mieheni ei myönnä omia tekojaan

Miten saan mieheni myöntämään, että hän on tehnyt väärin seuraavassa asiassa. En tiedä pystyykö hän edes itse asiaa käsittelemään kun heti kun mainitsen asiasta, hän ottaa herneen nenään ja alka väittää, että ei hän ole mitään tehnyt jä mä kuvittelen kaiken, hän aikoo kiistää kaiken jos mä jollekin sanon ja toisaalta vähättelee asiaa.

Eli kun haukuin hänen naispuolista ystäväänsä, jotka kohtaan hänellä on aika vahvat tunteet. Haukuin sen jälkeen kun olin nähnyt hänen puhelimessaan viestin tältä naiselta, että rakastan sua. Nainen on naimisissa ja raivosin, että pitäisi varmaan kertoa hänen miehelleen ym. Mieheni otti voiveitsen pöydältä ja tuli se ojossa minua kohti ja otti sitten takaapäin kiinni ja piti sitä kaulallani.

Nyt hän vähättelee, että se oli vaan voiveitsi...ja sillä teolla ei ole mitään symbolista merkitystä. Hohhoijaa! Hän on kuulemma päässyt sen yli eikä se häntä enää vaivaa koska se oli pikkujuttu.

Kyse on nyt siis siitä, että miten saan hänet tajuamaan ja myöntämään teon vääryyden ja kauheuden?? Olemme eroamassa, joten sen puoleen ei ole väliä, mutta oman tulevaisuuteni ja mielenrauhan takia, jotta pystyisin pääsemään asian yli ja käsittelemään sen, haluaisin jonkun järkevän kommentin häneltä asiaan. Vai enkö sitä koskaan saa jos hän ei pysty sitä itsekään käsittelemään??
101168
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

eroatte. Mitä siitä jauhamaan, sellaista sattuu.
Paljon pahemmilla vaurioilla joutuu moni lähtemään liitosta, sellaisilla asioilla jotka ovat todella pahoja.

Ilmeisesti kyseinen nainen on hänelle hyvin herkkä paikka.
Lähde sinä vain rakentamaan omaa elämääsi äläkä hirty siihen naiseen.

Et mitään mahda sille jos miehelläsi on tunteita tuota naista kohtaan, et vaikka kuinka raivoaisit.
Lähde elämään omaa elämääsi. Mitä vähemmän siitä hukkaat katkeruuteen sen parempi.

Äänestä
  • No en aio elämääni pilata tällä jupakalla, mutta auttaisi minua selviämään nopeammin tästä jos ymmärtäisin miksi hänen mielestään siinä teossa ei ollut mitään väärää!!

    Ei nyt kuitenkaan ole normaalia uhkailla, edes voiveitsellä.

    Äänestä

Kuullostat taas niiltä hysteerisiltä eroavilta naisilta jotka tekee nyt tikusta asiaa.

Ensinäkin, olette eroamassa, eli toisinsanoen olette jo periaattessa eronneetkin, mitä nyt lusikat on vielä jakamatta. Olet itse mennyt kaivamaan nyt verta nenästä kun menit toisen puhelimen lukemaan. Mitä sinulle kuuluu mitä miehesi touhuaa?, taitaa enemmän sinua enemmän vituttaa että miehesi on jo toisen löytänyt, ja voi olla ehkä onnelinen. Ja mitä se sinulle kuuluu? -onko miehesi uusi hoito naimisissa tai sinkku. E kun ei oel enää sinun asiasi.
Hoida nyt vaan omat asiasi kuntoon ja lakkaa leikkimästä moraalinvartijaa, johon et edes omien toimintatapojesi takia pysty.

kuullostaa enemmän siltä että haluat vaan tehdä eron mahdollisimman vaikeaksi jokaisen kannalta. Joten tässä teet nyt tikusta asiaa, etkä näe mitä itse olet mennyt tekemään. Minusta miehesi ei ole sinulle enää mihinkään tilivelvollinen vastamaan. joten lakkaa penaamasta asiaa.

Sitä paitsi tämä on perheväkivalta palsta, ei entisten parien pikkuriitojen selvittelypalsta. Sulle ei oo käyny kuinkaan joten lopeta kitinä ja jatka elämääsi.

Kuullostat muuten ihan mieheni ex-avopuolisolta.

Äänestä
  • No jätin tässä kertomatta kyllä muista väkivaltaisuuksista joita mieheni on minua kohtaan tehnyt.

    Kyllä minun mielestäni veitsellä uhkaaminen on väkivaltaa!! En aio enkä halua tehdä erosta hankalaa. Sinä et muutenkaan tiedä suhteemme kaikkia asioita, mitä kukin on tehnyt, joten kommenttisi oli hieman liian yleistetty.

    Ensinnäikin tämä nainen on mieheni ystävä 1-vuotiaasta lähtien ei mikään hoito!! Ei hän ole löytänyt ketään toista eikä me siinä vaiheessa oltu eroamassa kun hän veitsellä minua osoitteli!!

    Äänestä

  • joo vaan kirjoitti:

    No jätin tässä kertomatta kyllä muista väkivaltaisuuksista joita mieheni on minua kohtaan tehnyt.

    Kyllä minun mielestäni veitsellä uhkaaminen on väkivaltaa!! En aio enkä halua tehdä erosta hankalaa. Sinä et muutenkaan tiedä suhteemme kaikkia asioita, mitä kukin on tehnyt, joten kommenttisi oli hieman liian yleistetty.

    Ensinnäikin tämä nainen on mieheni ystävä 1-vuotiaasta lähtien ei mikään hoito!! Ei hän ole löytänyt ketään toista eikä me siinä vaiheessa oltu eroamassa kun hän veitsellä minua osoitteli!!

    Sori,
    Se miten juttua kirjoittelet ja itseäsi ilmaiset ei saa minua millään tasolla vakuuttuneeksi.
    Pistäkää vaan ne lusikat jakoon ja lakatkaa tappelemasta turhasta.

    Ja ihan havainnollistamiseksi lueppas vähän tätä palstaa niin ehkä ymmärrät. Sulla ei kuule ole mitään hätää. joten lakkaa olemasta hysteerinen.

    Äänestä

  • joo...* kirjoitti:

    Sori,
    Se miten juttua kirjoittelet ja itseäsi ilmaiset ei saa minua millään tasolla vakuuttuneeksi.
    Pistäkää vaan ne lusikat jakoon ja lakatkaa tappelemasta turhasta.

    Ja ihan havainnollistamiseksi lueppas vähän tätä palstaa niin ehkä ymmärrät. Sulla ei kuule ole mitään hätää. joten lakkaa olemasta hysteerinen.

    Minä kuitenkin pidän sitä tekoa väkivaltaisena. Haluan unohtaa sen, mutta minua vaivaa kun mieheni ole siitä millänsäkään. Se ihmetyttää minua!?

    En ole hysteerinen. Lienee outoa käytöstä, jos kieltää omat tekonsa?? Kyllä minä aikuisena ihmisenä pystyn ottamaan vastuun tekemisistäni enkä ota hernettä nenään jos joku kysyy miksi tein niin ja niin ja keillä kaikkea.

    Enemmänkin olen tässä huolissani hänestä, jos hän ei pysty asiaa myöntämään ja käsittelemään miten hänen tulevat suhteensa...no se toisaalta ei ole enää minun ongelmani jos joku muu saa turpaan : )

    En jaksanut tässä alkaa tosiaan kertomaan, että tämä väkivalta ei ollut ainoa, eikä varmasti olisi jäänyt viimeiseksi. Minulla on ollut onnea, että mitään ei ole sattunut (muuta kuin mustelmia ja ruhjeita) Viimeksi käsi oli kauttaaltaan kipeä kaksi viikkoa ja sitä ennen lensin rappuset alas. Ehkä minulla onnekseni on kova pää!

    Me pistetään lusikat jakoon, onneksi ei paljon ole jaettavaa. Asia on kuitenkin siinä tilassa, että hän ei ole hakenut itselleen asuntoa. Asumme minun omistusasunnossani, joten minä en voi lähteä.

    Minulle olisi helpostus jos ja kun hän saisi tehtyä asunto-asialle jotain!!

    Äänestä

  • ihminen taidat olla, jos tosissasi noin ajattelet. Oletko katkera miehesi ex-vaimolle jostain? Odota kun miehesi alkaa lyödä sinua ja tule sitten tänne itkemään. Koska tukea sinäkin tulet silloin tarvitsemaan

    Äänestä

Olen kokenut saman.Ex-miehenikin väitti aina kiven kovaa,ettei hän ole tehnyt mitään väärää,eikä pyydellyt anteeksi loukkauksia eikä lyömistään ja hermostui kun muistutin asiasta.Emme ole enää yhdessä,mutta en ole vielä tänäkään päivänä saanut häneltä tekojaan anteeksi ja tuskin saankaan.

Äänestä
  • Eivät narsistiset paskat pyytele anteeksi tekemisiään...zemmosta.

    Äänestä

  • Anteeksipyyntöä näiltä ei edes kannata odottaa.
    Sitä ei tule.

    Väkivaltaiselle ihmiselle on ihan tyypillistä vähätellä tekojaan ja kieltää koko asia. Pahinta on heidän tapansa kääntää ja vääntää asiat ihan muuksi kuin ne on ja syyllistää se ihminen, jota he kohtelevat julmasti.
    Kuuluu ilmeisesti sairauden luonteeseen.
    Parempi siis jatkaa omaa elämäänsä ja unohtaa kärsimänsä vääryys. Toki se pitää käsitellä, mutta jonkun muun kuin väkivallan tekijän kanssa.

    Minua helpotti kummasti, kun ymmärsin, että kyse on todellakin sairaasta ihmisestä, joka nyt vaan ei kykene toimimaan normaalisti. Ei sellaiselta kannata odottaa eikä vaatia mitään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaan vähättelee niitä kirjoitti:

Miten saan mieheni myöntämään, että hän on tehnyt väärin seuraavassa asiassa. En tiedä pystyykö hän edes itse asiaa käsittelemään kun heti kun mainitsen asiasta, hän ottaa herneen nenään ja alka väittää, että ei hän ole mitään tehnyt jä mä kuvittelen kaiken, hän aikoo kiistää kaiken jos mä jollekin sanon ja toisaalta vähättelee asiaa.

Eli kun haukuin hänen naispuolista ystäväänsä, jotka kohtaan hänellä on aika vahvat tunteet. Haukuin sen jälkeen kun olin nähnyt hänen puhelimessaan viestin tältä naiselta, että rakastan sua. Nainen on naimisissa ja raivosin, että pitäisi varmaan kertoa hänen miehelleen ym. Mieheni otti voiveitsen pöydältä ja tuli se ojossa minua kohti ja otti sitten takaapäin kiinni ja piti sitä kaulallani.

Nyt hän vähättelee, että se oli vaan voiveitsi...ja sillä teolla ei ole mitään symbolista merkitystä. Hohhoijaa! Hän on kuulemma päässyt sen yli eikä se häntä enää vaivaa koska se oli pikkujuttu.

Kyse on nyt siis siitä, että miten saan hänet tajuamaan ja myöntämään teon vääryyden ja kauheuden?? Olemme eroamassa, joten sen puoleen ei ole väliä, mutta oman tulevaisuuteni ja mielenrauhan takia, jotta pystyisin pääsemään asian yli ja käsittelemään sen, haluaisin jonkun järkevän kommentin häneltä asiaan. Vai enkö sitä koskaan saa jos hän ei pysty sitä itsekään käsittelemään??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu