas käymässä ko. liikkeessä, kun jäi vapaata aikaa kahden palaverin väliin. Kun olin laskeutunut alakertaan naistenvaateosastolle, kolmas myyjä tuli kahdessa sekunnissa paikalle, koska ykkös- ja kakkosmyyjillä oli kuulemma vapaapäivä! Silloin oli jo pakko hymyillä ja miettiä, että onko heillä joku myyjäranking, seuraava vapaa myyjä listalla aina halukas auttamaan....
Tämä on siis asiakaspalvelua, nautin itse siitä kovasti. Kanta-asiakkuuteni tähän kauppaan on enemmän kuin sen kuuluisan bonuskortin varassa.
niin mene haloselle.
Minä itse puolestani marssin nopeasti kaupasta ulos jos en saa palvelua (mielestäni asiakkaan ei pidä pyytää palvelua, sitä on tarjottava ennen kuin asiakas pyytää!). Ja etenkin jos myyjät eivät vaivaudu edes tervehtimään.
Kyllä vaatteestakin maksaa enemmän jos vastapainoksi saa hyvää palvelua ja apua myyjältä. Ja toki palvelu takaa sen että myymälässä käy aina uudestaan ja uudestaan.
Jostain syystä suomalaiset pelkäävät myyjiä, eivätkä osaa arvostaa heidän asiakaspalvelualttiuttaan. Mielestäni asiakaspalvelu on arvostettava asia, sillä sitä ei todellakaan kaikkialta saa. Myyjälle voi sanoa ei, kaikkea ei tarvitse ostaa, ei välttämättä mitään.
Asiakas ei välttämättä varsinaisesti tarvitse apua, mutta myyjä voi asiakkaan puolesta esim. etsiä nopeasti haluamistasi tuotteista koot sotkematta kaikkia pinoja, kertoa tuotteen materiaalista, ominaisuuksista ja hoidosta, jotka ainakin minulla vaikuttavat oleellisesti ostopäätökseen, sekä kertoa pukeutumisvinkkejä tai esitellä vaihtoehtoisia tuotteita.
Olen yleensä saanut hyvää palvelua niissä liikkeissä missä olen käynyt. Myyjät ovat olleet ystävällisiä ja jättäneet rauhaan jos en ole tarvinnut apua. Ei sekään taas ole hyväksi, jos myyjä ei noteeraa asiakasta mitenkään ja jättää tämän täysin huomiotta. Myyjät ovat liikkeissä palvellakseen asiakkaita, ja usein käytänkin tätä hyodykseni. Sama ongelma kanssasi oli jollakin tyypillä täällä
http://www.kookas.fi/forum/thread/10986
Työskentelen myyjänä pienessä vaateliikkeessä, useimmiten yksin. Yritän myyjänä arvioida, haluaako asiakas palvelua vai ei. Tervehdin kaikkia, jos vaan saan jonkinlaisten kontaktin asiakkaan tullessa sisään. Asiakas on kuningas, ja hän päättää, miten käyttäytyy, mutta täytyy kyllä ihmetellä suomalaisten tapoja. Muualla Euroopassa tervehditään tuntemattomia, ja aina mentäessä kauppaan tms. Meillä liikkeeseen tulee paljon asiakkaita, jotka eivät vastaa edes tervehdykseen. Osa asiakkaista tuntuu haluavan piileksiä vaatetelineiden takana, katsella pitkin lattioita, eivätkä he vastaa mitään kysymyksiinkään. Se heille suotakoon, mutta ihmetyttää. Ovatko ihmiset niin ujoja tai arkoja, että heille on ylivoimaista puhua, ja pelottavaa astua yksin esim. vaateliikkeeseen, jos siellä on vain yksi myyjä paikalla?
En tyrkytä palvelua, jos asiakas esim. ilmoittaa vain haluavansa katsella, mutta hyvin usein olen huomannut, että kun kysyy, voiko auttaa, niin asiakas loppujen lopuksi on etsimässä jotain, missä asiassa myyjällä on parhaat tiedot sopivan tuotteen löytämiseksi. Usein voi asiakas myös ulko-ovella poistuessaan todeta, että olin etsimässä sitä ja tätä, mutta ei sellaista näytä löytyvän. Ja myyjä löytää heti etsityn tuotteen!
Kaikkein huvittavimpia myyjän näkökulmasta ovat ne ovelta vilkaisevat pessimistit (usein vanhuksia), jotka eivät edes sisälle asti tule, vaan toteavat vaan ovella hyvin negatiiviseen sävyyn, että eihän täällä myydä sitä, ja kuitenkin tuotetta myytäis, jos asiakas tulisi sisään tyrmäämättä heti ajatusta edes etsiä.
Kokemukseni mukaan liikkeessä saattaa asioida esim. 20-30 henkilöä, joista yksi ostaa jotain. Eli "katselijoita" on ainakin naisten vaatepuolella todella paljon. Esim. ostoskeskuksissa pyörii paljon ihmisiä aikaansa kuluttamassa ilman aikomustakaan ostaa, tai sitten etsimässä jotain tai tutustumassa tarjontaan. Sekin asiakkaille suotakoon!