Treffien kautta tutustuin mieheen pari kuukautta sitten joka alun alkaen vaikutti ymmärtävän minua, oltiinko samalla aaltopituudella ehkä?
Viestiteltiin aikamme jonka jälkeen oli pieni tauko jolloin luulin yhteydenpidon loppuneen. Hänen profiilissaan oli että hän on tositarkoituksella liikkeellä. Rohkaisin mieleni ja lähetin sähköpostia, sain vastauksen, ja tutustumista jatkettiin.
Aika pian vaihdettiin puh.nroita. Soitto tuli melkein heti. Juttu luisti vieläkin. Sovittiin jopa tapaamisesta, tavattiin. Kaikki meni kivasti vaikka olinkin arka. Hän ei ollutkaan sellainen sika mihin olen tottunut. Hän tuskin kosketti minua, olisi kyllä saanut. En tosin antanut siihen aihetta. Hän oli juuri sellainen mitä oli kertonutkin. Liiankin ihana.
Yhteydenpito jatkui puhelimitse kunnes hän kertoi ihastuneensa minuun, voi ei. Hän on ollut rehellinen tunteistaan koko ajan mutta en arvannut että...
En tiennyt mitä tähän olisin sanonut. En kuitenkaan sanonut että minua ei kiinnosta(olisin valehdellut). Mitäköhän odotan, parempaa? Mikä on parempaa?
Oma elämäni on sekainen monestakin syystä ja en koe olevani valmis mihinkään suhteeseen. Ei töitä jne. Toki työn voi menettää kuten monen muunkin asian...menetänkö hänet vitkasteluni takia.
Miten voin tietää onko tämä se oikea mulle. En ainakaan suostu katkaisemaan välejäni häneen, eikä hän minuun, yritetty on. Jompi kumpi ottaa kuitenkin yhteyttä, ja taas mennään. Uskaltaisinpa kertoa hänelle sekavat tunteeni. Kun ajattelenkin häntä alkaa mahassa kutittaa...
Toivon että hän olisi ottanut minut syleilyynsä mahdollisuuden tullen. Miksi olisi, minähän pelkään miehiä. Eikö herrasmies ota kiinni ilman lupaa?
Todella hukassa
Olenko tyhmä?
4
2648
Vastaukset
- Sille---
Sano sille ,mutta älä ala kaverin tunteilla leikkimään!!! rehellisesti asiat esiin!
- jäitä hatussa
Minäkin kävin treffipalstalla siis vain katsomassa profiileita. Ei löytynyt samanikäisten sarjasta mitään ja melkein jo lopetin haeskelun kunnes yhtäkkiä löytyi kuvallinen profiili mies komea kuin mikä. Ihastuin siihen kuvaan korviani myöten (niinkuin varmaan tuhannet muutkin) ja kokeilin kepillä jäätä. Viestejä on vaihdeltu ja olen kertonut kyllä etten tarvitse enää miestä elämääni. Kuitenkin olo on omituinen. Mutta minulle riittää jo tämä kirjoittelukin. Kummasti se piristää päivää.
Kerro kaikki sille ystävällesi ihan rehellisesti. Tunteet, olosuhteet ja kaikki. Se on ainoa oikea tapa pysyä oikealla tiellä.
- kysymykseen
Jos tunnet, että et ole valmis suhteeseen, älä jatka tätä vaarallista leikkiä. Olkoon mies miten mukava tahansa, molempien pitää olla vapaat sitoutumaan, jos siltä tuntuu, ja epäilystä ei omasta puolesta saa olla.
Poltat siipesi, jos menet mukaan taas kun mies ottaa yhteyttä. Parempi hoitaa oma itsesi ensin tasapainoon.
Kun mies ei ota syleilyyn, ei hänkään täysillä ole asiassa. Hei,
jos mies on ihastunut sinuun ja tunnet samoin niin jatkakaa ihmeessä!!! Pelko tulee siitä, että tuntee vaaraa tulla torjutuksi. Rakkaudessa se riski on vain otettava.
Miehen taustat kannattaa kuitenkin selvittää mahdollisimman hyvin, mutta ymmärrän hyvin, että tilanne on hyvin herkkä ja haasteellinen. Keskustelkaa, olkaa yhdessä, miettikää asioita ja olkaa rehellisia itsellenne.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.316216- 394032
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833363- 122928
- 122297
- 292292
- 1621926
- 241769
- 281554
- 1051392