Millaiset kokemukset teillä on työllistymisestä? Kauanko on mennyt aikaa etc. Alkaa itsellä todellakin ottaa pattiin kun ei käy laksi. Viime vuoden syyskuusta asti olen naputellut hakemuksia (kaikkiin mahdollisiin paikkoihin), yksi ainoa haastattelu! Eikä sekään lohduta että olet ollut parempi kuin 70 muuta, kun paikka jää sittenkin saamatta. Ja olisin ollut valmis muuttamaan jopa 600km päähän tätä varten. Omalla kotiseudullani alan töitä ei ole ja ne mitä on, menee sukulaissuhteilla, mikä on myös niin väärin! Argggh! Työkokemusta alalta on 4 vuotta ja korkeakoulututkinto. Ja aina on luonnollisesti joku muu, jolla on enemmän kokemusta. Ei kohta jaksa enää edes yrittää, kun aina vaan tulee lappua arpajaisista "kiitos, mutta ei kiitos".
Turhautuneisuus työn hakemisessa
Turhaan, aivan turhaan...
71923
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Valmistui itse 3,5 vuotta sitten. Toimiala jääköön kertomatta. Saldo on tälläinen:
- Haastatteluja vain 4 tai 5, jotka olivat kaikki kahden ensimmäisen työttömyysvuoden aikana.
- Hakemuksia ~satoja.
- Kesätöihin ei pääse, koska ne on opiskelijoille.
- Elämää ei voi suunnitella, joskin toimeentulo (korvaukset) hieman parempi kuin opiskeluaikana.
- Osittain otin tämän välivuosina opiskelujen jälkeen, mutta nyt alkanut hiljalleen kyrsiä.
Johtopäätös itselläni on: alan vaihto! Toisin sanoen opinsauna odottaa. En ole päättänyt vielä suuntaa.
Älä jää odottelemaan, sillä työnantajat eivät katso isoa aukkoa CV:ssä hyvällä silmällä. Pian vastavalmistuneet ovat etulyöntiasemassa. Sanoisin että max yksi vuosi töitten etsintää täysipäiväisesti on jonkinlainen rajapyykki.
Ihan samat ajatukset on, ei sitä kauaa voi enää odotella. Puhumattakaan ansiosidonnaisesta, jolla ei maksa edes kaikkia laskuja. Luojan kiitos on mies, joka on töissä. Muuten asuisin jo veneen alla. Mutta, tämä on jo toinen ammattini, eli vieläkö se pitää kolmas kehittää. Tämä olisi juuri se minun "hommani", harmittaa tosi paljon. Ja kun valmistumisesta on suht vähän aikaa, töitä on tehty, ei opiskelu houkuta lainkaan. Ja työn haussa kaikki paikat on otettu huomioon, ei vain oman alan hommat. Mutta pakko alkaa jotain miettimään, minä en ole sellainen ihminen joka jaksaa toimettomana olla. Aluksi tosiaan oli mukava "lomailla", mutta nyt alkaa jo pollasta kiristää. Puhumattakaan rahatilanteesta, joka on kireistä kirein. Ei ole mukava olla miehen lompakolla jatkuvasti, vaikka se pakkorako onkin. Oma raha kun menee jo tullessa laskuihin. Hyvällä tuurilla siitä se kymppi, kaks jää...
Kun puhuin tuossa vastavalmistuneiden etulyöntiasemasta, ei se aivan niinkään ole selvä. Onhan varsinkin tietotyössä olevilla uusimmat tiedot, vaan äkkiä sekin vanhenee.
Nykyiset työnantajat haluavat mahdollisimman tuottavan työntekijän eli mielellään palkaavat töissä jo olevan, ja vuosia kokeneen konkarin. Ja onhan sitä mistä ottaa. Työnantajan markkinat on päivänselvä asia. Enkä usko, että tilanne tästä kääntyy työvoimapulaksi. Tuntuu, että joku haluaa kaikista yrittäjiä. Eilen näin iltalehden sivuilta työpaikkailmoituksen, että TRUKKIKUSKIA haettiin konsulttifirman kautta! WTF?
Jopa tohtoreita on tahallaan ylituotettu. Kaikki tämä viittaa joko massiiviseen virhearvioon tulevaisuuden kasvusta tai sitten on tahallaan suunniteltu varmistaa suomalainen, halpa, korkeakoulutettu työvoimareservi markkinatalouden kasvulle. Onhan esim. suomalainen insinööri euroopan halvimpia. Tämä koulutuspoliittinenrikos on tiedetty jo vuosia.
Työkkärin "kurssit" ovat taas todellisten tilastolukujen piilottamista. Ne eivät todellakaan auta ketään, päinvastoin; senkin ajan voisi käyttää työnhakuun.
Muutama pikainen kommentti.
- enpä ole kovin varma siitä, että se työnantaja mitään konkaria hakee. pitää muistaa, että konkari on aina kalliimpi kuin koulusta valmistunut.
Mutta jotain tässä kyllä on keturallaan: Vakituisia työpaikkoja ei tunnu syntyvän. YT neuvottelut ovat irtisanomiselle vain hidaste (jos sitäkään). Firmat jotka tarvitsevat työntekijöitä hakevat niitä kaikenmaailman eilakaislojen kautta - kunhan ei tarvi palkata itselle. Yrittäjätkin ovat tässä maassa lähinnä lainsuojattoman asemassa [lainaa annetaan vain omaisuutta vastaan, ei työttömyysturvaa - paitsi kohtuuttoman kallis vakuutus].
Jotain täällä on tehty päin helvettiä... oma fiilis on lähinnä sellainen, että nyt vain odotellaan kuinka suomi näivettyy hengiltä... Sitä vain jännitetään jääkö Nokia Suomeen vai ei. Sen sijaan pitäisi keskittyä keksimään keinoja millä tää alamäki saatais käännettyä kasvun uralle.
Työttömänä olen ollut heinäkuusta 2005. Työhakemuksia aloin naputtelemaan vasta helmikuussa 2006, koska korotettu ansiosidonnaiseni oli niin hyvä, että päätin pitää ihan "lomaa" ensin.
Eli 19 hakemusta n. vuoden aikana, saldo: kolme kertaa haastattelussa, viimeeksi tänään. Olen varma, etten saa tämänpäiväistä paikkaa, sillä kyseessä on uusi virka, jota toinen henkilö on hoitanut määräaikaisena jo vuosia. Laki vaan vaatii julistamaan uuden viran avoimeksi kaikkien haettavaksi.
Mutta kyllä tästä vielä noustaan! Parempia hakemuksia vain kehiin ja rustaamaan yhä hienompia cv:itä! Sen olen huomannut, että mitä useamman hakemuksen olen tehnyt, sitä enemmän olen oppinut kehumaan itseäni ja jopa kaunistelemaan työkokemustani.
kirjoitus: työtön ei kelpaa töihin....
Oma tilanne: työtön vuodesta 2002 lähtien.Yksi määräaikainen työ näiden 5 vuoden aikana joka kesti 4kk.Koulutuksena insinööri ja sähköalalta.
Hakemuksia olen laittanut joka kuukausi...lukuisia.
Mainittakoon vielä ikäni> 40vuotta.Kenties hankaloittaa tilannettani entisestään.
Ja niille jotka ehdottavat pikaruokaloita tai siivoustyötä voin todeta että ei riitä palkkaus koska joudun joka tilanteessa hoitamaan elatusmaksut 4 lapsesta.