Olen pari vuotta soitellut tämmöisellä melko vanhalla Squier Stratocasterilla. Malli tuntuu oikein hyvältä, mutta kitaran laatu on mitä on eikä se soi kovin hyvin.
Ajattelin toinenkin kitara voisi olla Stratocaster, mutta kysyisin että minkälaista suosittelisitte, missä hinta kohtaa sopivasti laadun.
Ajattelin toinenkin kitara voisi olla Stratocaster, mutta kysyisin että minkälaista suosittelisitte, missä hinta kohtaa sopivasti laadun.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Paha toiselle on suositella. Kyllä hinta ja laatu menee noissa ihan käsi kädessä jos ei ihan typeriin valmiiks runneltuihin reliikkimalleihin mennä. Niissä saa maksaa turhasta.
Amerikan pelien jälleenmyyntiarvo säilyy paremmin, mutta jotkut tykkää että halvemmat japsit on käteen sopivampia.
Itse se on kokeiltava.
ja kunnosta sitä Squirrelia. Saat vaihtelua elämään.
Fenderin strato ei välttämättä ole paljon hyvää Squieria kummempi.
Akustisen kun ostat niin sujuu soitto nuotiollakin!
tokain... srato ;)
hinta laatu suhde on kohallaan
se soi eikä ole äly kallis....
Fender Mexico Sen olla pitää. Huipptulaatua kohtuuhinnalla
Minulla sama "ongelma" .Aikoinaan tuli hankittua Squieri halpismalli Affinity. Minusta on soitettavuudeltaan parempi kuin moni kokeilemani fenkku. Mutta vire ei tahdo pysyä, varsinkaan kun tuota kampeakin tulee joskus innostuttua vääntämään. Talla on vähän rusaisten tehty , mikit tuhnuiset ja potikat räpsyy.
Minulla on jo ihan hyvä akustinen, jolla itseasiassa on soinnut opetellut jo parikymmentä vuotta sitten.
Singlecoilit ovat mulle periaatteessa hyvät, koska tuota rautalankahenkistä paljon tulee soiteltua.
Mutta toisaalta tallassa humppari olisi kiva, saisi vähän rayhäkkyyttäkin. Tämä kallistaisi hankinnan käytettyyn ja modattuun fenderiin tai sitten mexico-malliin lähinnä. Ehkä tuollainen mid-boostilla varustettuna......
Japsifenkut ovat kohtuuhinnoissa uutenakin. Hagströmin f-sarja kiinnostaisi myös, tuntui melko sopivalta käteen stratoon tottuneelle. Yamahan Pacificat kalliimmmasta päästä on tehty laatuosista, jos ei se merkki ole tärkeä, Tokai olisi myös yksi ajattelemisen arvoinen halpismerkki. Laadusta puheenollen käytetty G&L, hmmmm....Tietenkin em. merkit Tele-mallisina voisivat olla mukavia.
Voisihan katella jotain "hevimpää" malliin Iban halvat RG:t tai Sa. Varsinaisista Les Paul kopioiden sopivuudesta minulle en ole vakuuttunut.
Toisaalta haluaisi vaihtelua stratomaailmaan: esim Epin kopiot: dot 335,sheraton ja firebird herättävat omistamisen halun.Mutta tällä hetkellä kuumeiluin ykköskohteena on tallahumpparilla varustettu Fender, sunburst värisenä.
Loppuyhteenvetona se, että olisi pitänyt hankkia alunperin pikkuisen laadukkaampi strato ekaksi kitaraksi.Luultavasti Standard olisi jo melkoisesti laadukkaampi. Tuotakaan ritsaa ei oikein viitsi alkaa virittämään. Saa jäädä varalaitteeksi, eihän sitä tiedä jos juniori joku päivä innostuu...
Jos se affinity tuntuu muuten hyvältä peliltä muuten niin:
1. Vaihda siihen virittimet. Gotohilta saat hyvät virittimet jo hintaan 25-30 ekeä ja ongelmista häipyi 70%. Onnistuu peruskoulun puutyökurssin käyneeltä
2. Ei niissä talloissa yleensä mitään vikaa ole, yleinen urbaani legenda. Pääsääntöisesti samaa tavaraa ovat pennin stratoissa kuin "oikeissakin". Ainoat huomauttamisen kohdat ovat mahdollisesti a) katkoo kieliä->1200 vesihiomapaperia VAROVASTI tallapalojen kieliuriin, b)vaihda ne tallapalojen pitkittäissäätöruuvit, niin ei hannaa tallaa säädettäessä vastaan ja c) jousipakka liian kesy-> pistä pari jousta lisää tai jos et käytä kampea, niin ruuvaa koko paska kiinni niillä kuudella ruuvilla, jotka tulevat siihen kanteen. Jos teet näin, niin: 1) löysää kaikki kielet, jolloin talla palautuu normaaliasentoon, 2)veistele sopiva puupalikka tallan ja bodyn väliin (siis kitaran bodyn "sisälle") ja kiristä vähän kieliä niin että se palikka pysyy paikoillaan itestään. 3) ruuvaa nyt ne kuusi ruuvia kiinni. Kas näin tallasi on suorassa, vire pysyy vaikka kieli katkeaisikin jne. ja kaikki hyvin. Kampea ei sit tietystikään voi käyttää
3. Vaihda volapotikka, sitä kuitenkin eniten käytät. 5 ekeä
4. Kolvaa kaikki piuhat uusiksi. Nolla ekeä.
Eli noin 35 eken rempalla sun affinitystä tulee laadullisesti sellanen kopsu, josta uutena pyydetään viittäsataa. Aikaa menee noin kaks tuntia eli kivoille tuntiliksoille pääsee